Näin valitset ekologista ruokaa – 9 vinkkiä

Näin valitset ekologista ruokaa – 9 vinkkiä

Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan ruoka aiheuttaa 16 prosenttia suomalaisen hiilijalanjäljestä. Toisen tutkimuksen mukaan Suomessa 30% ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Keskiverto suomalainen kuluttaa vuodessa myös noin 81 kiloa lihaa. –Ilmastoystävällinen ja ekologinen ruokavalio on kasvispainotteinen, siinä pyritään välttämään ruokahävikkiä, ruoan turhaa pakkaamista ja ideaalitilanteessa ruoka myös tulee mahdollisimman läheltä.

Useimmat meistä tietävät, että kaikkein ekologisin mahdollinen ruokavalio on vegaanisuus. Kasviperäisen ruoan tuottaminen aiheuttaa järkyttävän paljon vähemmän hiilipäästöjä kuin eläintuotteiden kasvattaminen. Erään laskelman mukaan vegaaninen ruokavalio tuottaa noin 1,5 tonnia hiilidioksidia vuodessa, siinä missä kasvisruokavalio tuottaa 1,7 ja keskimääräinen sekasyöjä tuottaa 2,5 tonnin hiilijalanjäljen ruokavalintojen kautta.

Tästä voikin siis jo todeta, että ei ole pakko ryhtyä vegaaniksi, tai edes kasvissyöjäksi, jotta omaa ruokavaliota voi rukata merkittävästi hiilineutraalimpaan suuntaan suhteellisen pienillä muutoksilla.

Ekologinen ruoka – Mieti näitä kaupassa:

  • Voiko tästä valmistaa kasvisruokaa?
  • Paljonko ostan ruokaa, syntyykö tästä mahdollisesti hävikkiä?
  • Missä ruoka on tuotettu? Onko ruoka kotimaista? Ja onko kotimainen ruoka aina paras valinta?
  • Miten tuote on pakattu? Onko se kiedottu seitsemään eri kerrokseen, ja onko pakkaus kierrätyskelpoinen?
  • Suosithan suuria pakkauksia ja vältät yksittäispakattuja tuotteita?
  • Onko kyseessä satokauden tuote?
  • Onko tuote luomua?
  • Toitko mukanasi omat kestohedelmäpussit, otitko biohajoavia muovipusseja, vai otatko ihan tavallisia muovipussukoita?
  • Millaista ruokaa ostit? Onko ruoka pitkälle prosessoitua?
  • Otitko mukaan omat kestokauppakassit, vai nappaatko kassalta uuden kestokassin, paperikassin tai muovikassin?
  • Kierrätäthän pakkaukset oikein sen jälkeen kun ruoka on otettu niistä pois?

Osa listalla mainituista kohdista ovat selkeästi ristiriidassa keskenään: Suomessa on haastavaa löytää luomuruokaa ilman, että sitä olisi lainsäädännön vuoksi kääritty muovipakkaukseen. Ja toisaalta se Argentiinasta rahdattu soija on kaikesta huolimatta vähähiilisempi valinta kuin kotimainen nauta. Ja aika usein ihminen kaipaa elämäänsä kasviksia, jotka eivät juuri nyt olekaan satokaudessa. Eikä aina ole rahaa luomuun. Aina ei ole myöskään aikaa valmistaa kaikkea itse kotona, saati että itse tekeminen olisi välttämättä tehokkain vaihtoehto.

Näin valitset ekologista ruokaa – 9 vinkkiä

1. Kasvisruokaa hillitsemään hiilijalanjälkeä

Kasvisruoan hyöty ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on kiistaton. Vähentämällä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutusta voit leikata omaa hiilijalanjälkeäsi vaivatta. Kaikesta ei tarvitse luopua, vaan kannattaa suunnata katse vaihtoehtoihin: maistuuko kauramaito kahvissa todella niin erilaiselta, tai onko ruokakerman pakko tulla lehmästä?

Suomesta löytyy myös perinneruokia jotka eivät sisällä lihaa, kuten pinaattiohukaiset, tai vaikkapa hernekeitto (kannattaa maistaa Jalostajan kasvishernekeittoa, se on oma lempparini). Jauheliharuokia taas saa tehtyä näppärästi vaihtamalla lihan joko osittain tai kokonaan soijarouheeseen, härkikseen, härkäpapurouheeseen tai linsseihin.

2. Ruokahävikin torjuminen etukäteen suunnittelemalla

Ainakin omalla kohdallani olen havainnut, että yksi eniten ruokahävikkiä tuottavimmista (ja ylipäänsä kalleimmista) tavoista on käydä kaupassa joka päivä sen mukaan millainen fiilis tänään on.

Sen sijaan kannattaa tähdätä tekemään täsmäisku ruokakauppaan kerran viikossa, ja hommaamaan etukäteen kaikki tarvittavat tarvikkeet. Kun kerralla hankkii kaiken, on pakko suunnitella etukäteen mitä ruokaa aikoo tehdä ja milloin, ja miten paljon. Huomioi myös kuinka nopeasti eri ruoat pilaantuvat, ja kokkaa nopeimmin pilaantuvat tarvikkeet ensimmäisinä.

ekologinen ruoka

3. Vastuullinen pakkaus vähentää vaivannäköä

Kun tuotteen valitsee jo kaupassa sillä perusteella, että se on mahdollisimman kevyesti pakattu, pakkausten kierrättäminen ei aiheuta yhtä paljon päänvaivaa enää siinä vaiheessa kun pakkaus on tyhjä.

Kannattaa suunnata katse kohti simppeleitä ratkaisuja; tuoreissa kasviksissa ei ole yleensä pakkausta lainkaan, ja ne voi pakata omiin kestohevipusseihin, jolloin pakkausjätettä ei synny kotona enää lainkaan.

Toiseksi parhaita vaihtoehtoja ovat paperit, kartongit, metalli ja lasi, jotka ovat helposti lajiteltavissa ja uudelleenkäytettävissä. Muovipakkauksia taas on moneen junaan.

Maallikon on hankalaa tunnistaa kierrätyskelpoista muovia näppituntumalla tai numerokoodin perusteella ilman koodiavainta, eikä muovinkeräys ole pyörähtänyt vielä kunnolla käyntiin kaikkialla, jolloin riskinä on, että muovipakkaus päätyy turhaan sekajätteeseen, josat se päätyy joko poltettavaksi tai kaatopaikalle vietäväksi. Jos teillä muovinkierrätys toimii hyvin, muovipakkauksissa ei sinänsä ole mitään vikaa ja ne pidentävät ruoan säilyvyyttä vähentäen ruokahävikkiä.

Kannattaa välttää pakkauksia joissa on monia eri materiaaleja yhdistettyinä, parhaana esimerkkinä tästä toimii vaikka Pringles-purkki, joka on muovia, foliota ja kartonkia joita ei saa irti toisistaan ja pakkaus päättyy auttamatta sekajätteeseen. Sipsejäkin voi löytää kierrätyskelpoisemmissa pakkauksissa.

4. Mihin tarvitset yksittäispakattua tuotetta?

Kannattaa panostaa tuotteiden ostamiseen mahdollisimman suurissa pakkauksissa. Mitä enemmän samaa tuotetta on yhdessä pakkauksessa, sitä vähemmän pakkausmateriaalia kuluu suhteessa tuotteen määrään. Samasta syystä kannattaa juosta lujaa karkuun kun näköpiirissä edes vilahtaa yksittäispakattu tuote.

Jos ostat puuroa tai riisiä, tarvitseeko sen todella tulla yksittäispakattuina annospusseina? Eivätkö iso pakkaus ja mittakuppi ajaisi saman asian?

5. Satokauden mukainen ruokalista

Etenkin näin loppukesästä kannattaa panostaa satokauden ruokien pakastamiseen. Tällä hetkellä on saatavilla monipuolisesti kotimaisia marjoja, sieniä ja hedelmiä. Talvella pakkasesta on mahdollista kaivaa esille vitamiinipitoiset marjat ja muut pakastettavissa olevat kasvikset, jotka ovat saaneet kasvaa lähiruokana ilman keinotekoisia lannoitteita, eikä niitä ole tarvinnut tuoda maailman toiselta puolelta asti.

Esimerkiksi jos pakastat marjat syksyllä ja sulatat ne talvella, ne ovat kasvaneet luonnonvalossa ja lämmössä, jolloin pakastus on pienempi paha kuin keinovalossa lämmittimien kanssa kasvihuoneessa talvella kasvanut tuore marja. Pelkillä edellisen satokauden herkuilla täällä pohjoisessa ei yleensä pärjää koko talvea, mutta toisaalta kauden mukaiseeen syömiseen kannattaa silti panostaa aina kun mahdollista.

6. Luomuruoka ja viljelysmaan hyvinvointi

Luomuruoka ei ole yhtä tehokkaasti tuotettua kuin “tehotuotettu” ruoka, ja siinä mielessä sen hiilijalanjälki saattaa olla jopa isompi, sillä samalta maa-alueelta saadaan vähemmän satoa luomu-menetelmillä viljeltäessä. Toisaalta luomu on pitkässä juoksussa ympäristöystävällisempi, kestävämpi ja vastuullisempi valinta.

Luomuviljelyssä sallitut lannoitteet ovat luonnollisia ja tiukasti säädeltyjä, eikä maaperä köyhdy viljelykelvottomaksi samalla tavoin kuin tehotuotantoon käytettävässä intensiivisessä viljelyssä. Luomuviljelyssä sallitut lannoitteet ja torjunta-aineet eivät myöskään ole yhtä haitallisia ihmiselle tai ympäristölle.

7. Kuinka pitkälle prosessoituja ruoka-aineita käytät?

Ruoan prosessointi ei ole kovin suoraviivainen aihe, sillä yksi sen olennaisimmista osista on sen ymmärtäminen, missä kohti energiaa säästyy. Esim. marjan pakastaminen vs. kasvihuoneessa tuoreen marjan kasvattaminen. Kannattaa pohtia kumpi vaihtoehto, prosessoitu vai prosessoimaton, vaatii vähemmän energiaa. Esim. kuvittele, että teet kotona pizzaa lähellä tuotetuista tuoreista raaka-aineista, verrattuna jokaiseen ainesosan kuljetukseen, prosessointiin, ja muuhun työvaiheeseen ja joka on mennyt pakastepizzan tuottamiseen.

Ruoan prosessointi voi tilanteesta riippuen olla hyvä tai huono asia

Esimerkiksi hillo on hyvä juttu, koska prosessointi mahdollistaa ruoan säilymisen huomattavasti kauemmin kuin tuoretuotteena. Toisaalta jos puhutaan teollisesti tuotetusta keksistä, ja sen häkellyttävän pitkästä ja mutkikkaasta ainesosalistasta, olisi saattanut olla parempi leipoa itse.

ekologinen ruokavalio neuvonta

8. Lähituotettua ruokaa kestävämpään arkeen

Lähituotettua ruokaa ei tarvitse rahdata maailman toiselta puolelta asti, eikä sen aina tarvitse olla kallista. Suosimalla kotimaassa kasvavia lajikkeita pienennät ruoan kuljetuksesta aiheutuvia hiilipäästöjä. Suomessa edullisesti ja helposti saatavilla tuotteita ovat mm. ruis, kaura, ja peruna, omena, härkäpapu, sienet ja marjat.

Tällä perusteella on esimerkiksi kestävämpi vaihtoehto ostaa lähellä tuotettua kauramaitoa kuin kaukaa tuotua soijamaitoa. Korvaamalla riisin välillä perunalla, tai vaikkapa ohralla, vähennät myöskin ympäristölle aiheuttamaasi kuormitusta.

9. Kestokassit ja pussit ovat edullisia ja vaivattomia

Suomalainen kuluttaa keskimäärin 68 muovikassia vuodessa. Jos jokainen muovikassi maksaa noin 20 senttiä, summa on rapeat 13 euroa vuodessa. Ainakin oma lähikauppani Tallinnalainen Rimi laskuttaa 5 senttiä myös jokaisesta käytetystä muovisesta hedelmäpussista, joita menisi keskimäärin ehkä 5 yhdellä ruokakauppareissulla. Tuokin tekisi noin 13 euroa vuodessa. Eli yhteensä noin 26 euroa kasseihin ja pusseihin vuodessa, jos aina ostaisi uudet.

Käyttämällä muutamia euroja kestokasseihin ja kestohedelmäpusseihin säästät rahaa pitkässä juoksussa, mutta myöskin ympäristöä. Itse olen kokenut kaikkein parhaiksi ruokakasseiksi S-marketin ja Lidlin isot muoviset kestokassit, joihin saa ladottua hurjan määrän tavaraa, ja paketti pysyy tiukasti kasassa kovemmassakin menossa. Pienempiä ostoksia varten laukussa kulkee näppärästi mukana telttakankaasta valmistettu kassi joka taittuu pieneen tilaan.

Pienelläkin ekoteolla on merkitystä

Ruoan ekologisuutta on tärkeintä pohtia omien tottumusten kautta. Harva ihminen pystyy sanomaan, että ruokakaappi edustaisi vain tuota lueteltua listaa. Se joka pystyy, saa itselleen super taitavan ekokuluttajan tittelin ja papukaijamerkin. Kuitenkin ihan tavalliselle tyypille jo parin kolmen jutun omaksuminen tuolta listalta on jo aika hyvä saavutus, ja päivän ekoteko on ruokakaupan osalta suoritettu.

Ekologisuuden tulisi olla arjessa helposti ja käytännöllisesti mukana kulkeva juttu. Se sopeutuu jokaisen elämään eri tavoin, ja se että Matti ja Pertti panostavat erilaisiin asioihin erilaisten henkilökohtaisten prioriteettien takia ei tee kummankaan ekoteosta yhtään sen enempää tai vähempää validia.

Asioita joihin itse panostan, ovat kasvisruoka, suuret pakkauskoot, mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka, kestopussit ja -kassit, satokauden kasvikset, hävikin välttäminen ja pakkausten oikeaoppinen kierrättäminen. Luomua ostan, jos se juuri jonkin tietyn tuotteen kohdalla on erityisen tärkeää tai kuukauden ruokabudjetissa on ylimääräistä.

ekologinen ruoka ruokavalio

Viikon esimerkki ekologisesta ja ilmastoystävällisestä ruokavaliosta

Alle olen koonnut esimerkin ilmastoystävällisestä ruokalistasta, josta löytyvät ehdotukset koko viikoksi. Ja etukäteen sen verran disclaimerina, että minulla ei ole minkään näköistä pätevyyttä antaa kenellekään ruokavaliosuosituksia, en ole mikään ravitsemuksen asiantuntija. Tai no joo, “kokemusasiantuntija” siinä mielessä, että ruoka on hyvää ja elämä on kivaa. Kannattaa tsekata, että saat viikon syömisistäsi tarpeeksi monipuolisesti kaikkea tarvittavaa, ja että saat tarpeeksi proteiinia.

Mielestäni arkiaamuisin on helpointa, jos aamupala on kutakuinkin samanlainen joka aamu, sekä nopea ja helppo toteuttaa. Marjoina kannattaa käyttää sitä mitä on saatavilla, itse olen tykännyt niin mustikoista, puolukoista kuin herukoistakin. Siemenet puolestaan sisältävät samoja ravinteita kuin pähkinät, mutta ne ovat usein edullisempia ja esimerkiksi pellavan siemeniä on mahdollista kasvattaa myös pohjoisilla leveystasteilla.

Arkisin ruoka on mielellään myös nopeasti ja helposti valmistettavissa, ja viikonloppuna voi halutessaan käyttää aikaa syvempään kikkailuun keittiössä.

Lista perustuu omaan lakto-ovo vegetaristiseen ruokailuuni, ja siihen mistä itse satun tykkäämään, eikä se edelleenkään edusta mitään ravitsemusasiantuntijan ammattimaisen suunnitelman määritelmää. -Vaihtamalla juuston vegaaniseksi ja paneerin tofuun, ja kananmunan kikherneeseen, lista on nopeasti muokattavissa myös vegaaniseksi.

Viikon ekologinen ruokalista

Maanantai

Aamupala: Kaurapuuro + marjoja ja siemeniä

Lounas: Tomaattimunakas

Päivällinen: Falafelit ja uunijuurekset

Tiistai

Aamupala: Kaurapuuro + marjoja ja siemeniä

Lounas: Falafel salaatti

Päivällinen: Sienipullat ja perunamuusi

Keskiviikko

Aamupala: Kaurapuuro + marjoja ja siemeniä

Lounas: Linssikeitto

Päivällinen: Perunaröstit ja tomaattinen papumuhennos

Torstai

Aamupala: Kaurapuuro + marjoja ja siemeniä

Lounas: Linssikeitto

Päivällinen: Butter paneer (paneer-juuston voi korvata myös tofulla) ja ohra-riisi sekoitus

Perjantai

Aamupala: Kaurapuuro + marjoja ja siemeniä

Lounas: Vönerillä (Elikkä vegaanisella döner kebabilla) täytetty voileipä

Päivällinen: Pinaattiletut, puolukkasurvos, raejuusto

Lauantai

Aamupala: Kikherneomeletti pinaatilla ja juustolla

Lounas: Tomaattikeitto raejuustolla tai paistettujen tofukuutioiden kanssa

Päivällinen: Sienirisotto

Sunnuntai

Aamupala: Amerikkalaiset pannukakut marjoilla ja hunajalla

Lounas: Pestopasta + parmesaani/oluthiivahiutale

Päivällinen: Pinaatti-feta piiras (vegaanisena fetan voi korvata esim.

Yosan kaurapalalla, Chocochilin ohjeella)

Mitkä ovat sulle tärkeimpiä ruoan ekologisuuteen liittyviä tekijöitä? Mitkä jutut ovat helpoimpia valintoja tehdä, ja missä asioissa haluaisit vielä parantaa?

-Anna

_________________________

Luitko jo?

MIKSI KANNATTAA RYHTYÄ KASVISSYÖJÄKSI – 4 SYYTÄ

SYITÄ JOIDEN VUOKSI EI KANNATA RYHTYÄ VEGAANIKSI

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN



4 thoughts on “Näin valitset ekologista ruokaa – 9 vinkkiä”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *