Olen henkeen ja vereen kirppishaukka. Nautin kirpputorien, kierrätyskeskusten ja antiikkikauppojen kiertelystä, sillä siinä on aina sitä tiettyä tutkimusmatkailun riemua.

Tässä listassa löydöt eivät ole missään varsinaisessa järjestyksessä, sillä olen todella kiintynyt niistä aivan kaikkiin, ja jokaisella niistä on omat etunsa. Juuri nämä yksilöt päätyivät listalle erityisesti sen perusteella, että ne tuottivat minulle suurinta löytämisen riemua, ihastelen niitä päivittäin ja ne ovat solahtaneet saumattomasti osaksi arkeani ja ne sopivat meidän kotiimme kuin silmä päähän.

Olisin listannut löydöille myös hintoja, mutta ajattelin että mennään logiikalla “kaikki tai ei mitään”. Olen jo onnellisesti unohtanut etenkin alkuvuodesta hankittujen juttujen hinnat, joten mennään siis kokonaan ilman.

Eli käydään siis esittelemään!

Vuoden 2021 parhaat kirpputorilöydöt

Neuvostoaikainen kehystetty julistetaulu vuodelta 1954

eAntiik, Balti Jaama turg, 2. kerros

Tämä ensimmäinen on kyllä antiikkikaupasta eikä kirpparilta, mutta toisaalta Balti Jaamin torilla nuo kaksi menevät iloisesti sekaisin. Ihastuin ensin kuvaan, ja kun tutkailin kuvaa lähemmin, havaitsin, että kyseessähän olikin vintage-printti eikä suinkaan aito maalaus. Itseäni ihastutti myös printin takaa löytynyt venäjän ja vironkielinen tarra joka ilmoitti, että juliste oli valmistettu kommunistisessa Tallinnassa vuonna 1954.

Persialaishenkinen pikkumatto

Nihtisillan kierrätyskeskus, Espoo

Keväällä etsiskelin persialaishenkisiä mattoja kotiimme, jossa etenkin viininpunainen on kaikkia talouden asukkeja miellyttävä sisustusväri. Koin oloni todella onnekkaaksi kun kierrätyskeskuksen mattoläjää kaivellessani törmäsin tähän kaunokaiseen joka on hurmaava, mutta myös lyhyen karvansa ansiosta ihanan helppo pitää puhtaana.

Kannellinen kristallimalja

Paavli Kaltsukas, Paavli 4, Tallinna

Tämä kristallimalja oli yksi vuoden viimeisiä kirpputorilöytöjäni. Tunnustan, että tämän maljan kanssa ostopäätös ei syntynyt aidosta olemassaolleesta tarpeesta, vaan tarve syntyi välittömästi koristeellisen kristallimaljan nähdessäni. Ehkä ostopäätöksen syy olikin siis kauneudenjano?

Kotiin päästäni pohdin lienevätköhän maljan metalliosat alpakkaa, vaiko sittenkin vain taitavasti työstettyä terästä? Metallin laadusta viis, tämä malja kaikessa koristeellisuudessaan on yksi tämän vuoden suosikki kirpputorilöydöistäni.

Neuvostoaikaiset koristeelliset kahvikupit

Uuskasutuskeskus, Arsenal keskus, Erika 4

Viettäessäni syksyllä aikaa pohjoismaisen funktionaalisessa, päästä varpaisiin harmaavalkoisella Ikealla sisustetussa hotellihuoneessa Tukholmassa sieluni valtasi kaipuu. Sellainen koti-ikävä johon kuuluu posliinimaalausta, kultausta ja kahvi joka juodaan käytännöllisen megamukin sijaan kauniista kupeista ja lasketaan elegantisti tassille hörppyjen välissä.

Marraskuun lopussa kotiin saapuessani yksi ensimmäisistä asioista jonka halusin tehdä oli käydä kierrätyskeskuksessa fantasiakuppeja etsimässä. Yllätyksekseni löysin juuri haaveilemani kaltaiset tassilliset kupit, jotka ovat löytöpäivästä lähtien olleet päivittäisessä käytössä. Nyt saan leikkiä oman elämäni Downtonabbeyta joka ikinen aamu ja iltapäivä.

Brittiläiset 1970-luvun pikkulautaset

Nihtisillan kierrätyskeskus, Espoo

Tämä löytö perustui puhtaaseen käytännölliseen tarpeeseen. Meiltä löytyy ruokalautasia, mutta leipälautasia meillä ei jostain syystä ollut, ja päivällislautasen käyttäminen leipä- tai kakkulautasena on hiukan overkill.

Alunperin ajattelin, että hankin @vainkeskiluokkajutut -hengessä lisää Iittalan valkoista Teemaa, jo olemassaolevien ruokalautasten kaveriksi. Sitten tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että Teemojen sieluton valkeus ja yksinkertainen muoto on viimeisten parin vuoden ajan jättänyt minut kylmäksi, joten päätin, että leipälautaset voivat oikein hyvin olla eriparia, kunhan ne ovat kauniit ja henkivät sellaista runsautta ja lämpöä jota kotiini haluan.

4 leipälautaselle on alkukesän jälkeen tullut päivittäistä käyttöä, ja olen yhä todella tyytyväinen luonteikkaiden lautasten valinnasta.

Teräksinen teepannu

Kodu kirbukas, Sõle 3, Tallinna

Tämä teepannu löytyi aivan vahingossa erään eläinlääkärivierailun yhteydessä. Lempi-mäyräkoiran käydessä läpi operaatiota, omistajat pyydettiin keksimään itselleen tunniksi jotain tekemistä, ja eläinlääkärin vieressä sattui olemaan sopivasti kirpputori. Kyseinen kirppari ei muuten ole yksi lemppareistani, mutta tämä teepannu oli erinomainen löytö.

Teepannu oli löytöhetkellä uusi, ja nyt se on saanut olla käytössä lukuisia kertoja päivässä kesästä lähtien. Itse olen ihan fiiliksissä kun saan kuulla itselleni pääasiassa brittiläisistä tv-sarjoista tutun teepannun vihellyksen monta kertaa päivässä.

Tässä kohtaa tuli myös pohdittua sitä, onko ekologista vaihtaa arkikäytössä sähköllä toimiva vedenkeitin kaasuliedellä keitettävään pannuun? Lopputulos riippuu ihan tilanteesta. Me emme tallinnalaisina vuokralaisina voi vaikuttaa lainkaan omaan sähkösopimukseemme ja meidän sähkömme tuotetaan öljyliuskeenakin tunnettua korkeapäästöistä palavakiveä polttamalla. Tässä suhteessa kaasu saattaakin siis olla ironisesti jopa olla se aidosti ekologisempi vaihtoehto.

Käsin maalattu pieni säilytysrasia

Nihtisillan kierrätyskeskus, Espoo

Tällä pienellä säilytysrasialla ei ole sen suurempaa tarinaa, muuten kuin että koin rakkautta ensisilmäyksellä. Tämä pieni löytö kätkee nykyään sisäänsä yöpöydälläni pinnit ja ponnarit, jotka otan pois yöksi ja jotka unohdan aina viedä paikalleen heti seuraavan aamun alussa.

Ranskalaiset lasiset jälkiruokamaljat

Nihtisillan kierrätyskeskus, Espoo

Löysin 6 jälkiruokamaljan setin Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksesta. Olin aivan haltioissani, sillä maljat ovat täsmälleen identtiset vuosia sitten entiselle ystävälle antamani tuparilahjan kanssa. Jäin pohtimaan voisiko olla, että kyse on jostain universumin oikusta ja törmäsin samaan kerran aiemmin käsieni kautta kulkeneeseen jälkiruokamaljasettiin uudelleen? Se olisi aika hauska ajatus.

Ehkä minä ja jälkiruokamaljasetti kuuluimme yhteen jo ensikohtaamisesta lähtien. Tai sitten Etelä-Suomi pursuilee identtisiä jälkkärimaljoja ja minusta on vain hauska kuvitella tutun näköisille maljoille taustatarina.

Chippendale hopea-aterimet

Tori.fi

En hirveästi nykyään ostele mitään Torista, sillä toimitusten järjestely Viroon ei useimpien löytöjen kohdalla ole kannattavaa tai käytännössä edes mahdollinen ratkaisu. Hopea-aterimia etsin kuitenkin torista ja huuto.netistä kuitenkin kissojen ja koirien kanssa, ja kaikkein oleellisin osuus oli se, että ne olisivat käytetyt.

Otin tänä keväänä kastelusikkani arkikäyttöön, ja ne ovat tuottaneet suurta piristystä ja arjen luksusta ihan normaaleihin teehetkiin. Sain joululahjaksi hivenen rahaa, ja ajattelin, että kerrankin en käyttäisi joululahjarahaa ruokakauppaan vaan hankkisin jotakin aidosti lahjaisaa joka säilyisi mukanani koko elämäni.

Aloin siis välipäivinä etsimään nettikirppiksiltä kastelusikoideni kanssa samaa sarjaa olevia haarukoita ja veitsiä ja ilokseni löysin kuvan setin, joka saapui postissa helsinkiläiseltä antiikkiharrastajalta parisen päivää sitten. Aterimet olivat erityisen edulliset koska ne on kaiverrettu, mikä ei itseäni varsinaisesti haittaa. Toisaalta, jos kaiverrukset alkaisivat ennen pitkää häiritsemään silmää, aterimet on mahdollista viedä kultasepälle hiottaviksi.

Punottu hedelmäkori

Uuskasutuskeskus, Arsenal keskus, Erika 4

Tämä löytö voi vaikuttaa aika tyhjänpäiväiseltä, mutta taloudessa jossa kaksi hedelmähirmua tilaa kaupasta yleensä parin viikon ruokatarpeet kerralla, suuri hedelmäkori on must.

Olemme jonglööranneet vaikka kuinka kauan pienemmällä hedelmävadilla ja sen lisäksi aina ensimmäisen kauppatoimituksen jälkeisen viikon ajan hedelmävadin vieressä olevalla isolla salaatin tarjoilukulholla. Koska aikaisempi kuvio oli sottaisen näköinen, epävakaa ja ajoittain turhan mutkikas, oli ihana fiilis löytää kaunis ja aivan hillittömän iso hedelmäkori joka vetää itseensä pari kiloa omenaa, pari kiloa banaania ja pari kiloa sitruksia yhdellä täytöllä ilman että lattian vähänkin värähtäessä puolet hedelmistä on lattialla.

Näin teet hyviä kirpputorilöytöjä

• Tunne oma sisustustyylisi
• Ennen ostopäätöksen tekemistä varmista että tavaralle on järkevä tai järjetönkin käyttökohde. Muuten koti lainehtii todella nopeasti äärettömän kauniista, mutta turhista rasioista ja kulhoista.
• Ylläpidä kiireettömien kodin hankintojen listaa tuotteista jotka voisi hankkia kirpparilta mikäli niihin törmää
• Tee itsellesi selväksi miten paljon olet valmis käyttämään aikaa tavaroiden arkiseen hoitamiseen ja huoltamiseen.
• Käytä kirpputorilöytäjäsi. Käytön ei tarvitse olla päivittäistä, mutta kaapissa makaava kauniskin hutiostos olisi voinut päästä käyttöön jonkun muun kotona.
• Jos etsit jotain todella spesifiä, nettikirpparit ovat parhaita ystäviäsi.
• Huonekalujen ja muiden mitoiltaan kriittisten kirpputorilöytöjen kanssa tarkista esineen mitat ennen ostopäätöksen tekemistä, jottet vahingossa osta liian suurta tavaraa joka ei mahdukaan kotiisi.

Mitkä ovat olleet sinun vuotesi ihanimmat ja parhaat kirpputorilöydöt ja mitä toivot löytäväsi käytettynä kotiisi tänä vuonna?

-Anna

______________________________

Luitko jo?

TALLINNAN PARHAAT VINTAGE JA 2ND HAND TÄRPIT

HELSINGIN 7 PARASTA VINTAGE LIIKETTÄ JA SECOND HAND VINKKIÄ

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post 10 x Ihanin kirpputorilöytö vuodelta 2021 appeared first on Ihme ituhippi.

Ekologinen vaihtoehto uudenvuoden raketeille

Mikäli haluat viettää ekologista uudenvuoden juhlaa, vältä rakettien lähettämistä yksityishenkilönä. Nautiskele kaupungin tai kunnan järjestämästä ilotulituksesta tai lasershowsta sen sijaan.

Raketit tuotavat huomattavia määriä täysin vältettävissä olevaa turhaa roskaa, etenkin kun suurin osa kunnista, kaupungeista ja kaupunginosista järjestää useimmiten joka tapauksessa oman uudenvuodenjuhlansa, jossa raketteja lähettävät rajatussa aikaikkunassa turvallisuusnäkökohdista huolehtivat ammattilaiset.

Rakettien voimakkaat äänet aiheuttavat useimmiten ongelmia eläimille jotka kauhistuvat voimakkaita ääniä. Jokainen joka on nähnyt uuden vuoden yönä paniikissa piiloutuvan ja tärisevän lemmikkinsä, tai pyydellyt ärsyyntyneeltä naapurilta anteeksi paukkuhaukkua koiraansa voi vain kuvitella miltä tuo koko yön jatkuva paukutus mahtaa tuntua villieläimistä.

Lyhyesti ilmaistuna siis: ekoihminen jättää rakettien ampumisen ammattilaisille ja nautiskelee ammattilaisten taidolla suunnittelemasta showsta täysin rinnoin ja jättää omat raketit hankkimatta.

Uudenvuoden tinan valaminen

Perinteiset uudenvuoden yönä valettavat tinakengät kiellettiin Suomessa 2018 niiden sisältämän lisääntymisterveydelle haitallisen lyijyn vuoksi. Kuitenkin tämän jälkeen markkinoille on tullut täsmälleen aikaisempien tinojen tavoin käyttäytyviä lyijyttömiä uudenvuoden tinoja.

Tiukan linjan ekoihminen valaa uudenvuoden yönä tinan sijaan huomattavasti ympäristöystävällisempää sokeria, jota ei tarvitse kaivaa maan uumenista, ja jonka voi heittää biojätteeseen kun ennustukset on tehty.

Sokerin valamista varten tarvitset kovia lämpötiloja kestävän pannun, sekä noin desin sokeria jokaista ennustusten tekijää kohden. Kuumenna sokeria pannulla kunnes se sulaa ja sihauta nestemäinen sokeri kylmään vesiämpäriin. nosta sokeri vesiämpäristä heti kuivumaan ja tee tulkintasi ensi vuoden tapahtumista. Muistathan olla varovainen, sillä sula sokeri on todella kuumaa ja iholle joutuessaan se voi aiheuttaa vakaviakin palovammoja.

Sokerin lisäksi vaihtoehtoisina tinan korvikkeina voit käyttää mm. mehiläisvahaa tai loppuun poltetuista kynttilänpätkistä säästynyttä steariinia.

Ekologiset koristeet uudenvuoden juhlintaan

Panosta ajattomiin koristeisiin. Jätä vuosiluvun sisältävät koristeet kauppaan. “Happy New Year 2022!” koristeet tulevat isolla todennäköisyydellä käyttöön vain kerran.

Suosi kertakäyttöisten koristeiden sijaan mahdollisimman paljon uudelleen käytettäviä koristeita. Korvaa perinteinen serpenttiini ommelluilla viirinauhoilla, ja konfetti kierrätyspaperista askarrerrulla konfetilla.

Ekologiset Ilmapallot

Tiesithän, että myös foliopallot voi täyttää uudelleen? Mikäli haluat instagram-kuviesi taustalle foliopalloista väkerretyn uudenvuoden toivotuksen, voit tyhjentää pallot käytön jälkeen esimerkiksi mustekynää hyödyntäen ja palloja voi tarpeen mukaan täyttää uudelleen joko puhaltamalla tai ilmapalloja myyvässä liikkeessä heliumia hyödyntäen.

Eli yllättäen foliopallo onkin siis kestokoriste. Tähän liittyen jos haluat ilmapalloja, mutta silleen ekosti, jätäthän ne perinteiset kumista ja muovista valmistetut pallot kauppaan. Kierrätysmuovi tai luomukumi ei valitettavasti tee kertakäyttöisestä tuotteesta merkittävästi ekologisempaa muihin kertakäyttöisiin kilpailijoihin verrattuna mikäli markkinoilla on olemassa venttiilillä varustettujen foliopallojen kaltainen uudelleen hyödynnettävissä oleva vaihtoehto.

Vegaaniset uudenvuoden tarjottavat

Kokeile esimerkiksi herkullista vegaanista perunasalaattia ja vegenakkeja. Omat lempinakkini ovat Bon Soyan kasvisnakit, mutta olen kuullut todella paljon hyvää Pirkka vegenakeista.

Jos kaipaat uudenvuoden juhlintaan tyylikkäitä pikkupurtavia, suosittelen lämpimästi kokeilemaan menutasi varten Chochochilin ohjeilla seuraavia ylellisiä vegeherkkuja jotka toimivat hienompaankin juhlaan:

• Tofuskagenjoulutortut
• Vegaaniset blinit
• Nyhtökaurasuupalat
• Viikunafoccaccia

Lähituotetut uudenvuoden kuohujuomat

Uuden vuoden juomien ympäristöystävällisyyteen on mahdollista panostaa suosimalla mahdollisimman lähellä tuotettuja vaihtoehtoja, kuten vaikkapa esimerkiksi omaa lemppariani virolaisen pienjookifabrik Nudistin Rabarbra raparperikuohuvaa tai esimerkiksi kotimaista alkoholitonta Poikain parhaat brändin Metsä juhlakuohua.

Olen viimeaikoina ihastunut etenkin alkoholittomien juhlajuomien valikoimaan ja kiinnostavina uudenvuoden kuovina vaihtoehtoina nostaisin mielelläni esiin myös eestiläisen Öunin Omena-kataja kuoharin, KontioMehun Lehtikuohun sekä espoolaisen Ohakunen limetti-humala limonadin.

Alkossa kannattaa kysyä rohkeasti neuvoa myyjiltä omaan makuun sopivan luomukuohuviinin etsinnässä, sillä Alkon myyjien tietämys ja asiantunemus viinisuosittelijoina on aivan puhdasta A+ tasoa.

Hurmaavaa uuttavuotta sinulle!

-Anna

________________________________________

Luitko jo?

VEGAANISET LIHANKORVIKKEET JOTKA MAISTUVAT PAATUNEIMMALLEKIN LIHANSYÖJÄLLE

MUOVITON ELÄMÄ? – TÄLTÄ NÄYTTÄÄ MUOVITON RUOKAVALIO

VEGAANINEN LASAGNE – MEHUKAS RESEPTI

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Näin järjestät ekologiset uudenvuoden juhlat – Juhlavat ja ylelliset ideat appeared first on Ihme ituhippi.

Keskitalven synkkä ankeus, stressi, kertakäyttöinen muovikrääsä, ja ruokahävikki? – ei kiitos.

Lämpöä, valoa, herkkuruokaa ja rakkautta? – kyllä kiitos!

Tästä artikkelista löydät kootusti parhaat vinkkini vastuullisemman joulun viettoon. Uskon, että saat mukaasi ihania ideoita juuri oman näköisesi ekojoulun rakentamiseksi.

Ekologinen joulu – kootut vinkit ihanaan ekojouluun

1. Vastuullinen aikuisten joulukalenteri

Tavarakalenterien trendiä olen puinut aiemmin artikkelissa Aikuisten joulukalenteri kiikarissa? – 5 tavarakalenteria vastuullisempaa ideaa. Aiempaa tiivistäen: suosi mahdollisuuksien mukaan aineettomia ja syötäviä joulukalentereita. Pidä mielessä normaalissa arjessasi hyödyntämäsi ostokäyttäytymisen ohjenuorat, ja kysy itseltäsi esimerkiksi seuraavat kysymykset: Tuleeko parin hyvän tuotteen kylkiäisinä parikymmentä turhaketta? Onko kalenteri luomua? Sisältääkö se eläinperäisiä ainesosia? Sisältääkö kalenteri runsaasti kertakäyttöisiä muoviosia?

Ekologinen suklaakalenteri

Tänä vuonna kotoani löytyy Super Fudgion vegaanista luomusuklaata sisältävä adventtikalenteri, jota tyhjennämme vuoropäivin poikaystävän kanssa. Kuten ylle linkatusta viimevuotisesta artikkelista käy ilmi, olen kritisoinut ruokakalentereja turhasta pakkausmateriaalin määrästä verrattuan normaaliin tuotteeseen. Kritiikki sinänsä pätee edelleen. Suklaakalenterissa on huomattavasti enemmän kartonkia ja muovia suhteessa suklaan määrään kuin tavallisessa suklaalevyssä.

Toisaalta asiaa voi katsoa myös hiukan kohtuullisemmin ja hyväksyvämmin. Joulu on vain kerran vuodessa, ja suklaakalenteri on lähinnä symbolinen tuote, ei niinkään normaali tapa pakata suklaata. Suurin osa kuluttamastamme suklaasta on toivottavasti pakattu ihan normaaleihin yksinkertaisiin kääreisiin.

Turhaa pakkausmateriaalia harmitellessa kannattaa myös pitää mielessä, että keskimäärin tuotteen pakkaus ja kuljetus muodostavat yhdessä vain noin 5% tuotteen hiilijalanjäljestä. Suurempi merkitys on tuotteella itsellään, esim. sillä onko kyseessä perinteinen vai vegaaninen maitosuklaa.

Vastuullinen kosmetiikkajoulukalenteri

Olen yhä sitä mieltä, että on parempi käyttää kosmetiikkakalenteriin allokoidut 100 euroa pariin täysikokoiseen laadukkaaseen tuotteeseen kuin 24 tai 25 satunnaisesti valikoituun tuotteeseen.

Mutta sitten toisaalta.

Jos kosmetiikkakalenterienkin kanssa panostaa luonnonkosmetiikan vaihtoehtoihin, luonnonkosmetiikkakalenteri voi olla erinomainen mahdollisuus päästä kokeilemaan useaa eri tuotetta pienemmässä koossa ja löytää omat ympäristöystävälliset suosikit, joilla on jatkossa mahdollista korvata aiemmin käytettyjä synteettisiä tuotteita.

Eli ehkä päästän myös luonnonkosmetiikkajoulukalenterit oman epäluuloisen paheksuntani aitiosta. Niillä voi saavuttaa joulukuisen riemun lisäksi myös kauaskantoisempia positiivisia vaikutuksia ympäristölle ja omalle terveydelle, mikäli sieltä todella löytyy niitä uusia suosikkeja joita tulee ostaneeksi myös jatkossa.

2. Ekologiset joulukoristeet

Ekologisten joulukoristeiden valitsemiseen ja hankintaan pätee kaikkein helpoiten tämä lista:

• Hyödynnä jo olemassaolevia koristeita!
• Muodista vanhoja joulukoristeita tähän päivään esimerkiksi maalaamalla tai päällystämällä niitä uudelleen, jne. Vain mielikuvitus on rajana.
• Kerää koristeita luonnosta. Etsi syysmyrksyn irrottamia oksia maljakkoon laitettavaksi, tee kuusen oksista kranssi, kuivata appelsiiniviipaleita ja ripusta niitä kuuseen.
• Yksi joulun klassikkokoristeista on kuuseen ripustettavat piparkakku-ukot joita voi hyvin tehdä kotona itse.
• Toinen hauska ja hiukan vähemmän herkkä askarteluprojekti on taikataikinan tekeminen ja siitä erilaisten koristeiden muovailu.
• Erityisen kauniita kierrätyskoristeita syntyy esim. vanhoista kirjoista, nuottivihkoista ja esimerkiksi keittiövälineistä.
• Kierrätyskeskuksissa pyörii joka vuosi hylättyjä joulupalloja. Kannattaa käydä katsastamassa oman kierrätyskeskuksesi valikoima jos kaipaat lisää palloja kuuseesi.

Jos kaipaat ideoita ekologiseen jouluaskarteluun tai zero waste joulukoristeluun, voit käydä lukemassa lisää aiheesta artikkelista Kauneimmat zero waste joulukoristeet – DIY x4.

Mitenkäs jouluvalojen ekologisuus?

Loogisesti ainoakaan ylimääräisen sähkölla toimivan värkin tökkääminen pistorasiaan ei ole mikään suuri ekoteko. Jouluvalojen kanssa on silti mahdollista toimia hiukan ekommin.

• Jouluvalovinkki 1 – Vaihda vanhat halogeenilla tai perinteisellä polttimolla toimivat jouluvalot LEDvalosarjoihin. LEDit eivät juuri kuumene, ja ne ovat siten vanhanaikaisia vaihtoehtojaan paloturvallisempia, LEDien elinkaari on pidempi kuin perinteisillä polttimoilla, jonka lisäksi LED lamppu säästää sähköä noin 90% perinteiseen hehkulampun polttimoon verrattuna.

• Jouluvalovinkki 2 – käytä jouluvalosarjojen kanssa ajastimia. Usein valot voivat oikein hyvin olla poissa päältä sen aikaa kun kaikki nukkuvat tai päivällä siihen aikaan kun kukaan ei ole kotona.

3. Eettiset ja ekologiset joululahjat

Eettisistä ja ekologisista lahjoista olen kirjoittanut enemmän artikkeleissa 10 ideaa kestävämpään lahjontaan sekä Vastuullisia, ekologisia & kotimaisia lahjaideoita miehelle.

Ajatus lahjan taustalla – Aineettomat lahjat, kierrätyslahjat, elämyslahjat, hyötylahjat

Yleensä pyrin itse siihen, että kaikki antamani lahjat ovat linjassa periaatteideni kanssa. Esimerkiksi, jos annan kosmetiikkalahjoja, ne ovat luonnonkosmetiikkaa. Jos kyse on tekstiileistä, ne eivät sisällä keinokuituja. Jos annan ruokalahjoja, ne ovat vegaanisia. Yleiset ostoperiaatteet pätevät siis myös lahjaostoksilla.

Pyrin välttämään kertakäyttöisiä lahjoja ja panostan mielelläni lahjojen elämyksellisyyteen. Annan ja vastaanotan mielelläni 2nd hand lahjoja, kuten kodintavaroita, kirjoja, pelejä, koruja ja muita vastaavia aarteita, jotka säilyttävät lumonsa käyttäjältä toiselle.

Myös aineettomille lahjoille on mielestäni paikkansa. Vaikka en itse toistaiseksi ole vielä innostunut hyväntekeväisyyslahjojen antamisesta, esimerkiksi äänikirjapalveluiden ja verkkolehtien tilaukset, lahjakortti hemmotteluhoitoon tai vaikkapa elokuvaliput ovat mielestäni erinomaisia lahjoja, joita lahjansaaja harvemmin raaskii ostaa itse.

Itse tehdyt joululahjat

Jos haluat viime hetkillä väkertää rakkaillesi itse tehtyjä joululahjoja, suosittelen kokeilemaan seuraavia testaamiani ja hyväksi havaitsemiani DIY-projekteja:

• Ruusu-laventeli kylpysuola
• Kahvikuorinta keholle
• Neulotut kestovanulaput
• Männynraikas pyykkietikka
• Neulotut pesusienet hamppulangasta
• Pitsinen kestohedelmäpussi kierrätysmateriaalista

Lahjojen kanssa kannattaa tehdä myös yhteistyötä muiden lahjan hankkijoiden kanssa. On paljon kivempaa niin lahjan antajille kuin saajillekin hankkia mieluummin yhdessä yksi tosi hyvä kuin kolme “ihan okei” lahjaa.

4. Joululahjojen ekologinen paketointi

Ryhdyn lahjojen paketointiin joka ikinen vuosi vasta ihan viime minuutilla, mutta rakastan touhua silti aivan valtavasti. Lahjojen pakkaamisessa pyrin panostamaan pakkausmateriaaleihin jotka ovat biohajoavia ja tavalla tai toisella kierrätyskelpoisia myös lahjan antamisen jälkeen. Tärkeimpänä tekijänä lahjojen paketointimateriaalien valinnassa on se, ettei ainoakaan lahjapakkauksen osa joutuisi sekajätteeseen lahjan avaamisen jälkeen.

Ekologinen lahjapaperi

Itse tykkään pakata lahjat erityisesti ruskeaan voimapaperiin joka on mielestäni erittäin kaunista, ja sen voi lahjapaperikäyttönsä jälkeen joko laittaa paperin kierrätykseen, käyttää takan sytykkeenä tai säästää seuraavan vuoden paketointia varten.

Vinkki: Jos kotoa löytyy remonttiprojektien jäljiltä ylijäämätapettia, se toimii kauniina ja jämäkkänä lahjapaperina.

Pyrin välttämään perinteisiä värikkäitä lahjapapereita, joita ei niiden korkean väripitoisuuden vuoksi voi kierrättää paperin tai kartongin keräyksessä. Pyrin myös välttämään lahjapapereita joissa on muovia joko koristekalvon tai glitterin muodossa, sillä vaikka glitter on ihanaa, maailmassa on jo sellaisenaankin aivan riittävästi mikromuovia paikoissa joihin se ei kuulu.

Ekologiset paketointinarut ja paketin koristeet

Lahjanaruksi valitsen yleensä joko paperinarua, juuttinarua, tai erilaisia uusiokäytettäviä silkki- ja samettinauhoja, joita olen säästänyt aikaisempien vuosien lahjoista ja kauniimmin pakatuista arkisemmista ostoksista. Paperinaru on biohajoavaa ja sitä voi hyödyntää joko uudelleen lahjojen pakkaamiseen tai seuraavan vuoden askarteluihin. Juuttinaru luo ihanan rustiikkisen viban, ja meillä se kuluukin lahjojen avaamisen jälkeen pitkin vuotta puutarha- ja huonekasvien sitomiseen.

Tykkään myös koristella joululahjapaketteja. Markkinoilla on paljon tarroja ja muuta vastaavaa paketin lisäkoristeluun, mutta olen itse tykännyt mm. kanelitangon, kuivatun appelsiiniviipaleen tai vaikkapa pienen kuusen oksan lisäämisestä lahjanarun solmukohtaan. Luonnollisten koristeiden etuna on mahdollisuus käyttää osaa koristeista uudelleen, sekä se, että ne ovat täysin biohajoavia. Lisäksi onhan niissä aivan taivaallinen tuoksu!

Lahjojen zero waste paketointi kangaskääreeseen

Yksi vaihtoehto lahjojen pakkaamiseen on myös lahjan kääriminen keittiöpyyhkeeseen tai silkkihuiviin. Itse en ole kyseistä taktiikkaa kokeillut, sillä en usko, että rakkaat lahjan vastaanottajani tarvitsisivat uutta pyyhettä tai huivia joka vuosi. Jos kuitenkin olet utelias siitä miten kyseinen paketointitekniikka toimii, voit käydä kurkkaamassa kauniin ohjevideon Pointful Things Youtube – kanavalta.

5. Mikä on kaikkein ekologisin joulukuusi?

Ekologisimmasta joulukuusesta väännetään joka ikinen vuosi. Vaihtoehtoina ovat:

• Kasvatettu kuusi
• Luonnonkuusi
• Latvakuusi
• Vuokrakuusi ruukussa
• Omaksi ostettava ruukkukuusi
• Muovikuusi

Ja nyt sanoisin jo ihan heti, että kaikesta päätellen ekologisin kuusi riippuu ihan siitä miten kuusta tullaan käyttämään ja millaisia odotuksia kuuselle on. Jokainen kuusen käyttäjä ja koristelija on erilainen ja siksi ekologisin kuusikin vaihtelee ihmisestä toiseen.

Muovikuusi – Elinikäinen sitoumus

YLEn aikaisemmin julkaiseman artikkelin mukaan, muovikuusta tulisi käyttää 20 joulua, ja vasta sen jälkeen muovikuusi olisi aitoa kuusta ekologisempi valinta. Itse en juuri muovikuusista piittaa, enkä halua sitoutua yhteen muovikuuseen kahdeksi vuosikymmeneksi. Kuitenkin kukin tavallaan, ja ehkä tämä on jollekulle sitoutumishaluisemmalle juuri se kaikkein ekologisin vaihtoehto.

Aidot kuuset – Hiilijalanjälkien runsas kirjo

Metsän harvennustarkoituksessa kaadettava luonnonkuusi on ekologisempi kuin joulua varta vasten kasvatettu jalokuusi, mutta vieä luonnonkuustakin ekologisempi vaihtoehto on metsän hakkuujätteenä syntyvät latvakuuset.

Ruukkukuuset – Aito kuusi joulusta jouluun

Yksi vaihtoehto on ruukkuun istutetun kuusen vuokraaminen jouluksi. Kyseisen vaihtoehdon ekologisuus riippuu täysin siitä, kauanko kuusi säilyy hengissä joulun jälkeen. Omaksi ostettavat ruukkukuuset ovat hyvin samanlaisia vuokrakuusien kanssa. Jos ruukkukuusesi selviää hengissä seuraavien vuosien jouluihin asti, se sitoo aktiivisesti hiilidioksidia ilmakehästä ollen täten jopa hiilinegatiivinen vaihtoehto. Sinällään ruukkukuusi ei kuollessaankaan ole merkittävästi kasvatettua jalokuusta huonompi vaihtoehto.

Tänä vuonna meille valikoitui ruukkukuusi. Vietämme joulun perheen luona Suomessa, joten leikkokuusta ei olisi kukaan kastelemassa ja muovikuusta en halua. Onneksi taloutemme toinen puolisko on haaveillut “lemmikkikuusesta” jo reilun vuoden, ja kuuselle löytyy siten myös kesäkuukausiksi omistautunut ja asiansa osaava kasvinhoitaja. Hyvällä tuurilla uskoisin ruukkukuusen selviävän seuraavaan jouluun, ellei sitten kasvitauti iske.

Mitä kuuselle tapahtuu joulun jälkeen?

Erityisen merkittävää kuusen hiilijalanjäljen kannalta on myös se mitä kuuselle tapahtuu joulun jälkeen. Kiikutatko kuusen roskalavalle, pilkotko sen vajaan kuivumaan takkapuiksi, haketatko sen kukkapenkkejä varten, vai vuoletko siitä kenties keittiölastoja? Mitä kauemmin puu saa olla puun muodossa, sitä pidempään se sitoo hiiltä itseensä. Kun puu poltetaan, se vapauttaa itseensä sitouttaman hiilidioksidin ja puun hiilijalanjälki realisoituu.

Itse koen, että takkapuita joutuisi hankkimaan joka tapauksessa, jolloin mieluiten siellä palaa yhtenä iltana se edellisen vuoden joulukuusi. Kuusen loppuhävittämistä pohtiessa kannattaa myös miettiä oman arjen realiteetteja. Tuskinpa kovin monella kerrostaloasujalla on tarvetta kuusihakkeelle, ja puukäsityöt vanhasta joulukuusesta kaupunkilaisen olohuoneessa ovat myös hiukan kyseenalainen vaihtoehto. Todellisuudessa mahdollisuus valita mitä kuuselle joulun jälkeen tehdään löytykin siis omakotitaloasujilta.

6. Vastuullinen joulupöytä – ekologinen jouluruokailu kielen päällä

Ekologinen jouluruoka on hyvin samanlaista kuin kaikki muukin ekologinen ruoka. Kasvisruokaa josta syntyy mahdollisimman vähän hävikkiä.

Ruokahävikki on hävikkiä joulunakin

Joulupöydässä kannattaa panostaa juuri niihin jouluherkkuihin jotka menevät kuin kuumille kiville, ja jättää ne ruoat jotka ovat mukana vain tavan vuoksi, mutta joita kukaan ei todellisuudessa himoitse vain maistamisannoksiin riittäviksi määriksi tai jopa skipata ne kokonaan. Niinä jouluina kun olen viettänyt joulua kotonani ilman suurta perhejoulua, olen hyvillä mielin jättänyt välistä omat inhokkini porkkanalaatikon, punaisen kermavaahdon sekä rosollin. Mitä pienempi joulunviettoporukka kokoontuu yhteen, sitä vapaammin yhteisiä inhokkeja voi raakata joulumenusta pois.

Lisäideoita joulupöydän ruokahävikin torjuntaan löydät aiemmin julkaistusta artikkelista 6 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen.

Ekologisen joulupöydän antimet

Miten sitten valita ekologista jouluruokaa? Monen suomalaisen mielessä kasvisruoka joulupöydässä tuntuu ajatuksena naurettavalta ja käytännössä toteutettuna pyhäinhäväistykseltä. Samalla kuitenkin kasvava joukko on ihanan kiinnostunut erilaisten kasvisvaihtoehtojen lisäämisestä joulupöytään.

Jos lähdetään siitä olettamasta, että joulupöydässä pyhiä asioita joista ei suostuta neuvottelemaan ovat kinkku, kala ja juustot, jäljelle jää silti vielä ihanan monta ekommin toteutettavaa ruokalajia.

• Laatikot, kastikkeet, rosollit, jälkiruoat, sekä piparit ja tortut on helppoa toteuttaa vegaanisina vaihtoehtoina, ja todennäköisesti kukaan ei edes huomaa makueroa.
• Vaihtamalla kinkun kalkkunaan myös pääruoan hiilijalanjälkeä on mahdollista tiputtaa jonkin verran.
• Joulupöytään voi lisätä paria kasvisvaihtoehtoa maisteltavaksi, ja vähentää samassa suhteessa hankittavan kinkun kokoa.
• Kalaherkkuja valitessa kannattaa hyödyntää WWF:n kalaopasta joka auttaa välttämään ympäristön ja kalakantojen kannalta epäedullisimmat valinnat.
• Joulusuklaiden valinnassa kannattaa suosia erilaisia vegaanisia suklaita, kuten esimerkiksi laadukasta tummaa suklaata sekä jatkuvasti laajenevia kauppojen vegevalikoimia. Tietenkään unohtamatta Fazerin klassikoita: Marianneja ja Wiener nougatia!

Jos kaipaat lisätietoa ekologisen jouluruoan valitsemiseen, voit käydä kurkkaamassa tietoa ekologisen ruoan valitsemisen perusteita artikkelista Näin valitset ekologista ruokaa – 9 vinkkiä.

Kasvissyöjän joulu – muistotilaisuus mukaville joulupäivällisille?

Viimevuonna vietimme koronajoulua kahdestaan Tallinnassa ja toteutin joulupöydän kokonaan lakto-ovo vegetaristisena. Meidän joulupöydästämme löytyi laatikoiden lisäksi tofukinkku, feta-pinattipiirakka, vegaanista mätiä, sienisalaattia, porkkalaa, sieni- ja pähkinäpateeta, boltseja, juustolautanen, jne.

Tänä vuonna suunnitelmissa on pitkään kaivattu perhejoulu Suomessa, mutta ensimmäistä kertaa koskaan vegaanisena. Olen pläräillyt reseptejä jo aivan innoissani lokakuun lopusta lähtien, ja odotan innolla jo klassikoksi muodostunutta tofukinkkua jalotofun ohjeella, vuustoista sieni-pinaattipiirakkaa, punaviini-belugalinssipataa, sieni- ja pähkinäpateeta, vegemätiä, sienisalaattia ja muita suunnittelemiani herkkuja.

Alunperin ajattelin, että lihaton joulu olisi ankeuden multi-huipentuma, mutta oli ihanaa havaita, että se joulupöydän tunnelma syntyy aivan muista tekijöistä kuin porsaankinkusta. Minulle joulupöydän ihanuus syntyy yltäkylläisestä ja ylellisestä ruokatarjonnasta, rakkaista ihmisistä, ja kiireettömästä nautiskelusta kynttilän valossa. Siitä että saadaan olla koko perhe yhdessä nautiskelemassa, eikä mihinkään ole kiire.

Jos mieleesi tulee ekologista joulua koskevia kysymyksiä, esitä kysymys kommenttikentässä ja osallistun todella mielelläni vastauksen metsästämiseen!

-Anna

__________________________________________

Luithan jo?

EKOLOGINEN JOULU – UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Imagoaan ihanampi ekologinen joulu – Kootut vinkit kestävään jouluun! appeared first on Ihme ituhippi.

Sisaren kanssa intoonnuimme katsomaan Maikkarin Katsomosta saatavilla olevaa sarjaa Riisutut, (ihanasti katsottavissa myös ulkomailla, vinks vinks).  Ohjelmassa koko homman pointti oli, että kokeiluun osallistui 4 kotitaloutta, kokeilu kesti kuukauden, heille jätettiin asuntoon vain vessapaperia, ensiapupakkaus, ruokaa ja ulkokengät, ja kaikki muu vietiin konttiin kodin ulkopuolelle. Kontista sai hakea yhden esineen päivässä, rahaa sai käyttää vain ruokaan 60€ viikossa, ja kuukauden aikana ei saanut tehdä velkaa tai vastaanottaa lahjoja. Esineitä sai lainata tutuilta päiväksi, ja yöt tuli viettää kotona, vaikka muuten sai käydä vierailemassa.

Itselleni sarjan osallistujista jotenkin samaistuttavimmiksi muodostuivat Kristoffer ja Henriikka. Molemmat olivat jotenkin tosi maanläheisiä, rentoja ja lupsakoita tyyppejä. Oli ilo seurata heidän kikkailujaan: aamukahvit rahkapurkista, puurot uuninpellillä, kasvojenpesu merisuolalla, ikkunasta näkyvän kauneuden fiilistelyä kun kerrankin oli hetki hiljaista aikaa. Ja etenkin Kristofferin jatkuva matkakortin hukkailu oli surkuhupaisaa, koska valitettavasti itsekin hukkaan matkakorttini luvattoman usein ja aina ärsyttää, eli voin samaistua.

Mikä oli kiinnostavinta?

Tietenkin kiinnostavaa oli, missä järjestyksessä kukin haki tavaraa takaisin. Tärkeimmiksi tarpeiksi muodostuivat vähintään yksi vartalon peittävä vaate, jotta pääsi käymään ulkona kotiovesta ilman että tarvitsi pelätä poliiseja julkisen viuhahtelun vuoksi. Toinen tärkeä heti välittömästi oli sänky. Sitten tulivat puhelimet ja tietokoneet, sekä niiden laturit, sillä ilman niitä työnteko on vaikeaa, eikä pysty pitämään yhteyttä läheisiin, tai sopimaan aikataulumuutoksista tai yllättävistä menoista. Tämän jälkeen kuvioihin tulivat toinen vaatekerta, hammasharjat, kattila sekä peitot ja tyynyt. Tokan viikon kohdalla kun nämä tuotteet oli jo kutakuinkin haettu, osallistujat alkoivat hakemaan urheiluvälineitä, kosmetiikkaa ja suihkushampoota.

Ensimmäiset muutama jaksoa olivat sarjasta siinä mielessä kiinnostavimpia, että siinä tulivat hyvin nopeasti selkeiksi normaalin elämän tärkeimmät peruspilarit: uni, riittävä vaatetus, ja yhteydenpito / työvälineet. Myöskin mistä itse nautiskelin, oli kun osallistujat menivät ihan pokkana erilaisiin tilaisuuksiin jätesäkeistä, muovikasseista, tai kaverin huiveista improvisoiduissa vaatekappaleissa, koska ne nyt vaan sattuivat olemaan vaihtoehtoja. Havaitsin olevani aina jotenkin ehkä liian huolissani siitä olenko pukeutunut tilanteeseen sopivasti, vaikka oikeastaan elämä olisi paljon kivempaa jos ymmärtäisi, että pukukoodi on yleinen suositus, tärkeintä on mennä paikalle olemaan läsnä.

Ekojen parin viikon jälkeen katsominen ei ole enää yhtä jännää, sillä sarjassa ei tapahdu enää ainakaan omasta mielestäni yhtä mullistavia muutoksia arjessa, kun kontista on noudettu ne muutama perusasia. Ehkä ilman tavaroita elämisen kausi olisi mielestäni voinut olla lyhyempikin, ja sen jälkeen olisikin seurattu sitä miten osallistujat perkaavat tavaravuortaan ja pohdiskelevat omistamaansa romua ja kierrättävät sitä. Se olisi ollut ehkä jollakin tapaa kiehtovampaa, koska kukaan normaali ei asu kirjaimellisesti tyhjässä kodissa. Pari kolme viikkoa riittää jo suurimmalle osalle ihmisistä pointin kirkastamiseen. -Lisäksi hauska puoli ohjelmaa katsoessa on pohtia mitä itse toisi ensimmäisenä kotiin.

Omat 15 asiaani näyttäisivät varmaankin seuraavilta: 

1. Mekko
2. Sänky
3. Tietokone
4. …ja sen laturi
5. Rintaliivit
6. Matkakortti
7. Hammasharja
8. Peitto
9. Tyyny
10. Suihkusaippua

11. Paistinpannu

12. Veitsi

13. Puhelin

14.  …ja sen laturi

15. Luomiväripaletti jossa olisi useampaa väriä joilla voisi värittää koko naaman “normaaliksi” ja “edustuskelpoiseksi”

Siinä kuvittelisin olevan kutakuinkin oleellisimmat esineet joita kahdessa viikossa alkaisin toden teolla kaipaamaan normaalin elämän elämistä varten. Sarjaa kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa, ja sen jälkeen pohtia millaisilla 15 asialla kokisit itse pärjääväsi pari viikkoa jos saisit hakea vain yhden asian päivässä?

Oletko katsonut sarjan Riisutut? Mitä pidit?

-Anna

Luitko jo?

Stuffocation – Kirja-arvostelu

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kuvat: Iltalehti ja Mtv.fi

The post Minimalistin telkkarissa: Riisutut appeared first on Ihme ituhippi.

9 syytä vaihtaa palakosmetiikan käyttäjäksi

1.Palakosmetiikan pitkäkestoisuus

Palatuotteet ovat huomattavasti pitkäkestoisempia kuin nestemäiset tuotteet. Palashampoo kestää päivittäisellä pitkien hiusten pesemisellä 2-3kk, palasaippua noin vuoden ja kasvoille tarkoitettu meikinpoistopala noin vuoden. Satunnaisemmin käytettäviä kasvo- ja vartalovoiteita kuluu käytön mukaan, itselläni niin vartalovoide kuin kasvoöljypalatkin kestävät noin vuoden.

2. Palakosmetiikka vie vain vähän tilaa

Ainakin omaa silmääni tapasi aikaisemmin ärsyttää se miten liki tyhjät muoviset shampoo- ja hoitoainepullot tuppasivat viemään hurvasti tilaa kylppäristä ja saivat ammeen reunan tai suihkuhyllyn näyttämään ärsyttävän sotkuiselta. Palatuotteet menevät niin pieneen tilaan, että kylpyhuone siistiytyy silmissä. Tämän lisäksi itse olen ainakin havainnut, etten oikeastaan edes tarvitse hoitoainetta palashampoota käyttäessäni, joten jo tuotteen käytön lopettaminen tuottaa tietysti kaikkein suurimman tilan säästön.

3. Palakosmetiikkaan siirtyminen on edullinen tapa vaihtaa luonnonkosmetiikkaan

Useimmat laadukkaat palasaippuat ja shampoot valmistetaan mm. oliivi- kookos- tai palmuöljy pohjaan, jonka lisäksi tuotteiden hajustamiseen käytetään eteerisiä öljyjä. Mikäli olet halunnut siirtyä käyttämään luonnonkosmetiikkaa, mutta kynnyskysymyksenä on ollut juurikin luonnonkosmetiikan tuotteiden hinta, palatuotteiden joukosta löytyy todella laaja kirjo luonnonkosmetiikan vaihtoehtoja todella monenlaisille iho- ja hiuslaaduille, jolloin jokaiselle löytyy jotakin suhteellisen edullisesti.

Jos haluat vaihtaa luonnonkosmetiikkaan edullisimpia vaihtoehtoja arjoavat esim. eestiläisen Nurmen tuotteet, sekä ihan tavallinen oliiviöljysaippua. Tuoksujen ja väriaineiden kanssa kannattaa olla tarkkana, ja tsekata INCI listalta onko kyseessä synteettinen tuoksu / väri, vai onko se sittenkin luonnollista alkuperää. Miksi kukaan haluaisi maksaa pelkästä vedestä?

4. Helppo löytää vegaanista kosmetiikkaa

Juuri kuten edellä jo ehdinkin kertomaan: useimmiten laadukkaat palasaippuat ja shampoot valmistetaan erilaisista kasviöljyistä tai vaikkapa shea- tai kaakaovoista. Nämä ainesosat ovat täysin kasviperäisiä, ja useimmiten myös palatuotteiden tuoksut ja värit ovat kasviperäistä alkuperää. Erityisesti kannattaa olla tarkkana, että saippuan pohjarasva on todella kasviperäinen (eikä eläinperäistä rasvaa kuten perinteisessä “kissa” marseillesaippuassa)

5. Palakosmetiikka on zero waste kosmetiikkaa

Koska palatuotteet ovat sitä itseään, eli joko saippuaa, vahaa tai öljyä, ne säilyvät todella hyvin myös hyvin vähäisellä pakkauksella kun vertaa nestemäisiin tuotteisiin. Aito nollahukkailija suosiikin palatuotteita myös sen vuoksi, että kartonkiset saippuapalojen pakkaukset ovat aidosti kierrätettäviä, jonka lisäksi erilaiset suuremmat ja pienemmät palasaippuoita ja voiteita valmistavat rändit myyvät saippuaa ja kiinteitä voiteita myös irotmyyntinä asiakkaan omiin pakkaustarvikkeisiin, kuten esimerkiksi Lush (ei luonnonkosmetiikkaa, mutta eläinkokeeton zero waste vaihtoehto), tai monet pienemmät artesaanit.

6. Kosmetiikan palatuotteet ovat hellävaraisia iholle

Etenkin perinteiset suihkugeelit koostuvat yleensä pinta-aktiivisista ainesosista, joten ne pesevät lian pois iholta jättäen ihon kuivaksi. välillä suihkugeeleihin lisätään erilaisia öljyjä kuivan lopputuloksen lievittämiseksi, mutta mitäpä jos ihon voisi pestä pehmeäksi jo ihan alun alkaenkin?

Palasaippuat ja palashampoot kuivattavat ihoa suihkugeelejä vähemmän, sillä ne ovat suurimmalta osin öljyä jo lähtökohtaisestikin. Etenkin oma lempparini oliiviöljypohjainen palasaippua jättää ihon miellyttävän pehmeäksi

7. Palatuotteet ovat helppokäyttöisiä

Palatuotteet toimivat kutakuinkin seuraavasti:

• Hiero saippua- / shampoopalaa märkään ihoon tai tukkaan, ja huuhtele.
• Hiero öljy- tai voidepalaa ihoon, ja älä huuhtele.

Simple as that. Palatuotteita ei tarvitse ottaa usein edes erikseen paketista esille.

8. Kosmetiikan palatuotteet eivät aiheuta päänvaivaa lentokentällä

Koronaikana harvempi lentää yhtään mihinkään, ja ekologisesta näkökulmasta lentämisen tarpeellisuutta on hyvä harkita vakavasti. Toisaalta on silti monille varmasti vähintäänkin entisestä elämästä tuttu tilanne, että shampoot, käsivoiteet, yms. aiheuttavat päänvaivaa ennen ja jälkeen turvatarkastuksen, kun joutuu pohtimaan kuinka monta millilitraa nesteitä matkustamoon saa viedä, etenkin jos haluaa reissata kevyesti pelkillä käsimatkatavaroilla. Kiinteässä muodossa olevien palasaippuoiden tai voidepalojen kanssa tällaisia ei tarvitse mietiskellä.

9. Palatuotteet kuljetuksen aiheuttama hiilijalanjälki on suhteellisesti pienempi kuin nestemäisellä tuotteella

Palatuotteiden kuljettaminen tehtaalta jakelupisteisiin, kuten kauppoihin, tuottaa suhteellisesti paljon vähemmän ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä yhtä hiustenpesua tai suihkukäytniä kohden kuin nestemäiset tuotteet. Mieti nyt. Litra nestemäistä shampoota painaa noin kilon ja kestää pitkähiuksisella henkilöllä päivittäisessä käytössä ehkä kaksi kuukautta. Tavallinen saippuapala painaa noin 60-80 grammaa ja kestää pitkähiuksisen henkilön päivittäisessä käytössä noin 2-3 kuukautta. Se kuinka monta hiusten pesukertaa yhdestä rekallisesta shampoota saa, on siis täysin kuluttajien valittavissa oleva asia. Kilo vai alle 100 grammaa pariksi kuukaudeksi?

Palatuotteita on tarjolla ainakin seuraavien brändien valikoimissa

• We love the Planet
• Beauty Garden
• Estere
• Catteco
• Luonkos
• Nurme Cosmetics
• Madara
• Ben & Anna
• Flow Cosmetics
• Inkuto
• Kaurilan sauna
• Lush

-Anna

______________________________________

Luitko jo?

PALASHAMPOO JÄTTÄÄ HIUKSET TAHMAISIKSI – APUA!

11 HYVÄÄ JA 4 EPÄILYTTÄVÄÄ TAPAA KÄYTTÄÄ MARSEILLE-SAIPPUAA

TESTISSÄ PALASHAMPOO JA HOITOAINEPALA

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Palakosmetiikka, mikä juttu? – 9 syytä kosmetiikan palatuotteisiin siirtymiselle appeared first on Ihme ituhippi.

Kaupunkipuutarha antaa mahdollisuuden puutarhurointiin sellaisellekin kerrostaloasujalle, jonka asuntoon ei kuulu parveketta, ja jonka naapurit eivät ole halukkaita jakamaan taloyhtiön pihaa viljelypalstoiksi. Tämän lisäksi kaupunkipuutarhat tuovat hylätyille tai muuten vaan tyhjille tonteille elämää, ja niiden avulla on helppoa muuttaa jopa pieniä paloja synkeistä betonihelveteistä vehreiksi urbaaneiksi keitaiksi.

Mitä hyötyä kaupunkipuutarhoista on?

1. Kaupunkipuutarhat parantavat kaupungin ilmanlaatua

Kaupunkipuutarhat myös parantavat kaupungin ilmanlaatua. Mitä tulee ilmanlaadun parantamiseen, yksi suuri haaste kaupunkipuutarhojen rakantamiselle onkin teiden sijoittelu kaupungeissa. Esimerkiksi kovin moni tuskin haluaa viljellä rakkaita tomaattejaan raskaasti liikennöidyn tien vieressä. Tässä mielessä kaupunkipuutarhat vaativat sellaisia hivenen syrjäisempiä paikkoja jotka eivät ole suoraan liikenteen saasteiden laskeumaalueella. Yleisiä paikkoja kuapunkipuutarhoille ovat mm. kirjastojen piha-alueet, sekä erilaisten jalankulkua varten suunniteltujen kulttuurialueiden, kuten esim. torien ja markkina-alueiden kulmat.

2. Kaupunkipuutarhat luovat yhteisöllisyyttä

Kaupunkipuutarhuroinnin ei tarvitse tarkoittaa sitä, että nyt sitten osallistutaan pitkin hampain teennäisille yhteispiknikeille joka sunnuntai ja raahaudutaan talkoisiin kerran kuussa. Yhteisöllisyys syntyy siitä, että tiedän, että oman laatikkoni ympärillä on tuon tyypin laatikko ja toisella puolella toisen tyypin laatikko. Jos joku ei ehdi kastelemaan omaa laatikkoaan, silloin autetaan. Yhteisistä tiloista ja tavaroista huolehditaan kuin omista. Kaikille moikataan ja toisten puutarhurien kanssa voi pysähtyä myös jutulle jos sattuu paikalle samaan aikaan. Siinä on jotain suloista ja omalla tavallaan tosi orgaanista. Ei ole mikään pakko olla kauhean sosiaalinen, mutta on sellainen paikka jossa on hyvä ja tiivis yhteishenki sellaisella suloisella Pohjois-Eurooppalaisen jöröllä ja sulkeutuneella tavalla.

3. Kaupunkipuutarhat lievittävät kaupunkisaarekeilmiötä

Kaupunkipuutarhat voivat myös vähentää kaupunkisaarekeilmiötä. Kaupunkisaarekeilmiö, tarkoittaa sitä, kun kesällä kaupungissa on niin paljon betonia ja asfalttia, että siellä tulee paljon kuumempi kuin ympäröivillä alueilla. Siis käytännössä sitä hetkeä kun jokainen helsinkiläinen haaveilee Juhannuksen helteiden paikkeilla pakenevansa sukulaisten mökille, Porvooseen tai vaikka Hankoon, jotta olisi vähän viileämpi olo. Kaupunkisaarekeilmiö aiheuttaa kaupungeissa kohonneita ilmastointikustannuksia (ilmastointilaitteen käyttäminen on about yhtä ekologista kuin lämmittimen käyttö), mutta tekee helleaalloista myöskin vaarallisempia kaupunkilaisten terveydelle.

Jos taloyhtiön asfaltoidulle sisäpihalle pistäisi pystyyn laatikon jokaisella halukkaalle puutarhurille, yleinen viihtyvyys paranisi, mutta myöskin suuremmassa mittakaavassa kaupunkisaareilmiö lievenisi ja tekisi kaupungeista mukavampia paikkoja asua.

4. Kaupunkipuutarhat lisäävät kaupunkien viihtyisyyttä

Kaupunkipuutarhoja voi suunnitella osaksi kaupunkia jo kaupungin kasvaessa, mutta toisaalta aivan samalla tavalla niitä voi luoda jo olemassa oleviin kaupunkitiloihin, täten tehden kaupunkien tiloista eläväisempiä ja kutsuvampia kaikille: niin ihmisille kuin pölyttäjillekin. Kaupunkipuutarhat ovat myös yksi kirjastojen ja puistojen kaltaisista käytännössä maksuttomista tiloista, joita kaupunki tai kunta voi tarjota asukkailleen. Sellaisia paikkoja joihin jokainen on tervetullut.

5. Kaupunkipuutarhat tukevat luonnon monimuotoisuutta

Kaupunkipuutarhat tukevat luonnon monimuotoisuutta, vaikka ajatuksena tämä saattaakin kuulostaa kaukaa haetulta. Jos kuitenkin mietit sellaista kaupunkialuetta, joka koostuu lähinnä betonista, asfaltista ja siitä yksittäisestä voikukasta joka kasvaa asfaltin halkeaman läpi, selliasessa ympäristössä ei ole hirveästi mahdollisuuksia pölyttäjien selviytymiseen. Erityisesti siinä vaiheessa kun kaupungit kasvavat, niillä on taipumust kasvaa keskeltä ulkoreunoille päin, ja useimmiten tuo kasvu tarkoittaa juuri asfaltin ja etonin lisääntymistä kauungin reunoilla, jossa aikaisemmin oli luonnontilaisia alueita.

6. Kaupunkipuutarhat toimivat opetusympäristöinä

Yksi omista suosikkijutuistani on myöskin piipahtaa puutarhalle kastelemaan laatikko ja törmätä koululuokkaan, joka on tullut puutarhalle tutustumaan vihanneksiin ja pölyttäjiin. Tuntuu todella kivalta, että yksittäiset harrastelijat ovat kaupungin tuella voineet luoda yhdessä keskelle kaupunkia sellaisen paikan jossa on mahdollista todella havainnollistaa luonnon ilmiöitä osana opetusta. Tämän lisäksi kaupunkipuutarhoista on iloa etenkin havainnollistavassa ravitsemuksen, sekä ympäristöaiheiden opetuksessa.

7. Kaupunkiviljely saa ihmiset arvostamaan ruokaa enemmän

Kaupunkiviljely tuo ihmisiä lähemmäs ruokaa. Kaupunkiviljelijä havaitsee miten tomaattipensaan, kesäkurpitsan tai vaikkapa kurpitsan kasvattaminen syömävalmiiksi ei tapahdukaan sormia napsauttamalla. Kun tietää, että luomuna omassa penkissä yksi kurkku kasvaa korjauskypsäksi kuukausia siementen idätyksestä alkaen, todennäköisesti muitakin kurkkuja tulee jatkossa katsoneeksi aivan erilaisin silmin. Kaupunkipuutarhurointiin osallistuminen täten aivan varmasti lisää jokaisen puutarhurin arvostusta ruoan tuotantoketjua sekä ruokaa kohtaan. Tässä mielessä vaikka kaupunkipuutarhurointi ei ainakaan nykyisellään ole tehokas ruoan tuotannon tapa, se saattaa silti auttaa arkisen ruokahävikin vähentämisessä.

8. Kaupunkipuutarhat parantavat huoltovarmuutta

Teoriassa kaupunkipuutarhat parantavat ruokaan liittyvää huoltovarmuutta, ja alunperin ensimmäiset kaupunkipuutarhat perustettiinkin toisen maailmansodan aikoihin juuri tästä syystä, kaupunkien ruokahuollon turvaamiseksi. Nykyisellään kaupunkipuutarhassa kasvatettujen vihannesten osuus kenenkään ravinnonsaannista on todennäköisesti varsin pieni. Laatikossa ei riitä tarpeeksi tilaa yhden talouden vihannesten tarpeita varten. Toisaalta mikäli kaupunkipuutarhoja olisi enemmän kuin pari kappaletta kaupunkia kohden, todennäköisesti jokaisella olisi mahdollisuus viljellä myös ravitsemuksellisesti fiksujakin määriä erilaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Kaupunkipuutarhat ovat edullisia toteuttaa

Kaupunkipuutarhojen kausimaksu täällä Tallinnassa on ainakin suhteellisen nimellinen 10-20 € per kasvukausi, täysin riippuen siitä onko ensimmäisen vuoden puutarhuri ja haluaako laatikon kasvihuoneesta vai ulkoa. Kun huomioi, että kasvukausi usein yltää huhtikuun lopusta lokakuun alkuun, kasvukaudelle tulee pituutta noin 5-7 kuukautta vuodesta riippuen. Kurkittuani suomalaisten kaupunkipuutarhojen hinnastoja, ainakin viljelylaatikot olivat aika samassa hintaluokassa kuin täälläkin. Tällöin pelkän laatikkovuokran kustannukseksi tulee vain noin 2-4 euroa kuukaudelta, mikä on harrastukseksi varsin edullinen. Samalla summalla joisi huoltoaseman kahvin kerran kuussa.

Edullisuus mahdollistaa puutarhaharrastuksen myös sellaiselle kaupunkilaiselle jolla ei ole mahdollisuutta investoida siirtolapuutarhamökkiin. Lisäksi kaupunkipuutarha eroaa palstaviljelystä siinä mielessä, että jo hyvin pienellä tilapanostuksella voidaan luoda viheralue ja hyvinvointia.

Kaupungin tai muun kaupungissa jättömaata omistavan tahon kannalta diili on todella edullinen: puutarhurit maksavat maa-alan vuokran, mullan, kompostin, kasteluveden ja laatikoiden aiheuttamat kulut, sekä tuovat itse kasvit paikan päälle. Ainoa asia jota kaivataan onkin siis lupa maa-alan hyödyntämiseen.

En oikein jaksa uskoa, että ainoallakaan kaupungilla olisi todellisia haasteita kaupunkiviljelyn edistämiseen liittyen, huomioiden, että suurin osa innokkaista harrastelija puutarhureista ymmärtää, ettei kaupunkipuutarhoja perusteta kaupallisesti arvokkaimmille tonteille. Mutta monilta keskeisiltäkin alueilta löytyy pieniä saarekkeita jotka voi yhteisön voimalla muuntaa kaikkia hyödyttäviksi kaupunkikeitaiksi.

Kokemuksia kaupunkipuutarhasta – Põhjalan tehdas Tallinnassa

Põhjalan tehdaskompleksi Tallinnassa on omasta mielestäni aidosti onnistunut uudisalue. Vanha tehdaskompleksi on otettu hyötykäyttöön kulttuurialueena, ja uutena hipsterien viikonloppujen menomestana. Omalla tavallaan on hurjan kivaa, että paikassa on elämää: kaksi kaupunkipuutarhaa, taidegallerioita, artisaanileipää, kahviloita, baareja, ravintoloita, työskentelyyn sopivia paikkoja sekä hurmaava lasten leikkipaikka, josta löytyy se kaikkein tärkein eli VANKILA.

Puutarha aloitti viime vuonna, ja sen saaman suuren suosion ansiosta puutarhaa laajennettiin tänä keväänä, jonka lisäksi ensi keväänä tiedossa taitaa olla tiedossa puutarhan yhteinen kanatarha.

Olemme nyt saaneet nauttia omasta laatikostamme tämän kesän verran. Kesä on ollut opettavainen, hauska ja palkitseva. Kaikki keväällä, kun vapaaehtoiset rakensivat talkootöinä puutarha-alueen laatikkoineen toukokuisen tihkusateisen lauantai-iltapäivän kuluessa. Sitten päästiinkiin jo istuttamaan siemeniä ja pian olimme jo ravaamassa laatikolla kastelemassa sitä säännöllisesti, odottaen ilmestyyköhän kohta jo versoja näkyviin. Ja kyllähän niitä ennen pitkää ilmestyi!

Meidän puutarhastamme löytyy ihanan paljon kaltaisiamme mamu-tarhureita, jolloin porukassa on helppoa olla mukana kun tiedotteiden ja muiden kaikille tarkoitettujen viestien kielenä toimii inklusiivinen englanti, molempien kotimaisten eli siis viron ja venäjän lisäksi. Koen myös todella mukavaksi sen, että puutarha tuo yhteen todella erilaisia viljelijöitä: on kaltaisiamme pariskuntia, kaveruksia, lapsiperheitä ja vanhempaa väkeä, kaupunkipuutarha vetää puoleensa ihmisiä kaikilta elämän poluilta ja kaikissa elämänvaiheissa.

Missä päin Suomea kaupunkipuutarhurointi tai palstaviljely on mahdollista?

Kaupunkipuutarhurointi sekä palstaviljely on mahdollista ainakin:

• Helsingissä
• Espoossa
• Vantaalla
• Turussa
• Tampereella
• Kuopiossa
• Lahdessa
• Oulussa
• Porissa
• Jyväskylässä

Mikäli omaa kaupunkiasi ei löydy listalta, kurkkaa kaupunkisi nettisivuilta josko mahdollisuus sittenkin löytyisi, mutta se olisi vain jäänyt huomaamatta. Myös jos tuntuu siltä, että lähin puutarha on todella kaukana kotoasi, kannattaa kysyä olisiko lähialueilta mahdollista kartoittaa sopivaa paikkaa, jossa riittäisi innokkaita puutarhureita. Muista myös, että omassa taloyhtiössä kannattaa aina myös ehdottaa!

-Anna

___________________________________

Luitko jo?

IPCC:N 2021 RAPORTTI JA 2°C ILMASTON LÄMPENEMISEN SEURAUKSET SELITETTYNÄ

13 KIINNOSTAVINTA EKOKIRJAVINKKIÄ – EKOLOGISUUS JA ILMASTONMUUTOS AIHEISET KIRJAT

EKOLOGISET JA HALVAT TREFFI-IDEAT TOP 9

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post 8 syytä perustaa kaupunkipuutarha (ja liittyä itse mukaan!) appeared first on Ihme ituhippi.

Itse tykkään väketää runsaan ja ruokaisan lasagnen slow food meiningillä viikonlopun tai juhlapäivän kunniaksi, mutta pienellä mutkien oikomisella ruokaisa ja mehukas lasagne sopii myös arki-iltana nopeasti koottavaksi ja uuniin jätettäväksi herkuksi. Tomaattikastikkeen voi halutessaan korvata valmiskastikkeella ja cashew kerman voi tehdä jo etukäteen, jolloin itse kokkausaika lyhenee.

Tomaattikastike lasagneen – Nautiskelija tekee itse, kiireinen arkikokki pääsee helpommalla

Olen viimeiset puoli vuotta tehnyt kaikki tomaattikastikkeeni itse kotona tuoreista tomaateista, havaiten, että muun ruoan valmistamisen lomassa tomaattien pilkkominen ja kattilan vahtiminen ei todellisuudessa vie kovinkaan paljoa aikaa. Alla olevaa tomaattikastikkeen respetiä hyödynnän lasagnen lisäksi linssi- soijabolognesen tomaattikastikepohjana, sekä pizzan päällä tomaattikastikkeena.

Tomaattikastikkeen voi tehdä myös tomaattimurskasäilykkeestä, muta koen että siinä on hivenen happamampi ja rautaisempi maku kuin tuoreesta tomaatista tehdyssä kastikkeessa. Yksi toimiva kiireisen arkikokin ratkaisu olisi ostaa jokin Dolmio-tyyppinen lasipurkitettu valmisratkaisu, jonka voisi kaataa suoraan vuokaan.

Vedet kielelle herauttava vegaaninen juustoinen cashew-kerma

Cashew-kerma on jumalten lahja vegaanisille herkkusuille. Cashew pähkinöistä tehty kastike saa juustoisen makunsa ravintohiivasta, sekä pientä juuston happamuutta omenaviinietikasta sekä sitruunasta. pähkinäpohjaisessa vegaanisessa juustokastikkeessa ihaninta on ehkä koostumus: vegaanisten juustojen kanssa pelatessa aika usein niillä on taipumusta sulaa tehmeaksi rasvaksi, mutta cashewpähkinäinen juustokastike puolestaan säilyttää runsaan ja tasalaatuisen kermaisen suutuntuman kypsentämisen jälkeenkin.

Jos tuntuu siltä, ettei pähkinöiden riittävä kulutus meinaa luonnistua, cashew kerman avulla päivän pähkinäkiintiö ylittyy heittämällä. Juustoinen cashew-kerma sisältää runsaasti rasvaa pähkinän koostumuksesta johtuen, eikä siinä mielessä ole todennäköisesti yhtään sen kevyempi vaihtoehto kuin perinteinenkään juustoinen lasagnekastike. Vinkkinä myös sen verran, että tätä samaa juustoista cashew-kastiketta voi hyödyntää myös yksinään tavalliseksi pastakastikkeeksi.

Itse tykkään erityisesti siitä, että liotettujen pähkinöden heittäminen mausteiden kanssa blenderiin on tosi nopeaa, jonka lisäksi vegaanisen juustoisen kastikkeen makua on helppoa testata siinä vaiheessa kun makuun voi vielä vaikuttaa.

Miten tehdä soijarouheesta hyvää? – Näin käytät soijarouhetta oikein

Aika usein proteiinin lähteinä vegaanisissa ruokalajeissa käytetään joko sieniä tai soijarouhetta, mutta jos haluaa todella herkutella, kukaan ei sano, ettetkö voisi käyttää molempia. Moni soijarouhepussi käskee keittämään soijarouheen, mutta en ole ikinä kokenut sitä hyödylliseksi, sillä keittäminen viimeistään tekee soijarouheesta surullista pahvinmakuista puuroa. Väitän, että mikäli soijarouhepussissa olisi paremmat valmistusohjeet, useampi saisi positiivisia kokemuksia ja löytäisi yseisen herkun pariin.

Kaada silmämääräisesti noin parin desin verran soijarouhetta syvälle lautaselle. Heitä kuivan rouheen päälle mausteet, esim. kasvisliemi, soijakastike, oregano, mustapippuri, chili, jne. Laita lautanen hanan alle ja päästä sen päälle sen verran viileää vettä, että soijarouhe voi imeä kaiken itseensä. Älä uita rouhetta vedessä. Vettä voi lisäillä viakka puoli juomalasia kerrallaan, jos vaikuttaa siltä, että rouhe jäi aidosti kuivaksi.

Kun soijarouhe on imenyt kaiken nesteen, paista se pannulla öljyssä sipulin kanssa, jolloin se imee itseensä sipulin makua ja öljyä. Kun levittelet soijarouheen lasagnevuokaan, mikäli sitä ei ole aivan uitettu, se tulee imemään itseensä vielä hiukan makua tomaattikastikkeesta ja lopputuloksena on umaminen ja runsas hyvinkin lihaisa herkku. Oman maun mukaan, soijarouheen määrän voi myös jopa tuplata reseptissä, jos kaipaa “lihaisampaa” versiota.

Vegaaninen lasagne – Ainekset

Juustoisen cashew-kermakastikeen ainekset:

• Liotetut cashew-pähkinät 400g
• Vesi 1,5dl
• Ravintohiiva 1 dl
• Mustapippuri 1 tl
• Suola 0,75 tl
• Omenaviinietikka 2tl
• Sitruunamehu 2 rkl

Kotitekoisen tomaattikastikkeen ainekset

• Tomaatti n. 6 tomaattia
• Oregano n. 1 rkl
• Suola n. 1,5 tl
• Sokeri 1 tl
• Mustapippuri 0,5 tl
• Valkosipuli 1 tl

Muut vegaanisen lasagnen ainekset

• Lasagnelevyt 1 paketillinen
• Pinaatti 1 pussillinen
• Sienet n. 200-300 grammaa / kaupan rasiallinen
• Sipuli 2kpl
• Valkosipuli 4 kynttä
• Soijarouhe 2dl
• Soijakastike 1,5 rkl
• Kasvisliemi 1,5 tl
• Oregano 2 tl
• Mustapippuri 0,5 tl

Koristeeksi

• Tuore basilika

Vegaaninen lasagne – Ohje

Juustoinen Cashew-kermakastike

1. Liota cashewpähkinöitä yön yli.
2. Lisää blenderiin cashewpähkinät, ravintohiiva, ripaus mustapippuria ja suolaa, sekä hitunen sitruunamehua ja omenaviinietikka. Blendaa kunnes seos on tasaista ja näyttää paksulta juustoiselta kastikkeelta. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa.

Kotitekoinen tomaattikastike

1. Pilko tomaatit pieniksi ja kippaa ne kattilaan.
2. Lisää joukkoon noin puoli desiä vettä ja mausteet.
3. Keitä kastiketta kannen alla noin 15 minuuttia, välillä lusikalla isompia tomaatin paloja muusaten.
4. Kun kastike on enemmän tai vähemmän tasalaatuista, voit nostaa kannen pois ja keittää kastiketta nopeasti kovalla lämmöllä ylimääräisen nesteen haihduttamiseksi. Muista sekoittaa kastiketta pohjaan palamisen välttämiseksi.

Lasagnen muut työvaiheet

1. Laita noin 2dl kuivaa soijarouhetta syvään lautaseen ja roiski sen päälle tummaa soijakastiketta, mustapippuria, kasvislientä ja oreganoa. Lisää noin 1,5d vettä ja anna veden imeytyä. Älä lisää enempää vettä, ettei soijarouhe muutu pahvinmakuiseksi puuroksi.
2. Pilko sipuli ja valkosipuli.
3. Pilko sienet ja paista ne oliiviöljyssä pannulla, lisää suolaa makusi mukaan. Laita paistetut sienet sivuun odottamaan.
4. Kuullota sipulat ja valkosipulia pannulla kunnes ne ovat saaneet kultaisen värin. Lisää soijarouhe pannulle ja paista se sipulien kanssa.
5. Levitä lasagnelevyt uunivuoan pohjalle. Levitä levyjen päälle kerros tomaattikastiketta, soijarouhetta, sieniä ja tuoretta pinaattia. Levitä seuraava kerros lasagnelevyjä ja toista tomaattikastike-soija-sienet-pinaatti kerroksen levitys. Levitä viimeinen kerros lasaganelevyjä. Viimeisen lasagnelevykerronksen päälle kaadetaan ja levitetään juustoinen cashew-kerma.
6. Paista lasagnea noin 175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.
7. Nauti.

Vaikka lasagnea syntyy kerralla melko iso annos, sen ei kannata antaa hämätä. Ainakin meidän kahden hengen ja yhden mäyräkoiran taloudessamme lasagneastialle palataan jo saman illan aikana ihan vain pelkän maun vuoksi. Tässä suhteessa vegaanisen cashew lasagnen kanssa kannattaakin siis pitää varansa ja olla oman taloutensa nopein napostelija mikäli haluaa vielä saada toisen annoksen.

Oletko jo kokeillut jotakin vegaanista lasagnereseptiä? Miten onnistuit?

-Anna

__________________________

Luitko jo?

MUOVITON ELÄMÄ? – TÄLTÄ NÄYTTÄÄ MUOVITON RUOKAVALIO

LIHATTOMAN MAKARONILAATIKON OHJE – VEGAANINEN RESEPTI

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Vegaaninen lasagne – Mehukas resepti appeared first on Ihme ituhippi.

Ilman hiilidioksidipitoisuus on korkeimmalla tasolla 2 miljoonaan vuoteen.

Meriveden nousu on nopeimmillaan 3000 vuoteen.

Arktinen jääalue on matalimmalla tasolla 1000 vuoteen.

Arktinen merijää on pienentynyt 40% vuoden 1979 jälkeen.

Nykyisillä ilmastotoimilla ei saavuteta Pariisin sopimuksen tavoitteita

IPCC:n tuoreimman raportin ytimessä oli viesti, että nykyisillä ilmastotoimilla ei tulla pääsemään Pariisin sopimuksen tavoitteisiin rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2°C vuosisadan loppuun mennessä. Raportin mukaan kyseinen 1.5 asteen lämpeneminen tullaan todennäköisesti saavuttamaan ja ylittämään jo seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Kahden asteen tavoitteeseen voidaan päästä vain ryhtymällä välittömästi laaja-alaisiin ja intensiivisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Nyt, eikä viiden vuoden kuluttua.

Mikäli maailma jatkaa nykyisen kaltaisella kohtuullisella päästövähennysten tiellä, ilmasto tulee raportin mukaan lämpenemään noin 2 astetta vuosisadan puoliväliin mennessä ja noin 2,7°C vuosisadan loppuun mennessä. Saman raportin synkimmissä arvioissa ilmasto puolestaan lämpenee jopa 3 astetta vuosisadan puoliväliin mennessä ja jopa 5.7 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Raportti valottaa sitä, että viimeisten 40 vuoden aikana, jokainen vuosikymmen on ollut edeltäjäänsä lämpimämpi, ja tämä kehitys voidaan pysäyttää ainostaan voimakkailla ja välittömillä ilmastotoimilla. Jopa siinä tapauksessa, että ihmiskunta todella ottaisi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ykkösprioriteetikseen ja tekisi kaiken mahdollisen jo tänään, ilmasto jatkaisi lämpenemistään vielä vuosisadan puoliväliin asti, jonka jälkeen se alkaisi vasta viilenemään.

Muutokset ilmakehässä näkyvät hitaasti. Ilmakehässä on jo nyt liikaa hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, kuten metaania. Sen lisäksi, että kyseisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen pitää ajaa nollaan, jo olemassa olevia kasvihuonekaasuja tulee sitoa ilmakehästä tavalla tai toisella.

Jotkin jo nyt tapahtumassa olevista muutoksista ovat peruuttamattomia, kuten esimerkiksi merenpinnan nousu. Merenpinta tulee pysymään korkealla vielä vuosisatoja jopa sen jälkeen kun ilmastopäästöt on saatu nollaan.

Ihminen ilmastonmuutoksen kiistattomana aiheuttajana

IPCC oli tuoreessa raportissaan koonnut riittävästi tutkimusaineistoja yhteen todetakseen varmaksi, että teollisen vallankumouksen jälkeen jo tapahtuneesta 1.2 asteen lämpenemisestä vain 0.1 astetta johtuu luonnollisesta vaihtelusta, kuten tulivuorten purkauksista tai auringosta. Toisin sanoen, on siis täysin kiistämätöntä, että viime aikainen ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista päästöistä, joita syntyy mm. fossiilisten polttoaineiden ja puiden hakkuiden seurauksena.

Jankutus siitä onko ilmastonmuutoksen syy ihmiskunnan vai ei, ainoastaan hidastaa toimeen ryhtymistä ja ajaa ihmiskunnan kollektiivisesti ahtaammalle jokaisen hukkaan heitetyn vuoden kuluessa. Nyt tuon väittelyn voi viimein toivottavasti haudata. Syyttely ja syyllisten etsiminen vain hidastaa ratkaisujen löytämistä.

2°C ilmaston keskilämpötilan nousulla on dramaattiset seuraukset

Voimakkaisiin helleaaltoihin liittyvä kasvanut kuolleisuus

1.5 asteen lämpenemisen skenaariossa noin 14% maailman ihmisistä altistuu voimakkaille helleaalloille vähintään kerran viidessä vuodessa. 2 asteen skenaariossa jo 37% maailman väestöstä altistuu voimakkaille helleaalloille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vanhukset, ja henkilöt jotka kärsivät sydän- tai munuaissairauksista.

Vuoden 2003 hellekesänä Euroopassa tapahtui yli 70 000 helteeseen liittyvää ylimääräistä kuolemaa. Lancet tiedelehdessä julkaistun artikkelin mukaan, helteisenä vuonna 2018, kuumuus aiheutti Euroopassa jopa 104 000 ylimääräistä kuolemaa.

Lämpenevä ilmasto kasvattaa tartuntoja levittävien hyönteisten elinalueita

Lisääntynyt kuumuus mahdollistaa erilaisten tartunnanlevittäjien, kuten malariaa, zika-virusta ja dengue-kuumetta kantavien hyönteisten leviämistä uusille alueille, myös nykyistä vakiintuneemmin Etelä- ja Keski-Eurooppaan.

Kuolevat koralliriutat vaikuttavat puolen miljardin ihmisen elämään

1.5 asteen lämpenemisen tapauksessa koralliriutoista tuhoutuu noin 70-90%. Mikäli 2 asteen lämpenemisskenaario toteutuu, koralliriuttojen ennustetaan tuhoutuvan kokonaan.

Koralliriuttojen tuhoutumisessa ei ole kyse vain surullisesta luonnon ihmeen kuolemasta, vaan sillä on suora vaikutus myös luonnon monimuotoisuuteen, ja paikallisten ihmisten selviytymiseen. Noin puoli miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti saa koralliriutoilta kalastettua ruokansa ja ne tuottavat matkailualan työpaikkoja. Lisäksi elävät koralliriutat suojaavat rannikkoalueita ja toimivat alueen meriekosysteemin perustana. Mikäli koralliriutat menetetään, puolen miljardin ihmisen tulee löytää uusia ratkaisuja liittyen kaikkiin niihin virkoihin, joita koralliriutta tällä hetkellä toimittaa.

Ruoan tuotannon epävakaus

Kahden asteen lämpenemisen on arvioitu vaikuttavan erityisesti maissin, riisin, vehnän ja muiden viljojen satojen kutistumiseen. Tämän lisäksi arvion mukaan vuotuinen maailmanlaajuinen vuotuinen kalansaalis kutistuu kahden asteen lämpenemisen skenaariossa noin 3 miljoonan tonnin verran. Erityisen voimakkaasti vaikutusten uskotaan kohdistuvan kehittyvien maiden asukkaisiin.

Napajäätiköiden sulaminen: ilmastonmuutoksen dominoefekti & merenpinnan nousu – Vedenalaiset kaupungit

1. Pohjoisnapa sulaa – ikirouta vapauttaa kasvihuonekaasuja kiihdyttäen ilmastonmuutosta

Jo nyt 40% arktisesta merijäästä on sulanut vuoden 1979 jälkeen. Mikäli arktisen merijään sulaminen jatkuu nykyisellä tahdilla, ilmaston lämmettyä 2 astetta, pohjoisnapa on kesäisin sula noin kerran kymmenessä vuodessa.

Vaikka arktinen napajää ei nosta merenpinnan tasoa yhtä dramaattisesti kuin muiden jäätiköiden sulaminen, Arktisen napajään sulaminen kiihdyttää ennestään jo parhaillaan käynnissä olevaa ilmaston lämpenemisen kehityskulkua. Tämä puolestaan nostaa riskiä dominoefektin muodostumisesta, jossa pohjoisnavan sulaminen laukaisee Grönlannin ja Etelänavan läntisen osan sulamisen.

Eri arvioiden mukaan, arktisen ikiroudan sulaminen vapauttaa ilmakehään 21-70 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja jotka ovat tähän mennessä olleet sidottuna ikiroutaan. Riippuen siitä kuinka suuri osa kaasuista vapautuu hiilidioksidina ja kuinka suuri osa metaanina, vapautuvat kasvihuonekaasut voivat lämmittää ilmastoa jopa noin asteen verran, ja työntää maailman kahden asteen lämpenemisestä kolmen asteen lämpenemiseen hyvinkin nopeasti.

2. Antarktisen napajään sulaminen – nopea merenpinnan nousu

Vuoden 2018 1,5° raportissaan IPCC esittää, että noin kaksi astetta lämpimämmässä maailmassa ilmaston lämpenemisen “keikahduspisteen” ylittäminen saattaa syöstä Etelänavan läntisen osan niin syvään sulamiseen, että se irtoaa irti navasta. Yleisesti Etelänavan läntisen “epävakaan”, eli akuutissa sulamisvaarassa olevan osan sulamisen uskotaan ryöstäytyvän hallitsemattomaksi jossakin 1.5°C ja 2°C globaalin ilmaston keskilämpötilan nousun välissä.

Etelänavan läntiseen osaan on sitoutunut niin paljon jään muodossa olevaa vettä, että sen sulaminen nostaisi merenpinnan tasoa yli viisi metriä.

3. Grönlannin jäätikön sulamisen käynnistyminen

IPCC:n puolentoista asteen erikoisraportin mukaan, jo 1,5-2 asteen maailmassa Grönlannin pysäyttämättömän sulamisen alkamiselle on olemassa kohtuullisen suuri riski. Mikäli Grönlannin sulaminen ylittää pysäyttämättömän pisteen, jäätikön sulaminen tulee viemään noin vuosisadasta jopa vuosituhanteen. Grönlannin jäätikköön on sitoutunut niin paljon vettä, että mikäli koko jäätikkö sulaisi, se voisi nostaa merenpintaa jopa 7 metrin verran. Mikäli Grönlannin sulaminen pystyttäisiin pysäyttämään ja peruuttamaton sulaminen siten estämään, veisi joka tapauksessa seuraavaan jääkauteen asti, että Grönlanti palaisi takaisin alkuperäiseen tilaansa.

Vedenalaiset kaupungit

Vuonna 2018 ilmestyneen tutkimuksen laskelmien mukaan, liki 4 miljoonaa ihmistä ja 70% arktisesta infrastruktuurista sijaitsee sellaisella ikirouta-alueella, jonka oletetaan sulavan, mikäli ilmasto lämpenee kaksi astetta. Ikiroudan sulaessa näistä alueista tulee oletettavasti elinkelvottomia ja huomattavia määriä infrastruktuuria vahingoittuu. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kyseisten arktisten alueiden asukkaiden on löydettävä uusi koti muualta.

Jopa välttäen äärimmäisiä skenaarioita merenpinnan nousuun liittyen, IPCC arvioi, että 79 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan nousevan merenpinnan tieltä kaksi astetta lämpimämmässä maailmassa. Väestörikkaimmat alueet joita ongelma koskettaa, sijaitsevat erityisesti Kiinassa, Bangladeshissa, Egyptissä, Intiassa, Indonesiassa, Japanissa, Filippiineillä, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa.

Kokonaisia valtioita uhkaa joutua nousevan merenpinnan alle, etunenässä pienet saarivaltiot, kuten Malediivit ja Tuvalu.

Mitä raportti kertoo Pohjois-Euroopan tulevaisuudesta?

• Voimakkaat myrskyt tulevat lisääntymään.
• Rankkasateet tulevat lisääntymään.
• Sadevesitulvat tulevat lisääntymään.
• Ennätykselliset helteet tulevat lisääntymään.

Mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomeen?

Kesät ja talvet muuttuvat

Euroopassa, ja erityisesti Pohjois-Euroopassa ilmaston keskilämpötila nousee nopeammin kuin monilla muilla alueilla. Helleaallot ovat yleistyneet huomattavasti 1950-luvulta lähtien, siinä missä voimakkaat pakkaset ovat puolestaan harventuneet huomattavasti samalla aikavälillä. Merissä mitatut helleaallot ovat kaksinkertaistuneet 1980-luvulta lähtien. Vuoden 2021 kesänä koetun helleaallon kaltaiset helteet tulevat raportin mukaan todennäköisesti lisääntymään jatkossa.

Talvien keskilämpötila tulee nousemaan nykyisestä, tarkoittaen sitä, että pakkaspäiviä ja lumipeitteistä aikaa tulee olemaan vähemmän. Ajatuksena lämpimämpi talvi voi kuulostaa kivalta, mutta toisaalta samalla se tarkoittaa sitä, että talvi joka on tähän mennessä pitänyt monet ei-toivotut tuholaishyönteiset ja taudinlevittäjät aisoissa ei enää suojaa Pohjois-Eurooppaa entisellä tavoin. Tästä on haittaa niin kansanterveyden kuin maanviljelynkin näkökulmasta.

Maatalous – kuivuus ja kasvukausi

Kuivuusaallot, jotka vaikeuttavat maanviljelyä ja haittaavat ekosysteemejä, tulevat yleistymään Länsi-Euroopassa. Tämä tulee haittaamaan myös pohjois-eurooppalaisten ruokaan liittyvää huoltovarmuutta huomattavasti, sillä ainakaan nykyisellään pohjois-eurooppalaisella ruoan tuotannolla ei pystytä ruokkimaan koko alueen väestöä. Ilmaston lämpenemisen johdosta, erityisesti pohjoisen napa-alueen läheisyydessä kasvukausi on pidentynyt kahdella päivällä vuosikymmenessä 1950 luvulta lähtien, eli tähän vuoteen mennessä jo kahden viikon verran. Kaikki alueella sijaitseva hedelmällinen viljelysmaa on jo käytännössä käytössä, eikä karu maaperä muutu ravinnerikkaaksi viljelysmaaksi parissa kesässä, vain koska lämpötilan määrittelemä kasvukausi on entistä pidempi.

Merenpinnan nousu

Meriveden pinnan nousu johtuu veden lämpölaajenemisesta sekä ikiroudan sulamisesta. 1970-luvulta vuoteen 2018, lämpölaajeneminen selitti noin 50% meriveden noususta, mutta vuosien 2006-2018 välillä meriveden nousun pääasiallinen syy olivat jo jäätiköiden sulamisvedet. Tällä hetkellä meriveden pinta nousee noin 3,7 mm vuodessa, eli nykyisellä tahdilla noin 30 senttiä vuosisadan loppuun mennessä, mikäli ei huomioida napajäiden ja muiden jäätiköiden potentiaalisesti yhtäkkiä voimistuvaa sulamista, joka voi puolestaan merkitä merenpinnan nousua jopa useiden metrien verran.

Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä uusien talojen rakennuslupien kanssa on varauduttu siihen, että merenpinta nousee 3 metriä, jolloin rakennusten on oltava vähintään kolmen metrin korkeudella merenpinnasta. Tällä hetkellä kyseisen korkeuseron katsotaan olevan riittävä ainakin vuoteen 2100 asti.

Mikäli mikä tahansa maailman jäätiköistä sulaa odotettua nopeammin, tai minkä tahansa jäätikön dramaattinen sulaminen alkaa ennakoitua aikaisemmin, merenpinta voi oletettavasti nousta konservatiivisia arvioita enemmän. Arviot vedenpinnan nousun määrästä vaihtelevat hyvin voimakkaasti lähteestä riippuen, ja nousu voi vuosisadan loppuun mennessä olla lähteestä riippuen olla mitä tahansa 30 senttimetristä 10 metriin. Ainoa asia joka vaikuttaa varmalta on, että merenpinta nousee, ja sen nousutahti kiihtyy tulevaisuudessa.

Poimintoja uutisista kesältä 2021 – Sään ääri-ilmiöt ja poikkeukselliset sääolosuhteet seurauksena ilmastonmuutoksesta

Sääuutiset kertovat tarinaa tulista ja tulvista läheltä ja kaukaa. Tänä kesänä ympäri maailman satoja tuhansia ihmisiä on evakuoitu, liki tuhat on kuollut, miljoonat kärsivät kuivuudesta, eivätkä resurssit riitä äärimmäisten sääolojen hallitsemiseen. Kyse ei ole yksittäisestä harvinaisesta luonnonkatastrofista, vaan koko maailmaa koskettavasta tilanteesta ja jatkuvasti yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä.

YK:n alaisen Maailman Meteorologisen Järjestön mukaan, alla kuvatun kaltaiset yleistyneet sään ääri-ilmiöt ovat seurausta ilmaston muutoksesta. Maailman terveysjärjestön ja Belgian valtion perustaman International Disaster Database -tietokannan mukaan heinäkuussa maailmassa käynnissä oli yhtäaikaa ainakin 208 säähän liittyvää luonnonkatastrofia. Se on vähemmän kuin viime vuonna, mutta 11% enemmän kuin mitä 2010-luvun keskiarvo on ollut.

Helleaallot

• Kesäkuu 2021 oli Pohjois-Amerikan mittaushistorian kuumin ja Euroopassa toiseksi kuumin. Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin.
• Golf-virta hidastuu ja on nyt hitaimmillaan 1600 vuoteen. Hidastumisen syynä ovat sulavat napajäät sekä Grönlanti ja lämpenevät meret. Tämän seurauksena Euroopassa saatetaan nähdä entistä useammin voimakkaita myrskyjä.
• Heinäkuussa potilaat odottivat HUSin päivystyksessä jatkohoitopaikkaa jopa vuorokausia, viikkoja jatkuneen helleaallon ruuhkauttaessa päivystyksen.
• Itämeri oli ennätyslämmin heinäkuussa 2021. Mikäli mittaushistorian korkeimmista lukemista tulee tulevaisuudessa trendi yksittäisen tapahtuman sijaan, sinileväkukinnot yleistyvät, nykyiset merieliöt eivät välttämättä selviä lämmenneessä ympäristössä ja meren pohjaan muodostuu nykyistäkin enemmän kuolleita happikatoalueita.

Tulvat

• Heinäkuussa Saksa ja Belgia tulvivat valtoimenaan ja yhteensä tulvissa kuoli 216 ihmistä, loukkaantui 800 ja noin 150 oli kateissa Saksan puolella vielä ennen heinäkuun viimeistä viikonloppua.
• Kiinassa yli 80 000 ihmistä on evakuoitu voimakkaiden tulvien tieltä Sichuanin maakunnassa elokuussa 2021.
• Heinä-elokuun vaihteessa Henanin maakunnassa Kiinassa 302 ihmisen raportoidaan kuolleen voimakkaan sateen aiheuttamassa tulvassa.
• Elokuun alussa Intian länsiosissa sijaitsevassa Maharastran osavaltiossa tavallista voimakkaampien monsuunisateiden aiheuttamien tulvien vuoksi evakuoitiin liki 300 000 ihmistä ja kuolleiksi on raportoitu yli 250 ihmistä.
• Heinäkuun lopussa Filippiinien pääkaupungissa Manilassa monsuunisateiden aiheuttamien tulvien vuoksi evakuoitiin 15 000 ihmistä. Elokuun alussa yli 60 000 ihmistä oli joutunut jättämään kotinsa.

Metsäpalot

• Tänä kesänä metsäpalot Siperiassa ovat syöneet yli 14 miljoonaa hehtaaria metsää, ja metsäpalojen savu on tehnyt historiaa kulkeutumalla yli 3000 kilometrin matkan Pohjoisnavalle asti. Osa paloista on tapahtunut arktisella vyöhykkeellä napapiirin pohjoispuolella.
• Kreikka on liekeissä. Tuhansia ihmisiä on evakuoitu.
• Turkki palaa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on evakuoitu metsäpalojen tieltä.
• Kanadan länsiosat ovat tulessa ja alueelle on julistettu yleinen hätätila. Yli 5500 on evakuoitu ja yli 30 000 ihmistä on varoitettu mahdollisesta evakuoinnista.
• Yhdysvaltojen länsirannikko ja Hawaiji ovat tulessa. Hawaijilla metsäpalot ovat suurimmat saaren tähän astisessa historiassa. Tuhansia on evakuoitu palojen tieltä.

Kuivuus

• Kuumuus ja kuivuus ovat heikentäneet vuoden 2021 satoa Suomessa. Heinäkuun puolivälissä kotimaisen sadon määrä on jäämässä arvioiden mukaan jopa 10% tavallista heikommaksi. Kuivuus koettelee myös eläimiä ja maidon tuotantomäärät ovat paikoin romahtaneet jopa kymmeniä prosentteja. Myös luonnonvaraisten marjojen ja sienten sadot ovat kärsineet poikkeuksellisista sääolosuhteista.
• Kalifornia kärsii poikkeuksellisesta kuivuudesta, joka koskettaa yli 14 miljoonaa ihmistä. Juomavesi uhkaa loppua kymmenistä kunnista ja ihmiset ajavat jopa yli parikymmentä kilometriä päästäkseen suihkuun.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan nopeita, tehokkaita ja pysyviä päästövähennyksiä

Jos luit tänne asti, tiedät, että nykymenolla ilmasto tulee lämpenemään 2 astetta vuosisadan puoliväliin mennessä ja huomattavasti lisää vuoteen 2100 mennessä. Tiedät myös, että mikäli ilmasto lämpenee kaksi astetta, lämpötilan nousu ei todennäköisesti pysähdy siihen. Lisäksi tiedät, että jo 2 asteen lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat katastrofaalisia, ja jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa jo jonkin verran pysyvää vahinkoa planeetallemme. Miljoonien ihmisten kodit, terveys ja toimeentulo ovat vaarassa.

Jo kahden asteen maailmassa tapahtuvat muutokset aiheuttavat huomattavia taloudellisia kustannuksia niin valtioille, yrityksille kuin ihan tavallisille yksityishenkilöillekin. Nouseva merenpinta, tulvat, kuivat kaudet, myrskyt ja metsäpalot tuhoavat infrastruktuuria, työpaikkoja, metsiä, tehtaita, koteja, peltoja, kauppoja, ja kaikkea kuviteltavissa olevaa jolla on taloudellinen arvo.

Tällä hetkellä pöydällä olevan EU:n ilmastopaketin GreenDealin hinta tulisi olemaan noin 1 biljoonaa euroa. Kasvihuonekaasupäästöjen nopea pudottaminen on kaikkea muuta kuin halpaa, mutta sen on arvioitu olevan silti huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin lämpötilan nousun jatkumisen aiheuttamat tuhot.

On arvioitu, että ilmastonmuutos olisi aiheuttanut EU:ssa jo tähän mennessä taloudellisia vahinkoja noin puolen biljoonan euron edestä, ja summa tulee kasvamaan, mitä enemmän äärimmäiset sääolosuhteet ja niiden lieveilmiöt yleistyvät.

Päästövähennysten on oltava nopeita

IPCC:n raportin julkistustilaisuudessa korostettiin sitä, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on äärettömän vaikeaa, ellei päästövähennyksiä tehdä mahdollisimman nopeasti, puolittaen päästöt jo tällä vuosikymmenellä puoleen nykyisestä, ja tiputtaen maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Vuoden 2050 jälkeen hiilidioksidia tulee alkaa sitomaan ilmakehästä, eli maailman tulisi muuttua hiilinegatiiviseksi, jotta Pariisin kahden asteen tavoitteeseen voitaisiin päästä.

Päästövähennysten on oltava riittävän tehokkaita

Jotta päästöjä voidaan vähentää IPCC:n esittämällä aikataululla riittävästi, päästövähennysten on oltava nopeiden lisäksi mahdollisimman tehokkaita. Ei esimerkiksi ole järkevää siirtyä hyödyntämään väliaikaisia hivenen nykyistä vähähiilisempiä ratkaisuja kahdeksikymmeneksi vuodeksi, ja vasta sen jälkeen siirtyä päästöttämän teknologian hyödyntämiseen.

Tehokkaat toimet on hyödynnettävä nyt, kun niiden hyödyntämisellä voidaan vielä välttää synkimmät skenaariot lähes kuuden asteen ilmaston lämpenemisestä vuoteen 2100 mennessä.

Päästövähennysten on oltava pysyviä

Päästövähennysten on oltava myös pysyviä.

Ilmastonmuutoksen ongelmana on, että vaikka maailmasta tulisi hiilineutraali tänään, se alkaisi näkyä maapallon ilmaston keskilämpötilassa vasta viiveellä. Pysyvillä vähennyksillä tarkoitetaankin siis sitä, että hetkellinen leikkaus kasvihuonekaasupäästöissä ei ole vaikuttava keino ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Minkä kaiken tulee muuttua, jotta Pariisin ilmastotavoitteet voidaan vielä saavuttaa?

Lyhyesti ilmaistuna aivan kaiken. Meidän tulee määrittää koko nykyinen järjestelmämme uusiksi. Katseen tulee kohdistua energiantuotantoon, ruoan tuotantoon, liikenteeseen ja jokaiseen muuhunkin teollisuuden alaan. Ainoakaan yksilö, yritys tai valtio ei pysty toteuttamaan näin valtavaa muutosta yksin, vaan se vaatii yhteistyötä.

Valtioilta kaivataan taloudellista tukea sekä sääntelyä kasvihuonekaasujen leikkaamisen mahdollistamiseksi. Yrityksiltä vaaditaan pitkäjänteistä katsetta yrityksen elinvoimaisuuden varmistamiseksi tulevaisuudessakin, päästöjä vähentäviä toimia toteuttamalla. Yksilöiltä vaaditaan kykyä sopeutua uuteen tilanteeseen, ja tahtoa vaikuttaa asioihin. Yksilöillä on äänioikeus jonka avulla poliittiset päättäjät valitaan ja yksilö voi valita minkä tyyppistä tuotantoa hän haluaa tukea omilla kulutusvalinnoillaan.

Mitä tavallinen ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?

Alta löydät tehokkaimpia esimerkkejä aidosti vaikuttavista ilmastotoimista suhteellisessa tärkeysjärjestyksessä. Ilmastotekojen tehokkuusjärjestys on puhtaasti suuntaa-antava, sillä jokaisen yksilölliset päästöt vaihtelevat suurestikin omien elämäntapojen mukaan.

1. Äänestä. Muista eduskuntavaalien lisäksi EU-vaalit ja kunnallisvaalit, niissä päätetään jokaisen kansalaisen arkeen vaikuttavista ilmastoasioista.
2. Vältä lentämistä. Korvaa lentomatkoja esim. junamatkoilla.
3. Siirry kasviperäiseen ruokavalioon. Vältä erityisesti punaisen lihan ja juustojen kulutusta.
4. Elä autotonta elämää.
5. Osta vähemmän. Osta vähemmän, käytä jo omistamasi aidosti loppuun, osta käytettynä, huolla jo omistamaasi, ostaessasi uutena osta pitkäikäistä.
6. Vähennä autoilua. Tee lyhyet matkat jalan tai pyörällä, hyödyntämällä julkista liikennettä aikaisempaa enemmän pidemmillä matkoilla. Dramaattisimmat päästövähennykset syntyvät autosta luopumalla.
7. Osta vihreää sähköä.
8. Vähennä energian kulutusta. Paranna kodin energiatehokkuutta eristämällä. Laske huonelämpötila talvisin noin 20 asteeseen ja makuuhuoneessa noin 19 asteeseen. Käytä lattialämmitystä vain lattian kuivaamiseen. Sulje valot ja laitteet joita et tarvitse. Käy lyhyemmissä suihkuissa ja pese vaatteet ajoittain viileämmällä ohjelmalla, jolloin kulutat vähemmän energiaa veden lämmitykseen.
9. Hanki aurinkopaneeli.
10. Kerro omista ilmastoteoistasi. Brittitutkimuksen mukaan puolet ihmisistä, jotka tuntevat jonkun joka ei lennä ympäristönsuojelullisista syistä, ovat itsekin vähentäneet lentämistään.
11. Kierrätä.
12. Suosi vaatteiden narukuivatusta kuivausrummun käytön sijaan.
13. Vaihda energiatehokkaampiin lamppuihin.

Millaisia ajatuksia tuorein vuoden 2021 IPCC:n raportti sinussa herättää?

-Anna

______________________________

Luitko jo?

IPCC RAPORTTI JA MITÄ SIITÄ ON JÄÄMÄSSÄ KÄTEEN? (2018)

13 KIINNOSTAVINTA EKOKIRJAVINKKIÄ – EKOLOGISUUS JA ILMASTONMUUTOS AIHEISET KIRJAT

TÄMÄ SINUN TULISI TIETÄÄ VIHREÄSTÄ SÄHKÖSTÄ

VEGAANISET LIHANKORVIKKEET JOTKA MAISTUVAT PAATUNEIMMALLEKIN LIHANSYÖJÄLLE

LÄHISEUTUMATKAILU ON ALIARVOSTETTUA

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post IPCC:n 2021 raportti ja 2°C ilmaston lämpenemisen seuraukset selitettynä appeared first on Ihme ituhippi.

Usein puhumme kierrättämisestä itseisarvona, emmekä välttämättä pysähdy pohtimaan sitä, minkä tyyppistä kierrättämistä haluamme erityisesti toteuttaa ja tukea arjessamme. Uskon, että maailmassa olisi valtavasti tilaa materiaalien paremmalle hyödyntämiselle erityisesti upcyclingiin, eli ylöspäin kierrättämiseen liittyen. Mutta mitä on upcycling? Tai sen vastakohta downcycling? 

Mitä upcycling ja downcycling tarkoittavat? 

Upcycling – Ylöspäin kierrättäminen 

“Asian tai esineen kierrättäminen siten, että lopputuote on arvokkaampi kuin alkuperäinen tuote : luoda arvokkaampi esine pois heitetystä vähempiarvoisesta esineestä.” –Merriam Webster Dictionary

Esimerkkejä upcyclingista: PET-muovisten juomapullojen kierrättäminen koruiksi. Kalaverkkojen hyödyntäminen uima-asujen materiaalina. Lastauslavojen hyödyntäminen puutarhasohvan runkona.

Downcycling – Alaspäin kierrättäminen 

“Asian tai esineen kierrättäminen siten, että lopputuote on vähemmän arvokas kuin alkuperäinen tuote : luoda vähäarvoisempi esine tai asia pois heitetystä arvokkaammasta esineestä.” –Merriam-Webster Dictionary

Esimerkkejä downcyclingista: Vaatteiden kierrättäminen autojen sisäosien eristeiksi. Paperin kierrättäminen vessapaperiksi. Muovikassin käyttäminen roskapussina.  

Arvo kierrätyksen tyyppiä määrittämässä 

Upcycling antaa tuotteelle tai tavaralle uuden elämän, hyödyntäen sen jo olemassa olevia osia. Upcyclingissa muovia harvoin sulatetaan enää takaisin muovirakeiksi, vaan useimmiten jo olemassa olevaa muovia hyödynnetään jollakin muulla tavoin. Myös esimerkiksi kierrätyskeskuksesta löytyneiden muuten ajattoman näköisten, mutta väriltäään kulahtaneiden kalusteiden maalaaminen uutta omistajaa varten on käytännössä upcyclingia. 

Downcyclingissa puolestaan tuote usein palautetaan alkuperäisiin partikkeleihinsa, kuten esimerkiksi puutavarana kierrätettävä vanha huonekalu, josta syntyy esimerkiksi lastulevyä. Lastulevy ei ole läheskään yhtä arvokasta tai laadukasta kuin täyspuu. Mitä kauemmin täyspuu saa pysyä täyspuuna, ilman että sitä pilkotaan mahdollisimman pieniksi partikkeleiksi, sitä kauemmin se säilyttää arvonsa, ja siitä on mahdollista jopa valmistaa tuotteita jotka ovat arvokkaampia kuin vaikkapa alkuperäinen kulahtanut täyspuinen lipasto. 

Up- ja downcyclingiin liittyen olennaista onkin siis myös se, kuinka lähelle roskista kierrätysprosessi vie materiaalin. Alas vai ylös? Tuotteen arvo kierrätysprosessin jälkeen voi jossain määrin jäädä mielipidekysymykseksi, jos vaikkapa uusi maalipinta ei väriltään miellytä jotakuta. Silti tuotteen arvo kierrätysprosessin jälkeen on pääasiallisesti suhteellisesti yleensä aika objektiivisesti määritettävissä oleva juttu. Kaikkien suurimmalla todennäköisyydellä kukaan ei kierrätä vessapaperia, mutta kukaan meistä ei myöskään kohtele koruja kulutushyödykkeinä, joita käytettäisiin kerran ja heitettäisiin sen jälkeen pois. 

Suurin osa lajittelemistamme roskista päätyy teollistasoiseen kierrätysmateriaalilimboon, ja niiden kohdalla tavallisen kuluttajan on täydellisen turhaa pohtia mihin muovinen limupullo tai vaikkapa viimeviikkoinen sanomalehti lähti jatkamaan elämäänsä. 

Näin tuet upcyclingia lähipiirissäsi

Jos sinulla syntyy paljon juuri tietyn tyyppistä roskaa, esimerkiksi kahvipaketit, viinipullon korkit, maitopurkit, lankakerien jämät, pilke pihapuiden sahaamisesta, jne, harkitse voisiko tästä tavallista suuremmasta jätemäärästä olla iloa jollekulle joka on käsistään taitava. 

• Julkaise ilmoitus facebookissa siitä, että sinulta löytyisi juuri tämän tyyppistä tavaraa, jonka joku saa tulla hakemaan pois niin halutessaan. 
• Toinen hyvä vaihtoehto on esimerkiksi kontaktoida oman lähialueen kouluja ja päiväkoteja, joilla on usein tarvetta erilaisille askartelumateriaaleille. 

Suomalaisia Upcycling periaatteella työskenteleviä brändejä: 

• Upcycle with Jing* 
• Helsingin Kierrätyskeskus: Plan B
• domeupcycling.com 
• Globe Hope 

Arvostan aivan huimasti sellaisia oivaltavia ja luovia innovoijia, jotka loihtivat vanhasta uutta.

Väitän, että suurimmalle osalle keskimääräisistä kuluttajista merkittävin syy kierrätystuotteiden välttelyyn on se, että ne näyttävät “liian” kierrätetyiltä. Harva ihan tavallinen tyyppi joka menee toimistotyöhönsä haluaa pompata avokonttorista kenenkään silmään riemunkirjavana ituhippinä. (Tai sitten se on tosi monen ammattilaisen suurin haave ja olen auttamatta väärässä ?)

Hillityn minimalistinen tyyli vs. Upcycling muoti

Oma tyylini on aika minimalistisen hillitty, pukeudun pääasiassa mustaan, valkoiseen ja luonnonväreihin. Olen ehkä hiukan jäykkis kun ensisijainen (ja taitaa olla ainoa) printtikuvio jota käytän on merimiespaidan raidat, ja nekin mielellään mustana tai laivastonsinisenä, punainen alkaa olemaan jo hurja valinta.

Tällaiselle täysin kuvioita välttelevälle tyypille tärkein tapa piristää asuja ovatkin siis yleensä asusteet tai huulipuna. Asusteidenkin kanssa olen hiukan tylsä: hankin tarkoitukseen sopivan ja itseni näköisen yksinkertaisen ja ajattoman laukun tai kengät, ja käytän niitä niin kauan, että kaksi suutaria putkeen tyrmäävät pyyntöni ja korjata lempilaukku tai -kengät.

Tästä syystä en kovin usein syty kierrätysmuotia edustaville tuotteille, koska niissä on silmääni liian paljon kaikkea. Väriä, kuosia ja menoa. Olen hillitysti ja hallitusti pukeutuva äärimmäisen mukavuudenhaluinen ihminen. Siksi haluankin ihanan hillittyjä ja hallittuja kierrätystuotteita, jotka sopivat arkeen ja juhlaan, ja saavat oloni tuntumaan ylelliseltä. Siksi Upcycle with Jingin* korut myös ihastuttavat minua niin kovin. Ne on valmistettu oivaltavasta materiaalista ja huippuunsa hiotulla taidolla, jonka lisäksi ne näyttävät juuri minulta. Ne ovat runsaita, elegantteja ja samalla feminiinisiä ja hillityjä. Ne ovat kaikkea sitä mitä toivon asustekorulta ja hajuvedeltä. Kun tyylini on muuten hyvin hallittu, usein juuri korvakorut, huulipuna ja tuoksu ovat se “the juttu”.

Miten tunnistaa aidosti ekologinen muoti?

Vaate on aidosti ekologinen vain silloin kun se saa mahdollisimman paljon käyttökertoja. Silloin kaikkein tärkein kriteeri vaatteiden hankinnassa tulisi olla sopiiko kyseinen vaate tai koru omaan elämäntyyliin ja visuaalisiin mieltymyksiin.

Monilla meistä on syntynyt hutiostoksia vaikkapa kirpputoreilta, halpojen hintojen ja valtavien valikoimien houkuttelemana. Kotona kaapissa tyhjänpantteina lojuvat 2nd hand vaatteet eivät ole aidosti ekologisia, sillä ne ovat vain osa ylikulutuksen kuviota, jossa hankitaan tavaraa jolle ei ole käyttöä. Aivan samalla tavalla en halua hankkia kierrätysmateriaaleista valmistettuja koruja tai vaatteita vain siksi, että ne on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Materiaalin kierrätyksestä ei ole mitään iloa, jos vaate ei päädy arvoonsa kuuluvasti käyttöön.

Tällöin jopa kierrätetty vaate voi olla epäekologinen.

Avain menestyksekkääseen eettisen ja vastuullisen muodin kuluttamiseen onkin siis se, että tuntee oman tyylinsä, eikä tingi siitä, ja käyttää vaatetta tai korua mahdollisimman paljon ja pitkään.

Psst. Saat Upcycle with Jing verkkokaupasta* 15% alennuksen koodilla AnnaK15 

–Anna 

_______________________________

Luitko jo? 

13 KIINNOSTAVINTA EKOKIRJAVINKKIÄ – EKOLOGISUUS JA ILMASTONMUUTOS AIHEISET KIRJAT

TÄMÄ SINUN TULISI TIETÄÄ VIHREÄSTÄ SÄHKÖSTÄ

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Upcycling ja Downcycling – Tarkasta tunnetko kierrätystermit appeared first on Ihme ituhippi.

Olen sitä mieltä, että on parempi käyttää aina ensin olemassa oleva tuote loppuun, ennen kuin siirtyy uuteen, myös silloin kun olemassa oleva tuote ei ole ideaalinen. Jotkin synteettisen kosmetiikan ainesosista eivät ole erityisen hyviä komboja kirkkaan auringonvalon kanssa, jolloin tuotteen käyttö kannattaa ainakin jättää breikille kesän kirkkaimpien päivien ajaksi. 

1. Meikki- ja aurinkovoiteen kemialliset UV-filtterit 

Kesäauringon valossa kannattaa aina valita omalle iholle sopivalla suojakertoimella varustettu aurinkovoide meikin alle, tai vaihtoehtoisesti suosia suojakertoimella varustettua BB- CC- tai meikkivoidetta. 

Mutta miksi kemialliset UV-filtterit eivät ole yhtä hyvä idea kuin luonnonkosmetiikan sisältämät fysikaaliset UV-filtterit? 

Fotostabiili UV-filtteri tarkoittaa valon vaikutuksesta vakaata UV-suodatinta, joka lähettää itseensä imemänsä säteilyn pois iholta ilman että kyseisen filtterin laatu heikkenee. Luonnonkosmetiikassa käytetyt fysikaaliset säteilyfiltterit titaanidioksidi ja sinkkioksidi ovat hyviä esimerkkejä vakaista suodattimista. 

Epävakaa säteilyfiltteri puolestaan hajoaa auringonvalon vaikutuksesta joko ikääntymistä aiheuttaviksi vapaiksi radikaaleiksi, tai muuttaa kemiallista koostumustaan mahdollisesti haitalliseksi kemikaaliksi ja menettää tehonsa ihon UV-säteiltä suojaamisessa. 

Yleisesti kemiallisina UV-filttereinä käytettävät INCI-listalta bongattavat ainesosat ovat avobenzone, butyl methoxydibenzoylmethane ja octocrylene. Jos tavoitteesi UV-filtterin käytölle on ihosyövän torjumisen lisäksi ennen aikaisen ikääntymisen merkkien välttäminen, kannattaa kurkata sisältääkö oma aurinkosuojasi mainittuja aineita.

Octocrylene 

Octocrylene on kemiallinen UV-suoja, joka imeytyy ihoon, suojaten ihon soluja auringon haitalliselta säteilyltä ennen kuin aurinko ehtii vahingoittamaan niitä. Erään tutkimuksen mukaan octocrylene on aiheuttanut valolle altistuessaan huomattavasti kosketusihottumaa Euroopassa. 

Toinen kiinnostava ominaisuus octocrylene kemikaalin kanssa on, että tuotteen vanhetessa octorylene hajoaa bentsofenoniksi, joka puolestaan on karsinogeeninen sekä hormonihäirikkönä tunnettu kemikaali. Kyseinen kosmetiikan ainesosa on sallittu EU-alueella, sillä tuotteiden sisältämien bentsofenoni määrien katsotaan alittavan turvallisuuteen liittyvät raja-arvot, mutta miksi ottaa riskiä? 

Tämän lisäksi kannattaa pitää mielessä, että etenkin kemiallista aurinkovoidetta käyttäessä tuote todella kannattaa vaihtaa uuteen vuosittain, sillä UV-säteilyltä suojaava kemikaali hajoaa, ja voi muuttua jopa haitalliseksi, kuten octocrylenen tapauksessa. 

Avobenzone 

Avobenzone UVA-filtteri muuttuu fototoksiseksi, eli siis suomeksi se muuttuu valon vaikutuksesta mykylliseksi. Mitä tehokkaampaa auringonvalo ja sen UVA-säteily ovat, sitä haitallisemmaksi aine tutkitusti iholla muuttuu. 

Butyl methoxydibenzoylmethane & Octyl methoxycinnamate

Butyl methoxydibenzoylmethane on UVB-filtteri ja Octyl methoxycinnamate on UVA-filtteri. Erään tutkimuksen mukaan molemmat filtterit voivat tuottaa hajotessaan iholla reaktiivisia kemikaaleja, jotka voivat olla myrkyllisiä soluille. 

2. Kosteusvoiteiden sisältämät parabeenit 

THL:n mukaan iholle hierottavien kosteusvoiteiden sisältämät parabeenit saattavat voimistaa auringosta saatavan haitallisen UVB-säteilyn vaikutusta iholla. Sinällään on muuten tosi ironista, että joissakin aurinkovoiteissakin hyödynnetään parabeeneja säilöntäaineina. 

3. Hengittävätkö synteettisen kosmetiikan meikki ja kosteusvoide?

Kesällä kannattaa erityisesti panostaa sellaisiin kasvoilla käytettäviin tuotteisiin jotka hengittävät iholla. Käytännössä kannattaa välttää tuotteita jotka sisältävät mm. lanoliinia, silikonia ja mineraaliöljyjä, sillä ne estävät hikeä pääsemästä ihon pinnalle, jolloin hiki ei pääse haihtumaan luonnollisesti pois, vaan se jää muhimaan käyttämäsi tuotteen kanssa, aiheuttaen suuremman riskin ihohuokosten tukkeutumiselle ja mustapäiden tai aknen ilmestymiselle.

Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa mineraaliöljyjen ja silikonien käyttö on kielletty. Vegaanisesta kosmetiikasta ei löydy eläinperäistä, joskin luonnollista lanoliinia.

Usein sanotaan, että silikoni tukkisi ihohuokoset, mikä ei pidä täysin paikkaansa. Silikonin aiheuttama ongelma kesäisin liittyy siihen, että iho ei pääse hengittämään tiettyjen silikonilaatujen läpi toivotulla tavalla, tästä esimerkkeinä dimethicone ja cyclomethicone, joiden kanssa kannattaa olla tarkkana. 

3. Synteettiset väriaineet – Case Punainen huulipuna

Punaisessa huulipunassa on sitä jotain. Kirkas ja voimakas väri sopii kesään, tuo hymyyn itsevarmuutta ja saa hampaat näyttämään nauraessa tavallistakin valkoisemmalta. 

Punaisen huulipunan väriaineena käytetty synteettinen väri CI 45410 on mahdollisesti fototoksinen ainesosa, sillä se saattaa hajota auringonvalon vaikutuksesta vapaiksi radikaaleiksi. Toinen huulipunissa hyödynnetty punainen väriaine CI 15800 saattaa aiheuttaa pigmentaatiota, mikäli väri sisältää muiden kemikaalien aiheuttamia epäpuhtauksia, jota kuluttaja ei voi tietää päältäpäin katsomalla.

Kolmas synteettinen punainen väriaine erytosiini, CI 45430, aiheuttaa fotosensitiivisyyttä, eli käytännössä tuote voi hajota näkyvää ikääntymistä aiheuttaviksi vapaiksi radikaaleiksi, tai aiheuttaa erilaisia ihottumia, jotka voivat puolestaan aiheuttaa pigmenttiläiskiä. Erytosiinia hyödynnetään myös säilykekirsikoiden värjäämisessä ja sen tunnistaa e-koodilla E127. 

Tiesitkö, että kaikki synteettiset kosmetiikkatuotteet eivät automaattisesti ole suunniteltu kirkkaan valoisiin päiviin?

-Anna

____________________________

Luitko jo?

VERTAILUSSA 7 LUONNONKOSMETIIKAN AURINKOVOIDETTA KASVOILLE

DIY DEODORANTTI – EI SOTKE PAITOJA TAI ÄRSYTÄ KAINALOITA!

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Näitä synteettisen kosmetiikan ainesosia haluat välttää kesällä appeared first on Ihme ituhippi.