Raparperimehu – Satokauden resepti
Raparperimehu. -Meillä kotona ei koskaan ollut perinnettä sen keittämisestä, ja keksin koko touhun vasta aikuisiällä. Olin melkein yllättynyt kun hoksasin että sehän on ihan mahdollista. Tyypillinen kaupunkilaisen ajatusvinouma: “Ei saa Prismasta, eli ei oo olemassa“. Viime kesänä kuitenkin tulin maistaneeksi kaupan raparperilimonadia ja ihastuin ikihyviksi. Rakastan raparperin makua: kirpakassa ja raikkaassa varressa on luonnetta joka pehmittyy mehustettuna, ja samalla mehun herkän vaaleanpunertava väri houkuttelee puoleensa.
Viime kesänä kävi niin hyvä tuuri, että sain vanhempieni puutarhasta kotiin viemisiksi kunnon kimpun raparperin varsia. Sormeni alkoivat tietenkin syyhytä kun pohdin että teenkö kaurapaistosta vai piirakkaa, mutta sitten muistinkin aiemman limonadi-ihastukseni. Eli mehuahan niistä raparpereista tuli.
Mehua varten en koe, että raparperin varsia kannattaisi vaivautua kuorimaan. Mieluummin pesee varret, ja leikkaa ne pieniksi, noin 1cm pituisiksi paloiksi. Sen jälkeen kippaa palat kattilaan (et tarvitse mehumaijaa tai muitakaan erikoisempia tarvikkeita), täyttää kattilan vedellä ja antaa kiehua noin puolisen tuntia, siivilöi mehusta varret pois ja lisää mehuun sokeria niin kauan kuin mehu on vielä kuumaa jolloin sokeri liukenee hyvin. Sokeroimatonta raparperimehua havitellessasi luonnollisesti jätät sokerin lisäämisen väliin.
Raparperimehu – Tarvikkeet:
– Nippu raparperia
– Kattilallinen vettä
– n. 4-6 rkl sokeria, maun mukaan
– pulloja / purkkeja säilöntään
Itselläni meni reilu omaan kouraan mahtuva nippu raparperia, joka peitti kattilan pohjan noin 2-3 cm syvyisesti, siihen päälle kattila täyteen vettä. ja Kun mehu on valmis (eli vedessä alkaa olla väriä, tuoksua ja makua) sokeria voi laittaa oman maun mukaan: itse laitoin 5 ruokalusikallista ja se maistui mielestäni sopivalta märäältä 3 litrassa nestettä.
Tarvitset myös astioita joissa säilyttää mehua. Jos aiot juoda mehun pian, kannu (tai pari) varmaan riittää ihan hyvin, jos puolestaan haluat säilyttää sitä pidemmän aikaa, niin pullot ja pukit ovat siihen parempia. Itse purkitin mehun, koska en viitsinyt ostaa erikseen lasipulloja sitä varten. Ensin kuumennetaan purkki(/pullo) sen desinfioimiseksi, sitten mehu kuumana sisään ja sitten vain korkki kiinni ja mehu kylmään. Peltinen korkki ainakin omissa purkeissani vetäytyy sisään kun mehu jäähtyy ja pulloon syntyy alipaine, jolloin mehun tulisi säilyä hyvin vähän pidempiäkin aikoja.
Ja eikun kattila laulamaan 🙂
Paljasta suosikki raparperireseptisi kommenteissa!
-Anna
_____________
Luitko jo?