Rumat ne vaatteilla koreilee, ja aito ekominimalisti ei värjää hiuksiaan tai meikkaa. Kauniit ihmiset ovat jotenkin vähä-älyisiä. Aito ekominimalisti kulkee vuoden -83 T-paidassa josta on vain saumat jäljellä. Millaisia ennakko-oletuksia sinulla on muiden ulkonäöstä?
Uskon, että minimalistisen ja vastuullisen vaatekaapin rakentaminen on pidempi prosessi, eikä siinä synny valmista parin tunnin siivouksella. -Ekologisesta näkökulmasta on myöskin kestämätöntä marittaa jokaista vaatekappaletta joka olisi toimiva ja ihan ok, mutta joka ei “kipinöi riemua”.
Yhtä vaatetta käytetään keskimäärin noin 160 kertaa, mikä on yli kolmanneksen vähemmän kuin esim. vuonna 2000. Vuonna 2015 keskimääräinen suomalainen osti vuodessa noin 20 kiloa vaatteita, eikä ole mitään syytä epäillä että tahti olisi varsinaisesti hiipunut. Vuonna 2017 suomalainen käytti noin 660 euroa vuodessa vaateostoksiin, aktiivisimpana vaatteiden ostajien ryhmänä kunnostautuivat Helsingissä asuvat naiset. Muotiteollisuus tuottaa 10% koko maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä on enemmän kuin koko maailman lento- ja laivaliikenteen yhteenlaskettu hiilijalanjälki.
Vastauksena otsikkoon, luultavasti ihan hyvin ja ongelmitta. Olen aiemminkin pohtinut suhdettani vaatteisiin, niin minimalismin kuin ekologisuudenkin näkökulmasta. Etenkin kirjoitettuani postauksen Pikamuotia ja prosenttilukuja jäin vaan miettimään että.. wau. Kehitysmaatkaan eivät enää haluaisi vastaanottaa länsimaiden “hyväntekeväisyytenä” lähettämiä vaatteita, koska niitä on jo aivan liikaa. Näiden pohdintojen saattelemana päätin, että …
Hiljattainen YLE:n artikkeli joka sisälsi tilastotietoa pikamuodista herätti paljon keskustelua, ja olen iloinen tämän keskustelun herättelystä. Erityistä järkytystä artikkelissa useille aiheuttivat kaksi prosenttilukua: “73% kaikista maailmassa valmistetuista vaatteista päätyy poltettaviksi tai kaatopaikalle materiaalien uudelleenkäytön sijaan” ja “YK:n mukaan muotiteollisuus on vastuussa 10% maailman hiilidioksidipäästöistä. Hiilijalanjälki on suurempi …