Sisaren kanssa intoonnuimme katsomaan Maikkarin Katsomosta saatavilla olevaa sarjaa Riisutut, (ihanasti katsottavissa myös ulkomailla, vinks vinks).  Ohjelmassa koko homman pointti oli, että kokeiluun osallistui 4 kotitaloutta, kokeilu kesti kuukauden, heille jätettiin asuntoon vain vessapaperia, ensiapupakkaus, ruokaa ja ulkokengät, ja kaikki muu vietiin konttiin kodin ulkopuolelle. Kontista sai hakea yhden esineen päivässä, rahaa sai käyttää vain ruokaan 60€ viikossa, ja kuukauden aikana ei saanut tehdä velkaa tai vastaanottaa lahjoja. Esineitä sai lainata tutuilta päiväksi, ja yöt tuli viettää kotona, vaikka muuten sai käydä vierailemassa.

Itselleni sarjan osallistujista jotenkin samaistuttavimmiksi muodostuivat Kristoffer ja Henriikka. Molemmat olivat jotenkin tosi maanläheisiä, rentoja ja lupsakoita tyyppejä. Oli ilo seurata heidän kikkailujaan: aamukahvit rahkapurkista, puurot uuninpellillä, kasvojenpesu merisuolalla, ikkunasta näkyvän kauneuden fiilistelyä kun kerrankin oli hetki hiljaista aikaa. Ja etenkin Kristofferin jatkuva matkakortin hukkailu oli surkuhupaisaa, koska valitettavasti itsekin hukkaan matkakorttini luvattoman usein ja aina ärsyttää, eli voin samaistua.

Mikä oli kiinnostavinta?

Tietenkin kiinnostavaa oli, missä järjestyksessä kukin haki tavaraa takaisin. Tärkeimmiksi tarpeiksi muodostuivat vähintään yksi vartalon peittävä vaate, jotta pääsi käymään ulkona kotiovesta ilman että tarvitsi pelätä poliiseja julkisen viuhahtelun vuoksi. Toinen tärkeä heti välittömästi oli sänky. Sitten tulivat puhelimet ja tietokoneet, sekä niiden laturit, sillä ilman niitä työnteko on vaikeaa, eikä pysty pitämään yhteyttä läheisiin, tai sopimaan aikataulumuutoksista tai yllättävistä menoista. Tämän jälkeen kuvioihin tulivat toinen vaatekerta, hammasharjat, kattila sekä peitot ja tyynyt. Tokan viikon kohdalla kun nämä tuotteet oli jo kutakuinkin haettu, osallistujat alkoivat hakemaan urheiluvälineitä, kosmetiikkaa ja suihkushampoota.

Ensimmäiset muutama jaksoa olivat sarjasta siinä mielessä kiinnostavimpia, että siinä tulivat hyvin nopeasti selkeiksi normaalin elämän tärkeimmät peruspilarit: uni, riittävä vaatetus, ja yhteydenpito / työvälineet. Myöskin mistä itse nautiskelin, oli kun osallistujat menivät ihan pokkana erilaisiin tilaisuuksiin jätesäkeistä, muovikasseista, tai kaverin huiveista improvisoiduissa vaatekappaleissa, koska ne nyt vaan sattuivat olemaan vaihtoehtoja. Havaitsin olevani aina jotenkin ehkä liian huolissani siitä olenko pukeutunut tilanteeseen sopivasti, vaikka oikeastaan elämä olisi paljon kivempaa jos ymmärtäisi, että pukukoodi on yleinen suositus, tärkeintä on mennä paikalle olemaan läsnä.

Ekojen parin viikon jälkeen katsominen ei ole enää yhtä jännää, sillä sarjassa ei tapahdu enää ainakaan omasta mielestäni yhtä mullistavia muutoksia arjessa, kun kontista on noudettu ne muutama perusasia. Ehkä ilman tavaroita elämisen kausi olisi mielestäni voinut olla lyhyempikin, ja sen jälkeen olisikin seurattu sitä miten osallistujat perkaavat tavaravuortaan ja pohdiskelevat omistamaansa romua ja kierrättävät sitä. Se olisi ollut ehkä jollakin tapaa kiehtovampaa, koska kukaan normaali ei asu kirjaimellisesti tyhjässä kodissa. Pari kolme viikkoa riittää jo suurimmalle osalle ihmisistä pointin kirkastamiseen. -Lisäksi hauska puoli ohjelmaa katsoessa on pohtia mitä itse toisi ensimmäisenä kotiin.

Omat 15 asiaani näyttäisivät varmaankin seuraavilta: 

1. Mekko
2. Sänky
3. Tietokone
4. …ja sen laturi
5. Rintaliivit
6. Matkakortti
7. Hammasharja
8. Peitto
9. Tyyny
10. Suihkusaippua

11. Paistinpannu

12. Veitsi

13. Puhelin

14.  …ja sen laturi

15. Luomiväripaletti jossa olisi useampaa väriä joilla voisi värittää koko naaman “normaaliksi” ja “edustuskelpoiseksi”

Siinä kuvittelisin olevan kutakuinkin oleellisimmat esineet joita kahdessa viikossa alkaisin toden teolla kaipaamaan normaalin elämän elämistä varten. Sarjaa kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa, ja sen jälkeen pohtia millaisilla 15 asialla kokisit itse pärjääväsi pari viikkoa jos saisit hakea vain yhden asian päivässä?

Oletko katsonut sarjan Riisutut? Mitä pidit?

-Anna

Luitko jo?

Stuffocation – Kirja-arvostelu

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kuvat: Iltalehti ja Mtv.fi

The post Minimalistin telkkarissa: Riisutut appeared first on Ihme ituhippi.

Puhtaasti hiilijalanjäljen näkökulmasta tarkasteltuna, on olemassa parempaa vihreää sähköä ja ei -niin erinomaista vihreää sähköä. Eikä kaikki uusiutumatonkaan energia ole automaattisesti hiilijalanjäljeltään absoluuttisesti pahasta. Tässä postauksessa kerron enemmän siitä, mitä kaikkea kannattaa huomioida vihreään sähköön vaihtaessa.

Sähkön kilpailuttaminen on ilmaista. Parhaimmillaan saat vaihdettua sopimuksesi vihreään sähköön ja säästät pitkän pennin vuositasolla. Sähkösopimuksen kilpailuttamiseen liittyen, postauksen lukemisen jälkeen kannattaa kurkata sähkömittari.fi* ja vertailla erilaisia ekologisempia sähköntuottajia.

Vihreään sähköön liittyviä myyttejä:

• Myytti 1 – Vihreä sähkö on kallista
• Myytti 2 – Vesivoima on aina ekologista
• Myytti 3 – Ydinvoimassa ei ole mitään ympäristöystävällistä
• Myytti 4 – Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen sähköntuotannossa on uusiutuvan energian tuottamista
• Myytti 5 – Vihreää sähköä voi käyttää huolettomasti, sillä sen hiilijalanjälki on 0

Aloittelija hämmentyy helposti sähköön liittyvistä ekologisuusväittämistä

Olen se tyyppi, joka on kiinnostunut veroista, vakuutuksista ja sähkösopimuksen kilpailuttamisesta ihan vaan huvikseni.

Tallinnan elävänä yksi suurimmista harmeistani on, että sähkösopimus on aina vuokranantajan nimissä, eikä meille siten yksinkertaisesti saa vaihdettua vihreää sähkösopimusta ennen kuin nykyinen määräaikainen sopimus päättyy.

Helsingissä vuoden verran asuessani puolestaan todella kiinnostuin sähkösopimusten kilpailuttamisesta ja vihreästä sähköstä. Lähinnä siksi, että tuntui ihan uskomattomalta, että valinta olisi todellakin omani. En ollut koskaan aikaisemmin päässyt miettimään koko asiaa.

Sähkön tuottajien verkkosivuja tutkiessani oikeastaan kaikki markkinoivat sähköään enemmän tai vähemmän ekologisena. Useimpien nettisivuista jäi suurinpiirtein kuva, että kyse olisi ollut sähköfirman sijaan luonnonsuojelujärjestöstä. Allekirjoittaneelle, jolla ei ollut aikaisempaa kokemusta aiheesta tuntui hämärältä yrittää hahmottaa, kuinka tunnistaa todellisuudessa ekologinen ja vihreä sähkö.

Mikä on uusiutuvaa, eli vihreää sähköä? Miten tunnistan vihreän sähkön?

Uusiutuvaksi sähköksi lasketaan tuuli- ja vesivoima, biopolttoaineet, sekä aurinko- ja energia. Uusiutumatonta sähköä edustavat fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia, eli kivihiili, öljy, ydinvoima, turve, sekä ydinvoimaloiden polttoaineet.

Usein uutta sähkösopimusta katsellessa kokeneempikin hiilijalanjälkensä hillitsijä hämmentyy. Vaikuttaa siltä kuin kaiken nimenä olisi “ympäristöystävällinen”, “eko”, “uusio” ja “vihreä”. Sähkösopimusta vihreäksi kilpailuttaessa, kannattaa erityisesti panostaa EKOenergia sertifikaatin etsimiseen, jolloin voi olla varma, että sähkösi on todella uusiutuvasti ja vastuullisesti tuotettua.

Onko sekajätteen poltosta saatava sähkö uusiutuvaa energiaa? 

Määritelmällisesti ei. Usein sekajäte olisi suurimmaksi osaksi voitu kierrättää uusiomateriaaleiksi, jolloin sekajätteen polttaminen haaskaa enemmän resursseja kuin materiaalien uudelleenkäyttö. Vaikka sekajätettä syntyy tasaiseen tahtiin, sekajäte ei ole uusiutuva luonnonvara. 

Sekajätteen poltossa ongelmana on se, että sekajätettä syntyy niin kauan kuin kierrätys ei ole toivottavalla tasolla. Sekajätteen polttaminen sen kierrättämisen sijaan ei ole ilmastoystävällinen tai vähähiilinen valinta. Todellista sekajätettä, joka ei oikeasti kierrätyskelpoista materiaalia missään olosuhteissa syntyy oikeasti aika vähän, jos alkaa tutkimaan omaakin roskista.

Vihreän sähkön hinta ja eri energianlähteiden ekologisuus

1. Syitä suosia tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa

Tuulivoima ja aurinkovoima ovat kaikkein ympäristöystävällisimpiä ja ekologisimpia energian tuotannon muotoja, mutta toisaalta ne tuppaavat olemaan hiukan hintavampia molempien rajallisten tuotantomäärien vuoksi. Toisaalta ostamalla hiukan hintavampaa vihreää sähköä tuet ekologisen sähköntuotantokapasiteetin lisärakennusta, eli raha ei toisaalta varsinaisesti katoa taivaan tuuliin.

Tuulivoimaan liittyen ollaan usein huolissaan voimaloita päin lentävistä linnuista, mutta toistaiseksi asia on katsottu ratkaistuksi huomioväreillä, joita linnut karttavat, sekä erilaisilla selvityksillä, joiden mukaan vaikutus ei ole erityisen merkittävä. Oletettavasti suurin tuulivoimaloiden vaikutus lintuihin liittyy siihen, että ne joutuvat rakennusvaiheessa muuttamaan uusille alueille, jonka lisäksi ne eivät välttämättä halua palata äänekkäästi humisevan tuulivoimalan viereen jatkossakaan.

2. Vesivoiman ekologisuus ja hinta

Hinnoittelunsa puolesta vesivoima on uusiutumattoman sähkön kanssa kilpailukelpoista. Vesivoima on halpaa ja uusiutuvaa, mutta johtuen sen vaikutuksista luontoon, uusia vesivoimaloita ei juurikaan enää rakenneta. Vaikka vesivoima on todellakin uusiutuvaa energiaa, vesivoimalan rakentamiseksi täytyy rakentaa patoja, jotka puolestaan haittaavat paikallista ekosysteemiä monin eri tavoin.

Toisaalta se, että uusia vesivoimaloita ei enää pahemmin rakenneta, ei poista niitä jo olemassa olevia vesivoimaloita, joiden hyödyntäminen on ihan fiksua. Vesivoimaa löytyy myös EKOenergia sertifioituna, jolloin voit olla varma, että kyseessä on vastuullinen valinta.

3. Ydinvoima – Ei virallisesti vihreä, mutta silti hiilineutraali

Puhtaasti hiilijalanjäljen näkökulmasta myös täysin hiilipäästötön ydinvoima on halpaa kuin saippua, joskin siihen toki liittyy ydinjätteen loppusijoituksen ongelma. Näkökulmasta riippuen, ilmastonmuutos saattaa olla kiireellisempi haaste kuin mahdollisimman turvallisen loppusijoituspaikan ratkaiseminen.

Ydinvoimaa ei sertifioida EKOenergia-sertifikaatilla, koska ydinjäte ei varsinaisesti ole mikään luonnonsuojelijan märkä päiväuni. Jos ekologisempaa sähkösopimusta kilpailuttaessa budjetin kanssa tekee tiukkaa, ydinvoima on silti muita fossiilisia polttoaineita huomattavasti ilmastoystävällisempi ratkaisu.

Ilmastoteko ei ole välttämättä sama asia kuin ekoteko, eikä ekoteko ole välttämättä sama asia kuin ilmastoteko.

EKOenergia-merkintä – Sertifioitua vihreää sähköä

EKOenergia merkintä on kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman verkoston antama sertifikaatti sähkön ekologisuudesta ja uusiutuvuudesta. EKOenergia on 34 Euroopassa toimivan ympäristöjärjestön yhteinen hanke. Sertifikaatti takaa, että sähkö on tuotettu uusiutuvasti, kestävästi, sähkön alkuperä on jäljitettävissä ja osa tuotoista käytetään ilmastotyöhön uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi, sekä osa tuotoista käytetään kuluttajatietoisuuden lisäämiseen. 

EKOenergian ostaminen, kuten muunkaan vihreänä sähkönä markkinoidun energian ostaminen ei tarkoita sitä, että sinun pistokkeestasi tulisi mitenkään erilaista sähköä kuin muutenkaan. Yksittäiset sähköntuottajat tuottavat sähkönsä sähköverkkoon, joka on käytännössä kuin ämpäri, johon kaikki kantavat vettä, vesi, (eli siis oikeasti sähkö) menee sekaisin saavissa (eli sähköverkossa). 

Sertifioidun sähkön ostaja vain maksaa vapaaehtoisesti kestävästi tuotetusta sähköstä, ja siitä, että investointeja kestävään sähkön tuotantoon tehdään, jotta ennen pitkää kaikki saavissa oleva sähkö olisi kestävästi tuotettua. Sertifioidun sähkön valitseminen lisää uusiutuvan energian tuotannon rakentamista, mutta myöskin antaa vietin siitä, että kuluttajat todella haluavat uusiutuvaa energiaa uusiutumattoman sijasta. 

Voiko vihreää sähköä käyttää huolettomasti, jos sen hiilijalanjäljeksi on ilmoitettu 0? 

Vihreää sähköä tulisi käyttää aivan yhtä säästeliäästi kuin kaikkea muutakin sähköä, jos haluaa, että sitä on saatavilla mahdollisimman monille kuluttajille. Tästä syystä esim. talon lämmittäminen vihreällä sähköllä muidenkin ilmastoystävällisten lämmitysmuotojen ollessa olemassa, ei ole paras mahdollinen valinta. 

Vihreää sähköä on markkinoilla vain sen verran kuin sitä tuotetaan. Seuraava esimerkki auttaa hahmottaman tilannetta:

Jos kuvitellaan, että Suomessa tuotetaan vuosittain määrä X sähköä, josta leikisti 10% olisi tuotettu uusiutuvista energianlähteistä, se tarkoittaisi että 90% olisi yhä tuotettu uusiutumattomilla energianlähteillä. Tuo 90% prosenttia sähköntuotannosta aiheuttaa yhä päästöjä, ja niin kauan kuin fossiilisen energian tuotannon määrä ei korvaudu uusiutuvan energian tuotannolla, positiivista muutosta kasvihuonekaasujen kannalta ei ole vielä tapahtunut. 

Koska uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy vain rakentamalla uusia voimaloita, vihreää sähköä on markkinoilla rajallinen määrä. Ainoakaan sähkön tuottaja ei voi myydä suurempia määriä sähköä kuin mitä se tuottaa. Ostamalla sertifioitua sähköä, jonka tuottoja käytetään uusiutuvan sähköntuotannon lisärakentamiseen, olet mukana vaikuttamassa energiantuotannon muutokseen. 

Tästä johtuen, jos vaikka mielikuvitushenkilö Sirpa ostaa vihreää sähköä, mutta käyttää sitä viiden ihmisen edestä, se tarkoittaa että neljä muuta halukasta vihreän sähkön ostajaa joutuvat tyytymään fossiiliseen sähköön. Vihreää sähköä ei ole jatkuvasti tarpeeksi markkinoilla kaikille halukkaille, eikä sen tuotantokapasiteetti ilmesty tyhjästä. Säästeliäällä vihreän sähkön kulutuksella on siis mahdollisuus saavuttaa suurempia hyötyjä ilmaston kannalta, koska silloin usemmalla kuluttajalla on mahdollisuus tehdä kyseinen muutos arjessaan, niin kauan kun tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi. 

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen ja vihreään sähköön vaihtaminen

Yksi firma, jonka kautta omaa sähkösopimusta voi tsekata vihreämmäksi ja edullisemmaksi on sähkömittari.fi*. He eivät itse tuota sähköä, vaan toimivat hintavertailusivustona. Sähkömittari.fi:n kautta saat näppärästi parissa minuutissa haettua uusiutuvaa ja ekosähköä myyvät toimijat alueellasi, ja vertailtua sieltä edullisimman sopimuksen omaan kotiisi.

Sähkön hinnalla on tapana veivata ylös alas, joten hyvällä tuurilla saat löydettyä sähkösopimuksen, joka on vihreän sähkön lisäksi nykyistä sähkösopimustasi edullisempi. Ja ihan kuten kaikki muutkin sähkön hintavertailusivustot, sähkömittari.fi:n vertailu on ilmainen*, joten sitä voi kokeilla huoletta. Jos löydät itseäsi kiinnostavan sähköntuottajan, jolla on vielä hinnat kohdillaan, saat solmittua sopimuksen nopeasti netissä, eikä ekomman sähkön pohtimiseen tarvitse käyttää sen enempää aikaa taas hetkeen.

Käytetäänkö teillä vihreää sähköä? Ja koska viimeksi olet kilpailuttanut oman sähkösopimuksesi?

-Anna

__________________________________

Luitko jo?

Hiilineutraali vuosi elämässäni – Näin onnistuin

Paras ekotuote löytyy jo kotoasi & 3 turhaa ekotuotetta

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Tämä sinun tulisi tietää vihreästä sähköstä appeared first on Ihme ituhippi.

Joskus aikaisemmin tunnustan ajatelleeni, että eteeriset öljyt ovat aivan ihme huuhaata, enkä keksinyt yhtäkään järkevää tarkoitusta eteeristen öljyjen käytölle. Pidemmän ajan kanssa olen pyörtänyt mielipiteeni, sillä mitä enemmän olen väkertänyt kotikosmetiikkaa, sekä siivousaineita kotona, sitä kiinnostuneemmaksi eteerisistä öljyistä olen tullut.

Ihan rehellisesti ilmankin pärjää. Mutta oman elämänsä aromaterapautin leikkimisessä on myös jotakin ihanaa.

Parhaat eteeristen öljyjen käyttökohteet löytyvät kotikosmetiikasta, kodin tuoksuista sekä mielialan parantamisesta. Usein kuulen pohdintaa eteeristen öljyjen turvallisuudesta, mutta maalaisjärkeä ja yleisiä kosmetiikan turvallisuusohjeita noudattamalla eteeriset öljyt ovat turvallisia arjessa käytettäviksi.

Eteeriset öljyt kauneudenhoidossa

Tykkään itse käyttää eteerisiä öljyjä hajustamassa valmistamaani kotikosmetiikkaa. Eteeriset öljyt pysyvät sisältönsä puolesta luonnonkosmetiikan raameissa, jolloin ne myös sopivat täydellisesti omaan kauneusfilosofiaani. Eteerisiä öljyjä voi käyttää mm. kotitekoisessa deodorantissa, hiushuuhteessa, kylpysuolassa, kotitekoisessa ihokuorinnassa, jne. Käyttömahdollisuuksien määrä on rajaton.

Eteerisiä öljyjä voi käyttää myös sellaisenaan, esimerkiksi käyttämällä paria tippaa omaa suosikkituoksua (tai tuoksusekoitusta) hajuveden sijasta, lisäämällä muutaman tipan öljyä suoraan kylpy- tai jalkakylpyveteen. Eteeriset öljyt sopivat hyvin myös hajustamattoman hierontaöljyn sekaan sekoitettuina tuoksua antamaan.

Erilaisilla eteerisillä öljyillä on erilaisia vaikutuksia myös iholla, ja niistä kannattaa lukea etukäteen ennen kotikosmetiikkaan sopivan öljyn valitsemista. Valinta riippuu täysin siitä mitä ihosi ja mielesi kaipaavat juuri nyt? Rauhoittumista, energiaa, tai jotakin muuta? Tämän lisäksi kannattaa myös huomioida, että erilaisilla eteerisillä öljyillä on myös fyysisiä vaikutuksia, joista löytyy myös jonkin verran tieteellisiä todisteita, esim. kaneli lisää verenkiertoa, rosmariini kiihdyttää hiustenkasvua, yms.

Onko eteerisistä öljyistä oikeasti apua mielialan säätelyssä?

Itse tykkään käyttää etenkin laventeliöljyä ensimmäisenä niksinä jos uni ei meinaa millään tulla. Hieron tipan kämmenselälle ja nuuhkin sitä. Kyse voi olla siitä, että tuoksuun keskittyminen auttaa rauhoittumaan, ja se puolestaan jouduttaa unta. Toisaalta laventelia on käytetty jo vaikka luojaties kuinka kauan nukahtamisen apuna, joten siinä täytyy olla jotakin perää. Tiettyjen tutkimusten mukaan laventelin haistelulla saattaisi tosiaan olla rauhoittava vaikutus, eikä kyse välttämättä ole pelkästä mielikuvituksesta.

Jos joskus tuntuu, että jotakin pitäisi saada tehtyä, mutta energiaa ei tunnu löytyvän, ja kahvin juonnillekin on jokin raja, käytän eteeristä limettiöljyä samalla tavoin energiaa tuomaan. Tähän liittyen en tosin rivakasti tsekattuna löytänyt ainoatakaan tieteellistä tutkimusta tukemaan omaa kokemustani. Ehkä kyse onkin vain siitä, että limetin nuuhkiminen on vähän sama kuin laittaisi etätöissä pikkutakin päälle? Sillä ei ole mitään seksualista merkitystä, mutta tulee ainakin parempi mieli ja työmoodi löytyy helpommin kun tuntuu siltä, että nyt on laitettu mietintämyssy päähän.

Eteeristen öljyjen käyttö huonetuoksuina

Tykkään käyttää eteerisiä öljyjä, etenkin patsulia, mäntyä ja rosmariinia huonetuoksuina, sillä ne eivät sisällä mitään keinotekoista kuten useat kaupassa myytävät huonetuoksut.

Helpon huonetuoksudiffuuserin voi väsätä myös itse kotona. Tarvitset vain:

• tyhjän purkin (joko vanha huonetuoksupurkki, tai vaikka puhdas pilttipurkki jonka kanteen olet tehnyt reiän bambutikuille),
• puhtaita bambutikkuja (esim. grillivarrastikut joista vain leikkaat terävät päät pois),
• haluamaasi eteeristä öljyä,
• hajutonta pohjaöljyä (esim. jojoba)

Käytä diffuuserinesteen pohjaksi hajustamatonta öljyä jolla täytät liki koko purkin, ja lisää sekaan noin 30-50 tippaa haluamaasi eteeristä öljyä. Ravistä öljyt sekaisin purkissa, ja lykkää diffuuseritikut sisään samalla tavoin kuin kaupasta ostetunkin tikkudiffuuserin kanssa. Tadaa, valmis.

Yksi paikka jossa eteerisiä öljyjä voi käyttää kotona on myös kotitekoisen pyykkietikan valmistuksessa.

Eteerisiä öljyjä varten myynnissä on myös höyrydiffuusereita, joihin voi annostella omaan makuun sopivaa eteeristä öljyä, joka leviää höyryn mukana koko huoneeseen. Ennen käyttöä kannattaa tsekata laitevalmistajan sekä öljyvalmistajan ohjeet tuotteiden käyttöön, sillä jotkin eteeriset öljyt kärsivät kuumennuksesta, ja toiset voivat olla haitallisia lemmikkieläimille ja pienille lapsille.Tunnustan, että höyrydiffuuseri on omalla toivelistallani sarjassa “jonain päivänä”.

Voiko eteerisiä öljyjä käyttää ruoanlaitossa?

Itselleni eteeristen öljyjen käytössä on tasan yksi ainoa tiukka sääntö. Jos se ei tullut ruokakaupasta tai apteekista maustekäyttöön tarkoitettuna, sitä ei ole tarkoitettu syötäväksi. Usein esimerkiksi juuri kaupassa myytävät piparminttu- ja appelsiiniöljyt ovat juurikin sitä itseään, eli eteerisiä öljyjä. Kuitenkin uskon, että varovaisuus on kaikkein tärkeintä. Osta vain elintarvikekätttöön tarkoitettuja mausteita, jos aiot käyttää niitä ruokaan.

Ruokakaupassa mausteina myytävien eteeristen öljyjen pitoisuudet sekä puhtaus on varmistettu turvallisiksi, ja ne on hyväksytty elintarvikekäyttöön. Tuotteet joiden kuluttajaturvallisuus on testattu saavat myyntiluvan esim. ravintolisinä (ja silloinkin annostusohjetta noudattaen), sekä erilaisina mausteina. Ihan oman terveyden suojaamisen kannalta, älä lähde kokeilemaan eteerisiä öljyjä salaatinkastikkeeseen tai ruoanlaittoon, ellei kyse ole varmasti kyseiseen käyttöön hyväksytystä tuotteesta.

Voiko eteerisistä öljyistä saada allergisen rektion?

Vaikka tuote on luonnollinen, se ei tarkoita allergisoimatonta. Eteerisiin öljyihin ja luonnonkosmetiikkaan pätee täsmälleen sama kuin aivan kaikkeen muuhunkin. Tee allergiatesti ennen käyttöä. Jokainen meistä on yksilöllinen, ja uusi juttuja kokeillessa on hyvä mennä varovaisuus edellä, omaa oloa kuunnellen. Eteeristen öljyjen, kuten kaiken muunkin käyttömääriä voi aina lisätä ajan kanssa kun on jo ehtinyt toteamaan, että jokin tietty öljy ei tuota itselle mitään haittaa.

Mikäli eteerisiä öljyjä käytetään suoraan iholle, niitä tulisi laimentaa ensin. Näin vähennät mahdollisen ihoärsytyksen riskiä.

Hajusteyliherkille tai astmaatikoille en välttämättä suosittelisi eteeristen öljyjen käyttöä niiden voimakkaan tuoksun vuoksi, joka saattaa pahentaa oireilua.

Ovatko eteeriset öljyt turvallisia?

Aina välillä itsekin näen somessa kuinka tyypit, jotka toimivat eteeristen öljyjen myyntiedustajina, suosittelevat miten hyvin kutakuinkin kaikki heidän myymänsä öljyt käyvät myös mausteeksi. Tämä aiheuttaa minulle pieniä kauhun väristyksiä.

Jos mitä tahansa tuotetta ei ole hyväksytty elintarvikekäyttöön, tuote voi olla hengenvaarallinen sisäisesti nautittuna. MLM-myynnin ongelmana on se, että tuotetta myyvällä edustajalla on kova paine saada tuotetta myytyä, eikä kaikkia mainonnan sääntöjä aina noudateta ihan pilkulleen, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Vastuullinen myyjä osaa kertoa eteerisen öljyn vaikutuksista, turvallisuudesta ja käyttötarkoituksista enemmänkin kuin vain “Tosi hyvä tuote, tosi puhdas, ja luomu, on auttanut mua henkilökohtaisesti hurjan paljon. Osta multa öljypaketti nyt vain hintaan 75€, säästät liittymistarjouksena 50% todellisesta hinnasta“. Tästä syystä ostan omat öljyni mieluummin luontaistuotekaupasta, jossa käyttöohjeet ja varoitukset osataan kertoa asiallisesti ennen ostopäätöksen tekemistä, jonka lisäksi teen vielä omat selvitykseni ennen tietyn öljyn ostamista.

Eteeriset öljyt sisältävät käytännössä kasvin tehoaineita äärimmäisen tiiviissä pakkauksessa, ja tästä syystä eteerisissä öljyissä on myös niin voimakas tuoksu. Luonnollisuus ei tarkoita sitä, etteikö jokin kasvi tai kasvin ainesosa olisi myrkyllinen ruoansulatukseen joutuessaan.

Uskon, että oikein käytettynä eteeriset öljyt ovat turvallisia ja tuottavat elämään pientä mutta merkittävää iloa. Eteerisiä öljyjä käyttäessäsi muista tehdä allergiatestaukset jos aiot käyttää tuotetta iholle, älä nauti öljyä sisäisesti ellei se tullut ruokakaupasta, ja selvitä sopiiko öljy lemmikeille, pikkulapsille tai raskaana olon tai imetyksen aikana ennen sen käyttöä. Eli käytännössä noudata samaa varovaisuutta kuin ihan minkä tahansa muunkin kosmetiikkatuotteen kanssa.

Oletko itse hurahtanut eteerisiin öljyihin? Millaisia ajatuksia aihe herättää?

-Anna

__________________________

Luitko jo?

Olen turhamainen ekominimalisti – Tuottaako ekoelämä ulkonäköpaineita?

Paras ekotuote löytyy jo kotoasi & 3 turhaa ekotuotetta

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Miten eteerisiä öljyjä käytetään? – Tuoksuja turvallisesti appeared first on Ihme ituhippi.

Kuulostaako ekologinen zero waste keittiö pelottavalta? Haluaisit olla keittiössä ekologisempi, ja noudattaa zero waste ideologiaa, mutta et ole ihan varma mistä suunnasta kannattaisi aloittaa? Tähän postaukseen olen koonnut 66 vinkkiä siihen miten pääset alkuun ekologisemman zero waste keittiön kanssa. Postauksen luettuasi tiedät miten selätät ruokahävikin, puhdistat keittiön ympäristöystävällisesti, miten vähennät muoviroskaa ja kuinka huollat kodinlaitteet oikeaoppisesti.

Jos vinkeissä on jotakin uutta, kaikkea ei välttämättä kannata panna toimeen kerralla, vaan poimia vinkkilistasta yksitellen kohtia, jotka voi ottaa käyttöön omassa arjessa. Ja kun pari kohtaa luonnistuvat jo rutiinilla, lista tulee säilymään täällä blogissa, ja voit ottaa uudeksi haasteeksi ottaa arkeen mukaan pari seuraavaa kohtaa. Jos tekee liikaa muutoksia aloittaa kerralla, iskee vain kisaväsymys. Hiljaa hyvä tulee, ja uskon että noudatat jo useita näistä tavoista huomaamattasi.

Näin luot ekologisen zero waste keittiön – 66 vinkkiä

Zero Waste keittiö – Vaihda kertakäyttöinen kestotuotteeseen

1.Biohajoava tiskiharja*

Se useimmille meistä tuttu muovinen tiskiharja on kyllä näppärä, mutta koska se ei ole pakkausmuovia sen kierrättäminen on melkoinen projekti. Helpommalla pääsee kun vaihtaa keittiössä muovisen tiskiharjan zero waste ajatuksella puusta valmistettuun tiskiharjaan *jonka pää on vaihdettavissa* ja valmistettu luonnonkuidusta. Tällöin voit heittää tiskiharjan biojätteeseen kun se tulee tiensä päähän. (Psst. Muista irrottaa se metalliosa!) Toinen vaihtoehto on siirtyä varrettomaan puiseen hankausharjaan* joka toimii ihan yhtä hyvin.

2. Kankaiset lautasliinat*

Kuinka monta paperista servettiä, tai servettinä käytettyä talouspaperin palaa, teillä lentää roskikseen vuodessa? Yhteensä lopulta varmaan aika monta. Siirtymällä uudelleenkäytettäviin vaihtoehtoihin säästät hurjan määrän jätettä. Arkisin sotkuisiin touhuihin voi käyttää servetteinä kestotalouspaperia joka saa likaantua, ja juhlaan kankainen lautasliina* tuo ylellistä tunnelmaa.

3. Alumiinifolio

Alumiinifolio on teoriassa kierrätettävissä, koska se on puhdasta alumiinia, eikös? -Kuitenkin käytännössä alumiinifolio on käytön jälkeen sen verran likaista, ja vaikeasti puhdistettavissa, että sitä ei voi enää kierrättää.

Alumiinifolio kannattaa jättää kauppaan, ja siirtyä kokkauksessa kannellisiin patoihin*, jääkaappi-säilytyksessä säilytysastioihin, tai esim lautasiin joilla peittää ruoka-astia, ja eväiden mukaan pakkaamisessa esim. uudelleen käytettävän ja pestävään zero waste mehiläisvahakääreeseen*.

4. Mehiläisvahakääre*

Kuten yllä jo mainitsin, suosittelen todella lämpimästi vaihtamaan alumiinifolion mehiläisvahakelmuun. Sama pätee myöskin tavalliseen muovikelmuun, tai “elmu-kelmuun”.

Elmu-kelmu ei ole kierrätyskelpoista muovia, vaan se kuuluu sekajätteeseen. Jos haluat noudattaa zero waste elämäntapaa ja silti käyttää kelmua, mehiläisvahakelmua voi ostaa valmiina* tai sitä voi tehdä itse* kotona. Mehiläisvahakelmu on käytännössä valmistettu mistä tahansa kankaanpalasta, jonka ympärille on sulatettu mehiläisvahaa. Mehiläisvahakelmu taipuu tiiviisti astian ympärille, se on hygieeninen, ja vesitiivis. Mehiläivahakelmuun* käärittynä voit kuljettaa esim. eväsleipiä mukana, tai pakata salaattikulhon jääkaappiin, ilman että salaatti pääsee nahistumaan kuivuessaan.

5. Kestotalouspaperi

Kestotalouspaperi on uusi suuri zero waste keittiöön liittyvä rakkauteni, josta on lähiaikoina tiedossa ihan oma postauksensa. -Kun saksit kierrätysmateriaaleista omat kestotalouspaperit, voit lopettaa talouspaperin kantamisen kaupasta kotiin, ja vähennät luonnonvarojen kuluttamista kertakäyttötuotteeseen.

6. Kestotiskirätti

Myös tiskirätti voi olla kestorätti! Itselläni on ollut tapana aiemmin käyttää “sieni”kuituisia Wettex rättejä, ja heittää ne vain pyykinpesukoneeseen säännöllisin väliajoin. Toisaalta vaikka niitä voi pestä useamman kerran, nekin tulevat yleensä ajallaan tiensä päähän, jolloin niistä on pakko luopua. Kun nykyiset Wettexit tulevat tiensä päähän, fiksumpi tapa hoitaa keittiön tasojen pyyhkiminen onkin siirtyä zero waste ajatuksella kestotiskirätteihin, jotka kestävät valkopyykissä pesua ajasta iäisyyteen. Kestorättejä voi virkata tai neuloa itse, tai niitä voi ostaa valmiina kaupasta.

7. Biohajoava pesusieni

Pesusieni on henkilökohtainen inhokkini keittiössä. Aiemmin meillä kului niitä vaahtomuovimpaleita 12 vuodessa, ja luonnollisesti ne kulkivat parin valkopesun kautta sekajätteeseen. -Siirtymällä luonnonmateriaaleista valmistettuun tiskisieneen, saat putsattua astiat ja keittiön pinnat, mutta kun zero waste tiskisieni tulee tiensä päähän sen voi hävittää biojätteen mukana. Tämän lisäksi biohajoava tiskisieni ei vapauta mikromuovia käytön yhteydessä kuten vaahtomuovinen tiskisieni.

• Neulottu pesusieni hamppulangasta Zero Waste DIY -artikkeli ohjeineen

8. Kestopilli

Muovinen pillin hajoaminen merenpohjassa vie 200 vuotta, ja muovipillin elinkaari päättyy ekosysteemiä vahingoittavaksi mikromuoviksi. Tämän lisäksi, myös Suomessa vastuullisesti kierrätetty muovi voi päätyä osaksi Tyynen valtameren jättimäistä jätepyörrettä.

Kannattaa siis siirtyä suosiolla kestopillien käyttöön. Kestopillejä on saatavilla metallisina, bambuisina* ja lasisina, ja tällä hetkellä mielestäni oikeasti kiinnostavin on kaiken korkuisiin laseihin sopiva teleskooppivartinen metallipilli suomalaiselta Pilkkeeltä.

• Metallipilli ja 10 muuta keinoa muoviroskan selättämiseen -artikkeli

9. Luovu paperimukeista ja tuo mukana oma kestomukisi*

Olen raahannut omaa kestomukiani matkassa jo vuosia. Tavallinen paperimuki kuulostaa ajatuksena viattomalta, mutta sen sisäpuoli on vuorattu muovilla, jotta muki pitäisi nestettä. Vain asiaan erikoistuneet laitokset pystyvät erottelemaan kyseisen muovin ja paperin. Jos et ole varma mihin paperimukisi menee, ja onko se mahdollista oikeasti kierrättää, helpommalla pääsee kun jättää paperimukin kauppaan, ja muistaa ottaa oman uudelleenkäytettävän kestomukin* mukaan.

10. Kestokassi

Kestokassi on suurimalle osalle meistä jo itsestäänselvyys, mutta aina sitä ei vaan muista ottaa mukaan. Kuitenkin kannattaa pitää mielessä, että keskimääräinen suomalainen käyttää 68 muovikassia vuodessa, ja jokainen meistä voi vaikuttaa suoraan tuohon keskiarvoon. Kestokassit kunniaan!

11. Pakkaa oma lounas mukaan

Nyt menikin hämäräksi, eikös? Ellet ruokaile koulu- tai työpaikkaruokalassa, joihin ruoka tuodaan teollisuuskeittiö- kokoisissa pakkauksissa, jotka tuottavat suhteellisesti hyvin vähän jätettä, todennäköinen vaihtoehto on, että käyt nappaamassa lähikaupasta jotakin matkalla töihin, ja syöt sen lounaaksi.

Valmistamalla lounaan itse kotona, voit ottaa sen mukaan omassa lounasrasiassa*, saat laadukkaampaa ruokaa kuin lähikaupan einekset, lounas tulee edullisemmaksi, ja tuotat vähemmän jätettä. Ja vielä. Jos käyt lounasbuffassa, ota ruokaa vain sen verran kuin aiot oikeasti syödä, sillä ruokaa saa aina lisää, ja ruoan pois heittäminen on puhdasta tuhlausta.

12. Oma doggy bag ei vuoda laukun pohjalle

Kuinka usein sinulle käy niin, että menet ulos syömään, mutta et jaksakaan huispata tuulensuojaasi koko annosta?

Silloin vaihtoehtona on pääsääntöisesti joko jättää ruoka pöytään, jolloin siitä tulee hävikkiä. Usein toinen vaihtoehto on ottaa ruoka mukaan kotiin kierrätyskelvottomassa folio- tai polystyreenipakkauksessa, tai vaikka paperisessa (muovia sisältävässä) salaattirasiassa. Ottamalla oman rasian mukaan vähennät ruokahävikkiä, eikä kotoa tuotu rasia vuoda laukun pohjalle samalla tavoin kuin ravintolassa rivakasti kasaan sutaistu kierrätyskelvoton kertakäyttöpakkaus.

13. Unohda kertakäyttöaterimet

Kertakäyttöaterimet ovat erikoinen keksintö. Muovinen haarukka sulaa rullalle jos ruoka on lämmintä, ja muovinen veitsi katkeaa kun pitäisi ryhtyä leikkaamaan.

Jos tiedät, että aiot syödä jotakin tien päällä ja tarvitset aterimia, useimmille meistä on mahdollista napata keittiöstä yksi aterinsetti laukkuun, eikä sitä varten tarvitse edes hankkia erikseen suunniteltuja kestotuotteita. Vähennät kertakäyttöisen muovin määrää, eikä muovi pääse kosketuksiin kuuman ruoan kanssa, jolloin ruokasi ei myöskään sisällä muovista vapautuneita yhdisteitä.

14. Kestohedelmäpussit*

Kestohevipusseja* on helppoa tehdä itse, ja niitä myös saa nykyään liki jokaisesta ruokakaupasta, jonka lisäksi niitä voi ostaa netistä*. Säilyttämällä kestohedelmäpussit kestokassin sisällä, muistat myös ottaa ne mukaan seuraavalle kauppakäynnille.

Kaupan pienet muoviset hevipussit ovat auttamatta roskaa, ja niiden elinkaaren ylevin hetki on tulla uudelleenkäytetyiksi koiran kakkapusseina, tai yhden hengen taloudessa sekaroskiksena. Ja tämäkin vain siinä tapauksessa, jos ne ovat vielä ehjiä kotiin asti päätyessään.

15. Zero waste kahvi ja tee

Kahvia keitettäessä kuluu paperisia kahvinsuodattimia, ja teen kanssa kuluu teepusseja, joista saattaa irrota huomattavia määriä mikromuovia lämpimään juomaan.

Kahvinjuoja voi joko ostaa kestosuodattimen* olemassaolevaan keittimeen, tai valmistaa itse vanhasta lakanasta kestosuodattimia. Yksi vaihtoehto on siirtyä itse suosimani mutteripannun*, tai roskaamattoman pressopannun* käyttäjäksi.

Ostamalla irtoteetä ja käyttämällä sitä teesihdin* kanssa puolestaan vältät mikromuovin uhat, ja vähennät omaa jätteen tuottoasi.

Muovi ja muut pakkausmateriaalit keittiössä zero waste logiikalla

16. Korvaa teflonpannu valurauta- ja teräspannuilla

Teflon pannusta irtoaa muovia ruokaan, mikäli teflon-pinnoite on vahingoittunut. Tämän lisäksi olen enemmän tai vähemmän skeptinen liittyen muovipinnoitteen kuumentamisen terveysvaikutuksiiin, ja vähintäänkin huolissani ruokaan liukenevasta PFOA kemikaalista. Suosittelen myös katsomaan aiheeseen liittyen leffan Dark Waters (2019), joka kertoo teflonin kehittäneen DuPont-firman oikeustaistelusta.

Teflonin korvaajana valurautapannu* on arkikäytössä helppo väline, jossa on tarttumaton pinnoite luonnollisesti, eikä siitä irtoa muovia tai muovihöyryjä ruokaan. Valurautapannu* on teflonpannua raskaampi, mutta myöskin kätevä pitää puhtaana, ja hyvin huollettuna se kestää myös sukupolvelta toiselle.

Teräspannu* puolestaan on oivallinen väline kastikkeiden valmistukseen, sillä sekään ei sisällä muovia, ja pannu on kevyt. Teräspannun* ainoana miinuksena on se, että tarvitsee olla liki ammattitasoinen kokki, että ei polta ruokaa pohjaan käyttämättä ylen määrin öljyä.

17. Kuluta jo olemassa olevat muovituotteet loppuun, ja kierrätä ne oikein. Älä heitä niitä pois.

Jos muovirasian, lautasen tai leikkuulaudan pinta on rikki, harkitse siitä eroon hankkiutumista, sillä siitä irtoaa mikromuovia ruokaan, ja mikromuovin terveysvaikutuksista ei vielä tiedetä.

Kuitenkin jos muoviväline on vielä priimakunnossa, sitä ei ole mitään syytä heittää mäkeen, vain siksi että se on muovia. Esimerkiksi muoviset pakastusrasiat toimivat vallan mainiosti, vaikka eivät ne mitään estetiikan helmiä olekaan. Kunhan muovi ei ole kosketuksissa kuuman ruoan tai juoman kanssa, ja kunhan sen pinta on ehjä ja sileä, se on vielä täysin turvallinen keittiössä käytettävä, ja ehjän muovituotteen pois heittäminen on zero waste ajattelun mukaisesti tuhlausta.

18. Leivo leipä itse kotona, ja vältä muoviset pakkausmateriaalit

Jos leivot leipää kotona itse, sille voi tehdä, tai ostaa kankaisen säilytyspussin, jossa se saa hengittää. Toinen vaihtoehto on käyttää esim. niitä hitaasti kerryttelemiäsi kaupan pieniä hedelmäpusseja tai vanhoja leipäpusseja joihin kotitekoisen leivän voi laittaa ilman että se kuivuu.

Jos leipää tekee kerralla paljon, osan voi pakastaa, sillä kotitekoinen leipä homehtuu muutamassa päivässä, jollei sitä syödä. Meillä on nykyään viikoittainen leivän leivontasykli, puolet jää kaappiin, ja puolet menee pakastimeen odottamaan loppuviikkoa.

• Paakari, muoviton leipämaakari – Maailman helpoin leipäohje

19. Valmista kauramaitoa helposti kotona

Vaikka monilla kauramaidoilla on upeita pakkausdesigneja, tiesithän, että voit valmistaa kauramaitoa myös helposti kotona, eikä kyse ole ydinfysiikasta?

Kauramaito tulee lähellä tuotetuista aineksista, ja sitä saa kotona valmistettua puoli-ilmaiseksi ihan tavallisesta vedestä ja kauraryyneistä. Maidon valmistuksen jälkeen kauraryynit voi vielä käyttää esim. yllämainitun leipätaikinan jatkeeksi. Tosi hyvää kauramaitoa syntyy esim. Feel Good Kitchen -blogin ohjeella.

20. Valmista siivousaineita kotona

Zero waste ajattelun mukaisesti, valmistamalla siivousaineita kotona vältät pakkausjätteen tuottamista, ja veden kuljettamista osana saippuaa matkalla tehtaalta kauppaan. Suuri osa kaupan ekologisistakin siivousaineista tulee muovipulloissa, ja vaikka tyhjät muovipakkaukset kierrättäisi tunnollisesti, se ei takaa, että ne eivät löytyisi keskeltä valtamerta, joten jos muoviroska huolettaa, turvallisin vaihtoehto on tehdä pesuaineet itse kotona. Esim. Marseille -saippua* tarvitsee vain liottaa veteen ja se on käyttövalmista liki kaikkiin kodin tarpeisiin.

Ekologisen zero waste keittiön perusta: Kierrättäminen

21. Osta vähemmän pakattua ruokaa

Yksi suurimmista kotitalouden jätteen osista on juurikin pakkausjäte. Hyvin pakattu ruoka säilyy kauemmin, mutta toisaalta et hyödy siitä, että jokainen teepussi tulee omassa paperikotelossaan, ja että kartonkipakkauksen päällä on vielä muovikelmu varmistelemassa.

Ostamalla vähemmän pakattua ruokaa, säästät luonnonvaroja, ja omaa päänsärkyäsi siinä vaiheessa kun yrität pohtia miten kyseisen kaltainen pakkaus kierrätetään.

22. Suosi tuotteita joita ei ole pakattu ollenkaan, tai jotka on pakattu lasiin, paperiin tai metalliin

Suosi kuivatavaran kuten jauhojen, riisin, pastan, ja palkokasvien kanssa bulkki-tuotteita, joita saa esim. Punnitse ja säästä (eli nykyään It’s Pure) kaupoista. Myös ekologisia pesuaineita saa ostettua omiin kotoa tuotuihin pakkauksiin täyttöpalveluna mm. Ruohonjuuresta.

Kaupoissa on saatavilla irtokarkkeja paperipusseihin ostettuna, kasvikset tulevat luonnostaan yleensä pakkaamattomina, ja suurin osa kuivatarvikkeista on tavallisessakin marketissa saatavilla joko paperiin tai kartonkiin käärittyinä. Kastikkeita saa lasipurkeissa ja säilykkeitä metallipurkeissa.

Kun ihan tavallistakin ruokakauppaa alkaa katsella uusin pakkausmateriaali-silmälasien läpi, sitä huomaa, että yllättäen on ihan mahdollista vähentää omaa pakkausjätteen tuottamista, ihan vain vaihtamalla tuttuja tuotteita sellaisiin, jotka on pakattu kierrätettäviin materiaaleihin.

23. Kierrätä oikein

Oletko se tyyppi joka heittää sen muovisen hammasharjan tai biomuovipussin muovinkeräykseen “koska muovia“? Rasvaisen pizzaboksin pahvinkeräykseen? Tai se tyyppi joka heittää likaisen vaatteen UFFin pönttöön tai kierrätyskeskuksen ovelle? Kaikki tämä toivoen, että kyllä se sieltä kiertää?

Selvitä oman alueesi kierrätyssäännöt, ja kierrätä niiden mukaisesti. Jotkin jutut voivat olla hankalampia kierrättää eri puolilla maata, mutta toisaalta oikeaoppinen kierrätys takaa sen, että mahdollisimman suuri osa jätteestä todella kierrätetään. Koska jätteenkäsittelylaitoksissa on usein tiukat aikataulut, siellä ei ole aikaa tutkia joka ikistä roskaa yksitellen ja pohtia mihinköhän se kuuluu, vaan jos yhdessä satsissa on vääränlainen roska, pahimmassa tapauksessa koko satsi hylätään. Eli lajittele oikein, jos haluat että sillä on merkitystä.

24. Lajittele biojäte ja jos kasvatat itse kasveja, kokeile kompostointia

Monelle kyse saattaa olla itsestään selvyydestä, mutta toisaalta esim. omakotitaloalueilla biojätteiden kunnallinen keräys ei ole vielä toistaiseksi pakollista. Tällöin kannattaa kerätä biojäte erikseen, ja sen voi kompostoida joko avokompostissa, tai vaikkapa bokashissa ja saada samalla ravinnerikasta multaa kasveille.

25. Säästä “kertakäyttöisiä” tuotteita

Säästä ruokakaupasta kotiin kulkeutuneita lasipurkkeja ja peltirasioita, joille voi löytyä vielä jotakin käyttöä. Itse kirjaimellisesti hilloan hillopurkkini, ja kaiken näköiset taloon kulkeutuvat peltiset teerasiat, sillä niille löytyy häkellyttävän usein kaiken näköistä tarvetta ympäri taloa.

26. Säilytä muoviset pikkupussit

Jos kaupasta mukaasi tarttuu leipäpusseja tai muovisia hedelmäpusseja, käytä ne koirankakkapusseina tai lahjoita jollekulle jolla on koira. Kyseisiä pusseja voi käyttää myös kotitekoisen leivän säilyttämiseen, tai ruoan pakastamiseen, ilman että tarvitsee erikseen ostaa pieniä muovipusseja.

27. Uudelleenkäytä Minigrip-pussit

Ellet ole säilyttänyt Minigrip-pussissa moottoriöljyä, vaan ihan tavallista ruokaa, Minigrip-pussin voi pestä ja käyttää zero waste hengessä uudelleen. Pussi on todella paksua muovia ja se soveltuu keittiössä uudelleenkäytettäväksi erittäin hyvin. Jos sinulta löytyy kotoa kyseisiä liukulukittavia pusseja, on paljon fiksumpaa käyttää ne ensin oikeasti loppuun, kuin ostaa vastaavalla lukitusmekanismilla varustettuja “kesto” pakastuspusseja.

Ilmastonmuutos, zero waste keittiö, ja ruokahävikki

28. Käytä ruokatarvikkeet loppuun asti

Ruokatarvikeiden loppuun käyttämiseen on äärimmäisen monta eri tapaa, ja siihen vaaditaan vain hivenen luovuutta.

Keitä kasvisten perkeistä kasvislientä. Lihan ja kalan perkeistä voi keittää liha/kalalientä (vanhemmillani koirat ovat rakastaneet tätä ruoan makulisää). Perunankuoret tai riisin jämän voi sekoittaa koiran ruokaan. Käytetyistä kahvinpuruista voi tehdä kotona kehokuorinnan. Sitruksen kuorista voi tehdä siivousetikkaa, tai kuoret voi käyttää raastettuina ja pakastettuina leivonnaisiin. Tee sipulin kuorista sipulivettä kasveille. Säästä parsakaalin varret, ja tee niistä sosekeittoa, jne.

Erilaisia tapoja vähentää hävikkiä on lukemattomia, ja googlaamalla tapoja löytyy vielä hillittömiä määriä lisää.

29. Pidä jämäpäiviä

Jos jääkaappiin jää pyörimään useiden eri päivien pieniä ruoan jämiä, pidä yksi päivä jolloin syöt kaikki jämät pois. Tarkasta mitä kaapin perukoilta löytyy, ja jatka jämiä uusiksi ruokalajeiksi.

30. Pakastamalla ylimääräisen kahvin jämän jääpalamuotissa, saat seuraavalla kerralla jääkahvia

Voit joko sulattaa kahvikuutiot sellaisinaan lasiin, ja jääkahvi on valmis, tai voit kaataa päälle vielä kauramaitoa ja saat kermaisemman jääkahvin. Nam.

31. Säilö ruoanjämät helposti

Ruoan säilytykseen ei tarvita ihmeellisiä tarvikkeita, tai Ikeasta sävy sävyyn sopivaa säilytysrasioiden kokoelmaa. Jääkaapissa ruokaa saa säilytettyä näppärästi esimerkiksi asettamalla lautasen jämiä sisältävän kulhon päälle. Jos et täytä lasipurkkeja liian täyteen, jämiä voi pakastaa myös lasipurkissa.

32. Pakasta

Ylipäänsä pakastaminen on aivan mahtava keksintö. Jos teet mitä tahansa ruokaa suurempia satseja, ja uskot että ruoka saattaisi ehtiä pilaantumaan ennen kuin ehdit syödä sen, pakasta ruoka. Maailman helpoin hävikkivinkki.

33. Pyri ostamaan “sinkkubanaaneja”

Usein ihmiset jättävät yksittäiset banaanit kauppaan, koska he haluavat koko tertun. Ole sinä sinkkubanskun pelastaja, ja nappaa se matkaasi. Ja tietenkin voit kerätä koriisi myös banaanien sinkkubileet.

34. Hyödynnä punalaputetut tarjoukset pian vanhenevissa tuotteissa

Punalaputtaminen on yksi vähittäiskaupan tehokkaimmista tavoista vähentää ruokahävikkiä, ja se palvelee niin asiakasta kuin kauppaakin. Vähennät ruokahävikkiä ja saat ruokaa edullisesti. Win-win.

35. Luo jääkaappiin kori johon laitat nopeasti pilaantuvat tuotteet

Erilaisia kori- tai laatikkoratkaisuja on yhtä monenlaisia kuin on hävikintorjujiakin. Kun kaikki nopeasti pilaantuvat tuotteet ovat yhdessä paikassa, tiedät seuraavaksi kokatessasi mitkä tuotteet täytyy käyttää ensimmäisinä pois. Yksi toimiva vinkki on vielä asettaa kori suurin piirtein silmän korkeudelle, jolloin näet piakkoin pilaantuvat tuotteet väkisin aina jääkaapin avatessasi.

36. Osta ruokaa sille syömärille joka olet, älä sille joka haluaisit olla

Jos arkisin kävelet kilometritolkulla säällä kuin säällä, et hanki arkikengiksi nahkapohjaisia piikkikorkkareita, eikös? Sovella samaa ajatusta ruoan ostamiseen. Älä osta helposti pilaantuvia ruokia (kuten liha ja kasvikset) sellaisia määriä joiden kanssa tiedät, että et oikeasti tule kuluttamaan normaalissa arjessa vaikka haluaisitkin, ja vaikka ne näyttivät kaupassa houkuttelevilta.

Pitämällä vaikkapa viikon verran ruokapäiväkirjaa, huomaat mitä ruokia oikeasti syöt viikon aikana, ja osaat ostaa ruokaa sen mukaan. Tämä auttaa myös siihen jos jokin tuote, kuten leipä tai maito, on aina loppu. Kun tietää paljonko jotakin ruokaa oikeasti kuluu, ei tarvitse ravata päivittäin kaupassa hakemassa lisää.

37. Vaikka iso pakkauskoko on ekoteko pakkausmateriaalin kannalta, jos heität puolet pakkauksen sisällöstä pois, se ei ole kannattavaa

Monestiko olet ostanut koko pussin halpoja avokadoja, ja joutunut heittämään ruskeita löpäreitä pois? Mieti mitkä isot pakkaukset sinulla päätyvät osittain hävikkiin, ja pyri keksimään tapoja säilöä ruoka tulevaisuudessa käytettäväksi jo ennen kuin se on pilalla.

38. Parasta ennen päiväys on vain ystävällinen suositus, ei kiveen hakattu totuus

Käytä silmiäsi ja nenääsi, ja tiedät onko tuote vielä syötävissä. Jos se tuoksuu, ja näyttää okeilta, ja pienen makutestin lopputuloksenakin vaikuttaa yhä ihan normaalilta, ruoka on aika varmasti yhä ihan kunnossa. Lihatuotteiden kanssa käytössä on “viimeinen käyttöpäivä” jota puolestaan kannattaa uskoa viimeisenä totuutena, ellei äksy vatsatauti houkuttele.

39. Pilaantumassa olevat tuoreet yrttiniput voi silputa ja pakastaa

Tai silpun voi lykätä öljyyn, jota voit käyttää ruoanlaitossa.

40. Vihreät lehtivihannekset säilyvät jääkaapissa kauemmin nahistumatta jos laitat ne veteen

Leikkaa vihreät lehtivihannekset, esim. lehtikaali tai salaatti, kuten leikkaisit kukat, ja asettele ne vesilasiin kuten asettelisit kukat maljakkoon. Kasvi saa jatkuvasti vettä, eikä lurpahda viettäessään aikaa jääkaapin viileässä kuivuudessa.

Ekologisen zero waste keittiön kemikaalit

41. Vaihda ympäristöystävällisempään tiskiaineeseen

Jos käytät astianpesukonetta, eri yrityksiltä löytyy ekologisempia vaihtoehtoja astianpesutableteiksi* tai -jauheeksi*. Jos tiskaat käsin, markkinoilta löytyy ympäristöystävällisiä tiskiaineita* useilta eri brändeiltä, myös kotimaisena*.

42. Tarvitsetko välttämättä kokonaisen tiskiainetabletin yhteen koneelliseen?

Tämä riippuu täysin siitä kuinka kovaa vettä teillä on, kuinka likaista tiski on, ja mitä astianpesukoneesi käyttöohje sanoo. Kuitenkin on loogista, että jos peset koneellisen vesilaseja, siihen ei tarvita yhtä paljon saippuaa kuin rasvaisten uunivuokien puhdistamiseen.

43. Voit valmistaa käsitiskiainetta myös itse kotona

Käsitiskiaineena voi käyttää mm. pesupähkinäliuosta, veteen liuotettua Marseille -saippuaa*, tai vaikkapa siivousetikkaa.

44. Älä yritä tehdä itse kotona astianpesuainetta astianpesukoneeseen

Vaikka pyykinpesussa voi hiukan kikkailla, tiskeistä irtoaa yleensä sen verran paljon rasvaa, että tiskiaineen tulee sisältää astianpesukonetta puhdistavia ainesosia, jotta putkistot eivät tukkeudu ja kone hajoa. Kotitekoista astianpesuainetta ekologisempi juttu on pitkäikäinen astianpesukone.

45. Käytä etikkaa kodin puhdistukseen

Etikka toimii hyvin mm. veden- ja kahvinkeittimen puhdistusaineena, astianpesukoneen huuhteluaineena, pyykin huuhteluaineena*, mikroaaltouunin ja jääkaapin pesussa, ikkunoiden, sekä kylpyhuoneen pesussa. Voit myös liottaa viemärin tukkeutumia etikkaa käyttämällä huomattavasti ympäristöystävällisemmin kuin “kodin putkimiehellä”.

Huomioi etikan käytössä kuitenkin sen verran, että etikka on happo. Etikan happamuus voi syövyttää herkkiä materiaaleja ja myös niitä vähemmän herkkiäkin jos kosketus kestää pitkään. Esim. pyykin huuhteluaineena, annostele etikka joka kerta erikseen, sillä jos koneessasi on säiliö jonka täytät kerran kuussa, etikka syövyttää koneen sisäiset muovijohdot. Älä myöskään käytä etikkaa kaakeli- ja silikonisaumoihin, tai alumiini-, marmori-, tai emalipinnoille juuri syöpymisvaaran vuoksi.

46. Pese uuni ruokasoodalla

Voit valmistaa ruokasoodasta tahnan, jonka avulla saat uunin puhtaaksi ilman, että tarvitsee olla huolissaan teollisesta aika kemiallisen hajuisesta uuninpesuaineesta joka tappaa talossa ja puutarhassa.

Saat valmistettua soodatahnan sekoittamalla yhteen 2 rkl suolaa, 2 rkl soodaa ja 2 rkl vettä. Voit valmistaa tahnaa niin paljon kuin tarvitset, ja saat hangattua sillä uunin sisäpinnat puhtaiksi vähemmällä kemikaalialtistuksella. Kannattaa koittaa liottaa pintoja myös tahnan avulla hetken aikaa ennen hankausta, jolloin tahna pehmittää likaa uunin seinämissä ja lika irtoaa helpommin.

Ekologiset kodinkoneet & keittiövälineet

47. Jätä turha värkki ostamatta

Tarvitsetko todella sitruksen raastimen tai kauramaidon vaahdottimen? Aika usein törmää erikoisiin keittiövälineisiin joilla voi tehdä vain yksittäisiä hyvin spesifejä tehtäviä (sarjassa omenan keskustan poistaja). Useimmat keittiöhommat hoituvat ihan perusvälineillä, eikä ole mitään järkeä hankkia nurkkiin pyörimään keittiövälineitä, joita et tarvitse kuin kerran vuodessa, ja joita silloinkin unohdat käyttää. Zero Waste hengessä: käytä niitä välineitä joita kotoa jo löytyy.

48. Hanki tarpeelliset välineet käytetyinä

Jos oikeasti tarvitset uuden keittiövälineen, etsi löytyisikö sitä käytettynä. Hyviä paikkoja joista aloittaa etsintä ovat mm. kierrätyskeskukset, kirpparit ja tori.fi. Itse olen löytänyt monia aarteita jotka sopivat omaan tyyliini ja tarpeisiini ihan vain pitämällä silmät auki. Maailma on täynnä teräksisiä paistinlastoja ja pannuja, kauniita laseja, käteviä kulhoja ja tyylikkäitä leipälautasia, joten miksi niitä tarvitsisi ostaa uutena?

Aina välillä on tilanteita, jolloin etsittyä tavaraa ei ihan tosissaan löydy käytettynä. Itse koen, että silloin on ihan ok ostaa uusi tuote, jos tietää, että uusi tuote on elinikäinen sijoitus, joka kestää hyvin huollettuna sukupolvelta toiselle, ja joka tuo omaan elämään lisäarvoa. Kuitenkin uuden ostaminen tulisi tehdä oikeasti harkiten, ja odottaa ainakin hetken verran, josko etsitty tuote kuitenkin poksahtaisi käytettynä saataville.

49. Älä hylkää pohjaan palanutta pannua tai kattilaa!

Anna kattilan liota vedessä ja etikassa yön yli. Sen jälkeen käytä tiskiharjaa ja teräsvillaa pannun tai kattilan puhdistamiseen. Huomioi, että teräsvilla soveltuu vain paljaille metallipinnoille.

50. Keittiön pienkoneet, kuten kahvinkeitin, leivänpaahdin, vedenkeitin ja mikroaaltouuni ovat pienten ruokamäärien lämmittämiseen uunia ja hellaa huomattavasti energiatehokkaampia vaihtoehtoja

51. Astianpesukoneen käyttö on huomattavasti ekologisempi vaihtoehto kuin käsin tiskaaminen.

Astianpesukone kuluttaa yhteen tiskisatsiin noin 15 litraa vettä. Käsin tiskatessa vettä kuluu samaan astiamäärään tiskaajasta riippuen noin 35-140 litraa. Jos sinulla ei ole astianpesukonetta, harkitse voisitko hankkia pikkumallin joka mahtuu joko keittiön työtasolle tai alakaappiin.

52. Älä esihuuhtele astianpesukoneeseen meneviä astioita lämpimän juoksevan veden alla, vaan anna niiden liota tiskialtaassa.

Astianpesukoneeseen menevien tiskien esihuuhtelu lämpimän juoksevan veden alla tuhoaa aika näppärästi astianpesukoneesta saatavan veden säästön. Jos astiat ovat oikeasti ryönäisiä, annan niiden liota lavuaarissa ennen astianpesukoneeseen laittamista jotta saa suurimmat kuonat irti.

53. Puhdista tiskikone sitruunahapolla* kuuden kuukauden välein

Astianpesukoneen puhdistaminen sitruunahapolla* säännöllisin väliajoin pidentää astianpesukoneen elinkaarta. Myös kannattaa aina silloin tällöin pyöräyttää astianpesukone kuumimmalla mahdollisella ohjelmalla, joka auttaa avaamaan rasvasta tukkoiset putket, vaikka muuten käyttäisitkin matalaa lämpötilaa käyttävää eko-ohjelmaa.

54. Tarkasta tiskikoneen hajulukko säännöllisin väliajoin

Osa astianpesukoneen asianmukaista ylläpitoa on, että tarkistat astianpesukoneen hajulukon säännöllisin väliajoin, ja puhdistat sinne kiinni jääneen ryönän. Puhdas kone pysyy käyttökelpoisena kauemmin. Zero waste ajatuksen mukaan tärkeintä on huolehtia siitä, että keittiön laitteet pysyvät oikein huollettuina hyväkuntoisina vielä pitkän aikaa.

55. Älä “tuuleta” jääkaappia

Älä mene jääkaapille ihmettelemään, ja pidä ovea auki pitkiä aikoja. Kylmä ilma karkaa, ja lämmin ilma pääsee jääkaapin sisään. Tämä heikentää ruoan säilyvyyttä, mutta myöskin kasvattaa huomattavasti jääkaapin sähkönkulutusta. Avaa jääkaappi, ota sieltä mitä tarvitset, ja sulje ovi.

56. Ota ruoka pakastimesta ajoissa jääkaappiin tai huoneen lämpöön sulamaan

Kun muistat ottaa ruoan pakastimesta sulamaan edeltävänä iltana, se ehtii sulamaan joko jääkaapissa tai huoneenlämmössä, eikä sitä tarvitse sulattaa uunissa, liedellä tai mikrossa ja kuluttaa ylimääräistä sähköä.

57. Varmista että jääkaapin takana on tarpeeksi tilaa

Jääkaappi tarvitsee taakseen riittävästi tilaa “hengittämiseen”. Jos jääkaapin takaosa on aivan seinässä kiinni, jääkaappi kuluttaa enemmän sähköä, koska jääkaapin tuottama lämpö jää jumiin kaapin taakse. Jos lämpö ei pääse kiertämään kaapin takaa pois, se vaatii jääkaapilta entistä kovempia kierroksia tasaisen viileän sisälämpötilan ylläpitämiseksi.

58. Sulata pakastin säännöllisesti

Paksu jääkerros pakastimen sisäpinnalla kertoo, että olisi aika sulattaa pakastin. Jääkerros heikentää pakastimen tehoa, ja lisää sen sähkönkulutusta. Esim. talvella on näppärä hetki sulattaa pakastin, sillä ruoat saa ulos kylmään odottamaan sulatuksen ajaksi.

59. Hanki vettä säästävä hanan lisäosa

Käyttämällä vettä säästävää hanan lisäosaa, vettä säästyy vuosittain 10-20%, mikä ei ole ihan pieni määrä. Mitä vähemmän vettä kuluu, sitä vähemmän energiaa kuluu veden lämmittämiseen, ja sen puhdistamiseen.

60. Vältä pulloveden ostamista

Jos tykkäät pulloveden mausta, kannattaa hankkia joko veden suodatinkannu, tai hanaan liitettävä veden suodatin. Vesipullot tuottavat hurjia määriä tarpeetonta roskaa verrattuna suodatinpatruunaan.

61. Harkitse kuplajuomien valmistamista itse

Ostatko paljon hiilihapotettua vettä? Ekologisempi vaihtoehto olisi hapottaa hanavesi itse kotona, sillä veden rahtaamisessa rekkalasteittain ei ole mitään järkeä, vaikka vedessä olisikin hiilihappoa. Markkinoilta löytyy erilaisia ratkaisuja tähän, ja useimmille tuttu taitaa olla SodaStream*.

62. Käytä kantta liedellä keittäessäsi

Käyttämällä kantta keittäessäsi vettä (tai mitä tahansa muuta), neste kiehuu nopeammin ja sen kiehauttamiseen kuluu vähemmän energiaa.

63. Käytä oikean kokoista kattilaa tai pannua suhteessa lieden levyn kokoon.

Lieden levy tulisi valita kattilan tai pannun koon mukaan. Jos käytät suurta lieden levyä pienen kattilan kanssa, lieden lämmitykseen kuluvaa energiaa menee hukkaan.

64. Älä huudata hellaa täysillä koko perunoiden, riisin tai pastan keittoaikaa

Vesi ei kiehu yhtään sen kuumempana, vaikka liesi olisi täysillä. Käytä liettä kuumalla vain niin kauan, että saat veden kiehumaan, ja sen jälkeen pienennä lämpöä sen verran, että lämpö ylläpitää kiehumista, mutta että se ei ole täysillä.

65. Hyödynnä jälkilämpö

Etenkin uunit ja metalliset hellan levyt varastoivat kuumuutta itseensä, joten ne voi usein laittaa pois päältä jo siinä vaiheessa kun ruoka on melkein valmis, ja antaa ruoan valmistua loppuun jälkilämpöä hyödyntämällä.

66. Käytä uunin kiertoilmaominaisuutta

Kiertoilmauuni säästää sähköä, sillä kiertoilmauuni on nopeasti valmis ilman esilämmitystä. Tämän lisäksi uunissa voi valmistaa useita pellillisiä yhtä aikaa, ja ruoka kypsyy tasaisesti. Jos uunissasi on kiertoilmaominaisuus, sitä kannattaa hyödyntää.

Oliko listalla sinulle jotakin uutta? Minkä zero waste keittiö -vinkin haluat ottaa osaksi arkeasi? Mitä ekologista keittiöön liittyvää tapaa noudattanut jo kauemmin? Jaa kokemuksesi kommenteissa!

-Anna

___________________________

Luitko jo?

Näin luot ekologisen Zero Waste kylpyhuoneen – 21 vinkkiä

Kierrättämäsi muoviroska voi päätyä osaksi valtameren jätepyörrettä – Metallipilli & 10 muuta keinoa muoviroskan selättämiseen

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Ekologinen zero waste keittiö – 66 vinkkiä appeared first on Ihme ituhippi.

Kuinka ekologinen kylpyhuone kotoasi löytyy? Ekologisemman kylppärin luomisen voi aloittaa missä vaiheessa vain, eikä aina tarvitse odotella sitä maagista putkiremonttia. Ekokodin luomisessa tärkein asia on omien kulutustottumusten muuttaminen. Muutoksen ei aina tarvitse olla valtava ollakseen merkittävä, ja useimmiten olennaista on osata hyödyntää kotoa jo löytyviä tarvikkeita.

Kylppärin ekologisuuteen vaikuttavista tekijöistä merkittävimpiä ovat seuraavat:

Kylpyhuoneen ekologisemmat ja vastuullisemmat materiaalit

Kylpyhuoneen tärkeimpiin materiaaleihin kuten kaakeleihin ja muihin pintamateriaaleihin voi pääasiassa vaikuttaa vain siinä vaiheessa kun remppaa tehdään. Toisaalta kylppäriin hankitaan vielä rempan jälkeenkin usein esim. tekstiilejä. Valitse kylpyhuoneen materiaalit ja tarvikkeet mahdollisuuksien mukaan 2nd hand tuotteina tai vaikkapa muiden remonttien ylijäämänä / hävikkinä, sekä panosta vastuulliseen ja kestävään tuotantoon.

Materiaalivalinnoilla voit vaikuttaa myös siihen kuinka paljon ylläpidettävää kylpyhuoneessa on jatkossa; Pinttyykö meikkivoide tai ripsiväri jatkuvasti valkoisiin pyyhkeisiin jotka vaativat siten valkaisuainetta? Tarrautuuko kalkki jatkuvasti tietyn värisen laatan pintaan, niin että sitä joutuu hinkkaamaan jatkuvasti?

–Voimakkaat puhdistuskemikaalit vahingoittavat vesistöjä sekä altistavat käyttäjänsä haitallisille ainesosille, mutta lisäksi jatkuva voimakas hankaus tai valkaisu myös kuluttaa materiaaleja ennenaikaisesti. Lisäksi jatkuva kylppärin siivoussavotta on aikasyöppö jota voit ennaltaehkäistä jo suunnitteluvaiheessa, oli kyseessä sitten putkiremppa tai uusien pyyhkeiden hankinta. Kannattaa myös huomioida, että ideaalisessa tilanteessa kylpyhuoneessa käytettävät materiaalit olisivat kierrätettävissä elinkaarensa lopussa.

Veden kulutuksen vähentäminen

Kylpyhuoneen toiseksi suurin ekologinen ongelma on se, että siellä kulutetaan vettä.

Vessan voi tietenkin halutessaan vaihtaa mahdollisuuksien mukaan kuivahuussiksi, mutta suurin osa meistä ei ole siihen valmiita, eikä kaupungissa siihen oikein ole mahdollisuuksiakaan. -Veden kulutusta voi miettiä mm. suihkujen pituuden kannalta, kylpemisen määrään liittyen, ja siinä milloin hanaa pidetään auki. Vaikka etenkin Suomessa kerrostaloissa vesimaksu on kiinteä, se ei merkitse sitä, että veden kulutuksella ei olisi mitään merkitystä vain koska suuremmasta kulutuksesta ei peritä ylimääräistä maksua.

Veden puhdistamiseen kuluu aikaa ja resursseja, ja vaadittava prosessoinnin määrä tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Suomesta tuskin vesi loppuu kesken, ja enkä osaa ajatella, että “kun päiväntasaajalla kärsitään vesipulasta, Suomessa hanan juoksuttamisen välttäminen auttaa myös päiväntasaajan tilannetta“. Asia ei ole ihan niin mustavalkoinen. Ongelma veden juoksuttamisessa ilmastonmuutoksen kannalta on välillinen, ei välitön.

–Se että jätän veden losottamatta ei tarkoita, että joku voi käyttää saman määrän vettä päiväntasaajalla. Se tarkoittaa sitä, että tuotan vähemmän hiilidioksipäästöjä, jolloin osaltani pyrin ehkäisemään ilmastonmuutosta, joka puolestaan aiheuttaa yllämainittua vesipulaa.

Sähkön kulutuksen hillitseminen

Useimmilla meistä löytyy kylpyhuoneesta huomattava määrä erilaisia sähkövehkeitä, oli kyse sitten sähkökiukaasta, hiustenkuivaajasta, lattialämmityksestä, tai riittävän kirkkaasta valaistuksesta. Pyrkimällä vaikuttamaan kuluttamasi sähkön määrään, säästät suoraa rahaa sähkölaskussa ja olet askeleen lähempänä ekologisempaa kylpyhuonetta.

Kestotuotteiden suosiminen

Kylpyhuoneet ovat usein kaiken näköisen kertakäyttöhärpäkkeen kotipaikkoja. Ideana kertakäyttöiset kylpyhuonetuotteet ovat ihan hyviä, jos ajatellaan hygieniaa. Toisaalta suurin osa meistä kuitenkin esim. pesee pyyhkeensä ja käyttää niitä uudelleen, sen sijaan että hygieenisyyden nimissä kuivaisimme itsemme suihkun jälkeen kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin.

Kylpyhuoneessa on useita kertakäyttötuotteita jotka voi vaihtaa kestotuotteiksi tai nykyisten tuotteiden kuluessa loppuun sellaisiksi tuotteiksi, jotka voi hävittää biojätten mukana. Kylpyhuone on hyvä paikka zero waste elämäntavan asteittaiselle aloittamiselle, koska siellä tuotetun roskan määrän todella havaitsee silmissä.

Kylpyhuoneen kemikaalikuorman tiedostaminen

Kylpyhuone on melkoinen kemikaalien tyyssija. Moni pesee kylpyhuoneen säännöllisesti kloorilla tai vastaavalla, pesee pyykit toimivaksi todetulla Marketti-merkki X:llä, viimeistelee ne hyvän tuoksuisella huuhteluaineella, pesee tukan shampoolla ja kosteuttaa ihon voiteella. Kuulostaa ihan normaalilta, eikös?

-Kannattaa kuitenkin huomioida, että vedenpuhdistamolla ei saada jätevedestä kaikkia siinä olevia epäpuhtauksia pois, olipa kyse sitten parabeeneista tai esimerkiksi mikromuoveista. Tämän lisäksi osa käyttämistämme synteettisistä kemikaaleista kulkeutuu kehoomme joko hengitysilman, ruoansulatuksen tai ihokosketuksen kautta, mahdollisesti aiheuttaen vielä toistaiseksi tunnistamattomia ongelmia.

Ekokoti – Näin luodaan ekologinen zero waste kylpyhuone – 21 vinkkiä

1. Kylpyhuoneen puhdistusaineet

Pyri käyttämään mahdollisimman luonnonmukaisia ja biohajoavia puhdistusaineita*, niin oman kemikaalikuormasi vuoksi, kuin vesistöjen saastumistakin ajatellen.

2. Lyhyet suihkut

Lyhyessä suihkussa kuluu vähemmän lämmintä vettä (eli vähemmän lämmitykseen kulunutta energiaa) ja syntyy vähemmän jätevettä (eli energiaa jäteveden puhdistamiseen ei kulu yhtä paljon).

3. Veden lämpötila

Tarvitseeko suihkun olla välttämättä huumaavan kuuma? Kävisikö lempeän lämmin sen sijaan? Mitä kuumempaa vesi on, sitä enemmän sen lämmittämiseen kuluu energiaa, ja energian tuottaminen kasvattaa hiilijalanjälkeä.

4. Kuinka usein saunaan tai kylpyyn?

Elämässä pitää välillä myös nauttia, eikä mikään avaa jumittuneita lihaksia yhtä hyvin kuin sauna, tai rentouta päivän päätteeksi kuin kylpy. Tiedostava ihminen kuitenkin miettii onko joka päivä “treat yo self”-päivä, vai voisiko kylvyssä tai saunassa käydä hiukan harvemminkin? Saunomalla ja kylpemällä hitusen harvemmin, säästät kiukaan lämmitykseen kulunutta sähköä, sekä ammeen täyttämiseen kulunutta vettä pidemmän päälle huomattavia määriä.

5. Kannattaako lattialämmitystä pitää jatkuvasti päällä?

Lattialämmitys on nerokas ja ylellinen keksintö. Lattialämmitys kuivattaa kylppärin rivakasti, jolloin kylpyhuone pysyy hyväkuntoisena kauemmin. Ja tuntuuhan se nyt aivan taivaalliselta tepastella lämmitetyillä kaakeleilla. Kuitenkaan ei ole ekologisesta näkökulmasta mitään järkeä huudattaa kylpyhuoneen lattialämmitystä 24/7 mukavan tassu-tuntuman takia. Pyri käyttämään lattialämmitystä vain kylpyhuoneen kuivattamiseen siitä nautiskelun sijaan.

6. Mitä pyykinpesuaineeksi?

Pyykinpesuaine on usein varsin henkilökohtaisiin mieltymyksiin perustuva juttu. Kuitenkin jos pyykki tuoksuu pesun jälkeen pyykinpesuaineelta, se kertoo vain hajustejäämistä, jolloin voi pohtia jäikö vaatteeseen hajusteaineen lisäksi itse pesuainettakin.

Monille voimakkaat pyykinpesuaineet aiheuttavat allergiaa, joten pyykinpesuaineeseen kannattaa panostaa ainakin sen verran ettei se aiheuta ihottumaa tai hengitysvaikeuksia. Tämän lisäksi pyykissämme olevat pesuainejäämät hinkkaavat päivittäin ihoamme vasten vaikka ne eivät allergisoisikaan, ja nämä aineet päätyvät kehoomme. Kannattaa siis valita luonnollisempi pyykinpesuainevaihtoehto, esimerkiksi biohajoavat pesupähkinät* joista olen kirjoittanut tarkemmin aiemmin. Toisena hyvänä vaihtoehtona toimii esim. Marseille saippua*.

• Lue aikaisempi postaukseni pesupähkinöistä

7. Tarvitseeko kuivausrumpua todella käyttää, vai voisiko pyykit kuivata narulla?

Narukuivaaminen ei vaadi sähköä lainkaan, jonka lisäksi narukuivatus ei kuluta vatteita toisin kuin rumpukuivaus. Pyykit kuivuvat hiukan hitaammin, ja näyttäähän pyykinkuivausteline rumalta, mutta toisaalta talouden koosta riippuen kyllä telineelle tai parille löytyy halutessa tilaa.

Rumpukuivauksen suurimpia ongelmia ovat kuivurin suuri sähkönkulutus, mutta myöskin se, että hitusen väkivaltaisempi kuivausmetodi kuluttaa vaatteita nopeammin kuin narukuivaus. Jos itsellesi rumpukuivaus on erityisesti juttu, entä jos kokeilisit kompromissina kuivattaa pyykit suurimmaksi osaksi narulla, ja vasta aivan lopuksi linkaista ne rumpuun jonkinnäköiseen super-pika ohjelmaan lämpenemään?

8. Sisältääkö kosmetiikkasi mikromuovia?

Kylppärin tuotevalikoimaa kannattaa tutkiskella esim. CosmEthics -sovelluksen avulla, jolloin voit tutkia sisältääkö käyttämäsi kosmetiikka esim. vesistöön päätyviä mikromuoveja tai muita haitallisia ainesosia.

9. Käytätkö palasaippuaa ja palashampoota?

Palasaippuan* ja palashampoon* käyttäminen kannattaa, koska niitä käyttämällä ostat veden sijaan sitä itseään, eli saippuaa. Pala-mallisten saippuoiden kuljetus ja pakkaaminen on huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin normaalin shampoon ja saippuan kuljetus, sillä nestemäiset tuotteet vaativat paksumpia pakkauksia ympärilleen, jonka lisäksi niiden kuljetuksessa paino syntyy pakkauksen lisäksi tuotteeseen sekoitetusta vedestä. Jos tykkäät nestemäisistä pesuaineista, on yllättävän nopeaa touhua myös raastaa palasaippua kotona ja sekoittaa se itse veden kanssa nestemäiseen muotoon.

10. Oletko siirtynyt kestokuukautissuojiin?

Keskimääräisen elämän aikana käydään läpi noin 456 kuukatiset, ja laskennallisesti se kuluttaisi noin 9120 tamponia. Kestokuukautissuojat tuottavat huomattavasti vähemmän jätettä pitkällä aikavälillät. Nykyään myöskin kestosuojien kanssa löytyy todella hyvin valikoimaa, ja jokaiselle löytyy jotakin. Tarjolla on mm. kestositeitä, kuukautisalusvaatteita, sekä kuukuppeja*.

11. Käytätkö kertakäyttöisiä höyliä sheivaamiseen?

Kertakäyttöhöylien kuluttua loppuun kannattaa siirtyä perinteisen partahöylän käyttäjäksi, Suomessa yksi tunnetuimmista brändeistä on Geisha Shaver*. Kestohöylä on kaunis ja tuo vintage fiilistä sheivaukseen. Ratkaisu tulee myös pitkässä juoksussa halvemmaksi, koska jatkossa maksat enää vain vaihtoteristä* koko höylän sijaan. Kestohöylä myös tuottaa jätettä vain loppuun kulutettujen partaterien verran, jotka voi kierrättää muiden metallien mukana.

12. Millaisia vanupuikkoja käytät?

Vanupuikkojen kanssa liikutaan akselilla eko-ekompi-ekoin. Normaali ja yleisin valinta on muovitikulla varustettu vanupuikko. Sen osoite on käytön jälkeen sekajäteroskis. Hiukan ekompi vaihtoehto olisikin luomupuuvillasta valmistettu vanupuikko jonka varsi olisi valmistettu joko bambusta tai kierrätyspaperista*. Ne voisi heittää jo hyvällä omallatunnolla bioroskikseen, ellei niitä ole käytetty meikin tai desinfiointiaineen kanssa. Kaikkein ekoin vaihtoehto olisi siirtyä zero waste -hengessä joko kestovanupuikkoihin, tai muihin kestotuotteisiin joilla korvata vanupuikot; esim. LastSwab -kestovanupuikko*. Meikin siistimisen pystyy tekemään myös esim. taitellulla pyyhkeen kulmalla.

13. Oletko siirtynyt kestovanulappuihin?

Kestovanulappuja voi ostaa valmiina*, tai niitä voi väkertää itse, esim. neulomalla. Kestovanulappu heitetään käytön jälkeen pesupussiin ja pestään valkopyykin kanssa, jonka jälkeen vanulappua voi käyttää uudelleen. Laskin aiemmin, että jos vanulappuja kuluu vuodessa noin 6 putkiloa, eli esim. elämän aikana niitä kuluukin jo noin 300 putkiloa tai 24 000 vanulappua. Muistathan, että käytettyjä kertakäyttövanulappuja ei voi myöskään kierrättää biojätteessä, jos niihin on pyyhitty normaalia biohajoamatonta meikkiä, tai desinfiointiainetta.

14. Käytätkö kierrätyspaperista valmistettua WC-paperia tai bideetä?

Valkoinen pehmeä Lambi on peräsimellesi hellä kuin karitsan kylki, mutta ei kuitenkaan se ekologisin. Ympäristöystävällisempi vessapaperiratkaisu olisi siirtyä käyttämään sitä keltaista keirrätyspaperista valmistettua paperia, tai jos haluat olla vielä ekompi, siirtyä bideen käyttöön vessapaperin sijaan.

15. Oletko tarkastanut hampaidenhoitorutiiniasi?

Hampaiden hoitamisella saa tuotettua roskaa suhteellisen helposti. Vaihtamalla muoviset hammasharjat bambuisiin* vähennät muoviroskan tuottoa. Nylonista tai muovista valmistetun hammaslangan voi vaihtaa silkkiseen hammaslankaan jonka voi heittää biojätteeseen käytön jälkeen. Hammastahnan voi vaihtaa joko luonnonkosmetiikan hammastahnaan* tai jopa hampaiden pesutabletteihin jotka ovat todellista zero waste kylppärin ydintä.

Hammastahnoja ja hammastahnatabletteja valitessa kannattaa olla sen verran tarkkana, että tarkastaa sisältävätkö ne fluoria. Fluori tutkitusti vähentää hampaiden reikiintymisen riskiä huomattavasti, ja sen käyttö säännöllisenä osana hammashygieniarutiinia on suositeltavaa, etenkin jos itselläsi on pienintäkään kariestaipumusta.

16. Käytätkö jo luonnonkosmetiikkaa?

Luonnonkosmetiikka vähentää yksilön kemikaalikuormaa. Tämän lisäksi luonnonkosmetiikka on myöskin biohajoavaa. Luonnonkosmetiikka ei sisällä synteettisiä teollisia säilöntäaineita tai muoveja, jotka voisivat joko kertyä tavalla tai toisella elimistöön tai joutua vesistöihin vedenpuhdistusprosessin mukana. Kannattaa huomioida, että myös luonnolliset ainesosat voivat allergisoida, eli jos tietää omista allergioistaan, niitä kannattaa kunnioittaa myös kosmetiikkaostoksilla.

17. Säilytäthän meikit ja tuoksut oikein?

Meikkisi ja tuoksusi säilyvät kaummin (ja turvallisempina), kunhan säilytät ne asiaankuuluvasti. Kylpyhuoneen lämpö ja kosteus ei ole oikea paikka meikkien tai tuoksujen säilyttämiselle, sillä se pilaa tuotteet nopeammin kuin normaalissa huoneen lämmössä ja normaalin ilmankosteuden omaavassa huoneilmassa säilöminen.

18. Unohda vinyyliset suihkuverhot

Vinyyli on materiaali jota on Suomessa äärimmäisen hankalaa kierrättää, ja suurin osa jätehuoltoa tarjoavista yrityksistä ympäri Suomen neuvoo laijittelemaan vinyylin (käsineet, suihkuverhot, yms.) sekajätteeseen. Vinyyliset suihkuverhot voivat olla edullisia, mutta toisaalta niiden puhdistaminen on hankalampaa kuin kankaisen suihkuverhon pesukoneeseen linkaisu. Ekokodissa kannattaakin siis suosia mieluummin kankaisia jämäkästi ommeltuja suihkuverhoja joita voi pestä pyykinpesukoneessa uudelleen ja uudelleen.

19. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta

Kun huolehdit kylpyhuoneen ilmanvaihdosta, esim. ilmastoinnin tai tuuletuksen avulla, varmistat, että kylpyhuone säilyy hyväkuntoisena kauemmin. Jos kylpyhuoneen ilmanvaihto on hoidettu kunnolla, höyry haihtuu rivakasti ja kylpyhuone kuivuu nopeammin, jolloin homeilla ja bakteereilla on pienempi mahdollisuus jäädä muhimaan nurkkiin ja laattojen väleihin, jolloin puolestaan et tarvitse yhtä voimakkaita pesuaineita kylpyhuoneen normaaliin ylläpitosiivoukseen. Säästät vesistöjä, itseäsi kemikaalialtistukselta, sekä kylpyhuoneen pintamateriaaleja ja rakenteita remontin tarpeelta.

20. Vettä säästävä suihkupää mukana taistossa lotrausta vastaan

Oras on laskenut, että keskimäärin tavanomainen suihku kuluttaa 12 litraa vettä minuutissa. Vaihtamalla vettä säästävään käsisuihkuun / suihkupäähän, pystyt säästämään huomattavia määriä vettä, ja sijoitus maksaa itsensä takaisin perheen koosta riippuen jo muutamassa kuukaudessa. Mitä vähemmän vettä kulutat, sitä vähemmän hiilidioksidipäästöjä jäteveden käsittelystä syntyy.

21. Löytyykö sinultakin muovinen vessaharja?

Vinkeistä viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä: seuraavan kerran kun kotisi vessaharja tulee tiensä päähän, vaihda se muovinen harja uusiutuvasta materiaalista valmistettuun zero waste vaihtoehtoon. Vessaharjoja on saatavilla puisina ja luonnonharjaksilla, jolloin siinä vaiheessa kun niiden aika on ohi, ne ovat biohajoavia ja siten helposti kierrätettäviä, toisin kuin muovi.

22. Mikä kylppärissäsi tai vessassasi tuoksuu?

Monilla on kylppäreissä ja vessoissa joko suihkutettavia vessan raikastimia, tai valmiina ostettuja bambutikku-diffuusereita. Etenkin suihkutettava raikastustuoksu on melkoinen kemikaalipommi. Hiukan ekologisemmin pääsisi, js sotkisi itse esim. eteerisestä öljystä* ja alkoholista oman huonetuoksun kylpytiloja freesaamaan.

Hyödynnä kotoasi löytyvät tuotteet loppuun asti

Kannattaa myös muistaa, että kylpyhuonetta ei tee ekologisemmaksi se, että heität menemään vielä käyttökelpoisia tuotteita siirtyäksesi ekologisempaan elämään rytinällä. Zero waste ajatuksen mukaisesti mitään ei tulisi heittää hukkaan, vaan käyttää loppuun asti, sen jälkeen sovittaa johonkin muuhun soveliaaseen tarkoitukseen, ja jos tämä ei onnistu, kierrättää asianmukaisesti.

Kaikkein ekologisisn vaihtoehto on käyttää jo olemassaolevat tuotteet loppuun, ja alkaa päivittämään niitä muihin vaihtoehtoihin vasta siinä vaiheessa kun tuotteet todella tulevat tiensä päähän. Etenkin kylpyhuonetuotteiden kohdalla myös eteenpäin lahjoittaminen on hankalaa. Kukaan harvemmin haluaa edes ilmaiseksi puoleen väliin käytettyä hammasharjaasi tai shampootasi. Vastuullinen kuluttaminen on myös sitä, että kulutat tuotteen oikeasti loppuun ja huolehdit sen asianmukaisesta kierrätyksestä ja hävittämisestä sen tullessa tiensä päähän. Ja vasta sen jälkeen siirryt sinne seuraavalle etapille.

Tuleeko mieleesi vielä jokin vinkki ekologisemman zero waste kylpyhuoneen luomiseen, jota ei mainittu yllä olevassa listassa? Mikä on ekokodin luomisessa mielestäsi kaikkein haastavin huone? Kerro kommenteissa!

-Anna

________________________

Luitko jo?

ASTEITTAINEN SIIRTYMINEN LUONNONKOSMETIIKKAAN

KEMIKAALIKUORMA – MIKSI VÄLTTELEN KEMIKAALEJA?

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Miten luoda ekologinen zero waste kylpyhuone? – 21 VINKKIÄ appeared first on Ihme ituhippi.

Eli, aloitetaan ihan perusasioista. Mikä ihmeen kotivara? Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona on sen verran ruoka- ja muita tarvikkeita joilla kykenee selviytymään hengissä ainakin 72 tuntia poikkeusolosuhteissa, mikäli esim. netti, sähköt ja vesijohtojärjestelmä kaatuvat. 

Vaikka yleensä kyseisen kaltaista varautumista suositellaan lähinnä puolustus ja sisäministerien toimesta, ei sellaisesta kannata hätääntyä. Koska toisaalta joskus voi iskeä myös kuume tai vatsatauti, jolloin kotoa ei vaan ainakaan yksin asuessaan pääse välttämättä poistumaan kolmeen päivään koska kunto on niin heikko. Eli kotivara toimii siis monenlaisiin poikkeustilanteisiin eikä kyseessä aina tarvitse olla kansallinen hätätila. 

Ja nyt siihen survalismi-simulaattoriin: 

Kuvittele tilanne jossa sähköä ei ole, kaikki kommunikaatioyhteydet ovat poikki, korttimaksu ei toimi, ja vesijohtovesi on saastunutta tai vaihtoehtoisesti sitä ei ole saatavilla lainkaan.

Onko sinulla vettä? 

Onko sinulla tarvitsemasi lääkkeet?

Onko sinulla ruokaa? 

Onko sinulla keino valmistaa/ lämmittää ruokaa?

Onko sinulla varavirtalähde, kuten paristoja, aurinkopaneeleita tai vaikka generaattori? 

Onko sinulla käteistä rahaa? 

-> Kuinka kauan veikkaisit selviäväsi hengissä? 

Jännittävästi, jos mietitään asiaa, esimerkiksi jo pelkällä kybersodankäynnillä olisi mahdollista saavuttaa kyseisenlainen lopputulos. Muutama viimeinen näppäimen painallus ja hiiren klikkaus voisi saada kokonaisen yhteiskunnan polvilleen.

Onko minulla kotivaraa? 

Ei erityisen tietoisesti, ollakseni aivan rehellinen. Ennen yhteistyöpostaukseen ryhtymistä, tiesin kylä mitä kotivara tarkoittaa, ja arvelin että jos tulee tilanne, niin enköhän selviä. Mutta en ole koskaan kerännyt varmuusvaraa mitään erityistä varsinaista varosyytä varten. Enemmän ehkä laiskuuttani ja mukavuudenhaluisuuttani. 

Kotoani löytyy aina ainakin seuraavia: 

• Tölkkipavut ja linssit
• Riisiä
• Pastaa 
• Jauhoja
• Kananmunia
• Jalostajan kasvishernekeittoa
• Näkkileipää
• Tomaattimurskaa
• Proteiinijauhetta
• Mausteita
• Kaurahiutaleita
• Hunajaa
• Sokeria
• Maapähkinävoita
• Oliiviöljyä
• Vitamiineja
• Pähkinöitä
• Viherjauhetta
• Oliiveja
• Aurinkokuivattuja tomaatteja
• Hilloja
• Tetra appelsiinimehua

Lisäksi suodatan juomaveteni normaalistikin, vaikka tuskinpa pelkkä veden suodatuskannu riittäisi jos teoreettinen orava  sattuisi kuolemaan vesitorniin. 

Tuskin omasta varmuusvarastani mitään herkkuja kokkailtaisiin, etenkään kun en omista kaasupulloa jolla saisi ruokaa lämmitettyä jos sähköliettä tai uunia ei olisi käytettävissä. Toisaalta kyllä saisin tulen väkerrettyä ulso jos olisi tarve. Mutta millaisessa tilanteessa olisin se tyyppi joka menisi puistoon sytyttelemään omaa notskia että saa puuron lämmitettyä ja keitettyä teetä?  Yllä mainituja tarvikkeita voisi tosin isoa osaa syödä kylmänäkin kolme päivää ja selvitä hengissä, ja saada kaikki tarvittavat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. 

Jotenkin kuvittelen, että siinä vaiheessa kun tölkkipavut, näkkäri, oliivit ja appelsiinimehu olisivat kulutettu, olisin aika varmaan jo pohtimassa että alanko sekoittelemaan kaurahiutaleita kylmään veteen liejuuntumaan vai paastoaisinko mieluummin pelkän veden voimin kolmen päivän loppuun. Jos poikkeustila jatkuisi kauemminkin, niin aika varmasti ennen pitkää myös puhdas nälkä ajaisi nirsouden tiehensä, ja lopulta kylmä kauramuhjukin olisi elämän suurinta herkkua, kun se maistuisikin ennen pitkää henkiin jäämiseltä. 

Yleensä kotivaralla tarkoitetaan toki sellaista “ydinsota” ruokaa, eikä siihen laskeskella ruokia jotka pilaantuvat, kuten vihanneksia tai hedelmiä, yms. systeemeitä jotka eivät kestä huoneenlämpöä pidempiä aikoja, mikäli jääkaapista menisi sähköt. 

Toisaalta uskon että jos jääkaappia ei hirveästi tuulettelisi ja söisi ensimmäisenä pilaantuvat ruoat etunenässä, kolmen vuorokauden selviäminen ei olisi mikään ongelma. Enkä ole varma joutuisinko käymään edes jääkaapin sisältöjä loppuun asti. Viimeisenä siellä varmaan nököttäisivät valkosipulin kynnet. En usko että ne maistuisivat raakoina kovin hyvin. 

Teknisesti ottaen, perusterve aikuinen selviää hengissä 40 päivää ilman ruokaa, kunhan puhdasta vettä on tarjolla. Kivaa se tuskin olisi, mutta jos nyt olisi eloonjämistaistelusta kyse, eiköhän sekin olisi tehtävissä. 

Mitä kaikkea en ollut tullut edes ajatelleeksi?

Kuitenkin postausta kirjoittaessani havaitsin, että mikäli vesijohtovesi ei olisikaan kunnossa, eikä esimerkiksi sähköinen maksuliikenne korttien kautta toimisi, olisin liemessä. Ellei sitten alkaisi sataa, ja voisin iskeä ämpärin kadulle jotta siitä voisi juoda hiukan pakokaasunkäryistä sadevettä, johon joku humalainen ohikulkija olisi kuitenkin kussut. 

Mikäli sähköt eivät toimisi ja vesijohtovesi olisi saastunutta, minulla ei ole retkikeitintä jolla keittää vettä ennen sen suodatusta. Eikä kotonani ole myöskään vettä kanistereissa odottamassa pahaa päivää.

Mietin myöskin, että mikäli kyberhyökkäyksen tuloksena sähköinen maksuliikenne ei toimisi, olisin jälleen nesteessä. Normaalisti minulla ei ole lainkaan käteistä, ja jos sitä tarvitsee jotakine rityistä tarkoitusta varten, käyn nostamassa sitä erikseen. Tämä sen vuoksi, että laskuja ei voi maksaa käteisellä kovinkaan näppärästi, käteistä ei voi siirtää säästötilille, ja käteisen määrää ja kulumista on mielestäni jotenkin hankalampi hahmottaa kuin sähkörahaa, kun pitäisi alkaa säästelemään kuitteja ja jopa käydä niitä läpi, että selviäisi mitä on mistäkin maksanut ja milloin. Mieluummin normaalissa arjessa tarkistan yhteenvedon kuluista ja niiden kohteista nettipankista. 

Olen usein miettinyt, että pitäisi nostaa jonkun verran rahaa käteisenä kaiken varalta kotiin johonkin jemmaan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Etenkin kun elämässäni vain ehkä kerran sellaiselle ratkaisulle olisi ollut todellista tarvetta. Tällä hetkellä ainoat kotonani jemmassa olevat käteisvarat löytyvät säästöpossusta johon tungen 50 sentin kolikkoa pienemmät jos niitä kertyy liikaa. 

Millainen suhtautuminen itselläni on aiheeseen? 

Yleensä pidän keittiöni aika hyvin varusteltuna, sillä yksi inhokki kotitöistäni on käydä ruokakaupassa. Tästä syystä käyn yleensä kerran viikossa hommaamassa viikon setin. Ja sitten kerran vuodessa käyn hakemassa kuivatuotteita noin vuoden satsin, kuten juuri linssejä, jauhoja, kaurahiutaleita, pähkinöitä, siemeniä, tölkkipapuja, oliiveja, yms. Kaikkea mikä vain sattuu säilymään, niin ettei tarvitse juosta kauppaan kesken ruoanlaiton koska spagetti on loppu. 

Vaikka mielelläni ylläpidän omaa ruokatuotteiden “ydinsotavarastoani” ihan puhtaasta laiskuudesta, ja minulta löytyy fikkari, paristoja ja radio joka toimii paristoilla, en ole varma että edes näin asiaa tarkemmin pohtineena aikoisin hankkia johonkin nurkkaan tai kellarikomeroon kymmentä litraa vettä odottelemaan katastrofia. Ehkä luotan vesijohtojärjestelmään liikaa. Ja siihen, että jos vesijohtojärjestelmässä olisikin jotakin vikaa saisin vettä kaupasta. 

Eli tavallaan vaikka uskon että olisin sen verran hyvin varautunut ja sitkeä että selviäisin ihan kohtuullisen hyvin hengissä poikkeustilanteista, en ole niin survivalismista innostunut tyyppi, että olisin niiden joukossa jotka selviäisivät ilman että arjen tarvitsisi juuri lainkaan muuttua. 

Pohdin, että tilanteeseen vaikuttaa varmasti myös se, että asun yksin. Tunnen omat rajani, ainakin mitä tulee epämukavuuden sietoon. Toisaalta jos itselläni olisi esim. Lapsia joista pitäisi huolehtia, joille ei välttämättä haluaisi tai oikein voisikaan todeta, että tänään on tarjolla on joko kauraliejua huoneenlämpöisessä vedessä tai paastoamista, uskon että olisin varmaankin miettinyt asiaa tarkemmin, ja ehkä jopa huolehtinut paremmin että kotoa todella löytyy kotivara.  

Miten selvisit yllä kuvatusta survivalismi simulaattorista? Kerro kommenteissa!

-Anna

________

Käy kurkkaamassa myös muiden yhteistyössä aiheesta kirjoittaneiden bloggaajien postaukset:

• Tsajut
• Jovela
• Sarin puutarhat
  Metsäläisten elämää
  Puutarhahetki
  Saaran lautasella
  Oma tupa ja tontti
• Mummon kirja
  Trio Miumau ja herra Nilsson
• Harmaa torppa
  Kohti laadukkaampaa elämää
• Sorakukka
  Pienenpieni farmi
• Rakkautta ja maanantimia
• Helecleaner
  Vauhtihirmun elämää
  Ihana maatuska
  It’s so mysigt
  Korkeala
  Riippumattomammaksi
  Airot ulapalla
• Kalastaja kuivalla maalla
  Vanha rouva Tuomela

The post Kotivara ja Ihme ituhipin survivalismi-simulaattori appeared first on Ihme ituhippi.

Kuvassa Ihme Ituhippi on eksynyt luontaisen urbaanin habitaattinsa ulkopuolelle etsimään uuden vuoden inspiraatiota. Kuva: Saumya Tyagi

Rakastan jokaisen uuden vuoden aloitusta, koska uuden kalenterivuoden alku antaa raikkaan mahdollisuuden itsetutkiskeluun, omien tavoitteiden suunnitteluun ja tulevan vuoden ihmettelyyn. Vaikka elämä ei usein mitenkään dramaattisesti muutukaan, kerta toisensa jälkeen tuntuu hyvältä ajatella, että pääsee lähemmäs itselle tärkeitä asioita, oli kyseessä sitten uuden taidon oppiminen, tai vaikkapa terveyteen liittyvä pitkäaikaisempi projekti. Uusi vuosiluku, oli se sitten kuinka keinotekoinen tapa jakaa aikaa tahansa, on hyvä hetki pohtia mikä tekee omasta elämästä merkityksellistä ja miten pyrkiä juuri tuota merkityksellisyyden lähdettä kohti.

Vaikka aina jankutan, että henkilökohtaiseen elämääni liittyen en ole kenellekkään velkaa ainoatakaan selitystä, silti haluan vuoden aluksi pienen synninpäästön liittyen loppusyksyn huomattavasti aiempaa leväperäisempään postaustahtiin: marraskuu ja joulukuu olivat itselleni kaistapäinen cocktail täyspäiväistä työharjoittelua, opintourani viimeisiä kokeita ja kirjoitelmia, töitä, sekä Suomeen muuttoon valmistautumista ja muuttamista. Joulun pyhinä puolestaan ihan reilusti annoin itselleni luvan vain olla ja rentoutua, vaikka blogi takaraivossa kolkuttelikin.

Blogin kannalta uusi vuosi on myös ehkä aika hyvä hetki pitää pieni katselmus tulevaan. Nyt kun loppusyksy on hoidettu pois alta, pyrin päivittämään blogia tasaisesti noin 4 kertaa kuukaudessa, eli suurin piirtein viikoittain, mutta tämän kanssa koitan antaa itselleni hivenen liekaa, sillä en tiedä vielä kuinka rennosta vuodesta saan nauttia (vai saanko?). Tänä vuonna mielelläni käsittelisin erilaisia teemoja suurempina muutaman postauksen paketteina tai sarjoina. Itseäni tällä hetkellä kiehtovat yhä laaja kirjo ympäristöaiheita, ruokavaliomme vaikutukset itseen ja ympäristöön, stressin hallinta ja sen minimointi, pyrkimys tunnistaa missä kohti omassa elämässä on turhia energiasyöppöjä, tavoitteiden asettaminen ja niiden järkevä toteuttaminen, sekä vielä hippunen yleistä pohdiskelua liittyen elämän merkityksellisyyden tutkiskeluun ryydittämään muuten kohtuullisen asiapitoista blogia, mikäli Ihme Ituhippiä sellaiseksi voi kutsua.

Parin kuukauden pituisen “melkein tauon” jälkeen kirjoittaminen on alkuun hiukan tahmeaa kunnes se lähtee taas rullaamaan omalla rutinoituneella painollaan, mutta toisaalta ilmiön varmastikin tunnistaa jokainen omista kokemuksistaan. Tärkeintä on että homman saa uudelleen käyntiin reippaasti ja kyllä se tästä pikkuhiljaa.

Uuden vuoden lupauksen sukuinen

Tehdään vuodesta 2019 yhdessä ekompi, stressittömämpi ja muutenkin vielä kaikin puolin parempi kuin edellisestä vuodesta. Asetetaan tavoitteita, pyritään niitä kohti fokusoituneesti ja muistetaan olla myös itselle armollisia vaikka aina ei ihan menekään kuin Strömsössä.

Myöskin kannustan ehdottomasti kommentoimaan postauksen alapuolelle tai vaikkapa Facebookin kommenttibokseihin, mikäli mieleen tulee toivepostausaiheita tai -teemoja joista mielelläsi kuulisit enemmänkin jatkossa. 🙂

Toivon että tammikuusi on alkanut täynnä energiaa ja hyvää mieltä!

-Anna 

Luitko jo?

Maaliskuun rehellisiä kuulumisia

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Ituhipin talviunet ovat ohi appeared first on Ihme ituhippi.

Mietin yhä että mikähän siinä oli vikana, ja kahvinkeitin odottaa yhä kaapissa kiertoon laittamista, kun joskus saisin sen nettikirppari ilmoituksen aikaiseksi. Pohdin oliko kyse siitä, että oma makutottumukseni vain muuttui kuin taikaiskusta viikon sisällä? Vai olisiko keitin sittenkin tullut tiensä päähän ja alkanut erittämään kuuman veden vaikutuksesta jotain ihmeen muovi-aromia kahviin, mitä pidän mahdollisena, mutta epätodennäköisenä, sillä onhan kahvinkeittimen putkisto suunniteltu elintarvikekäyttöön. Tämä mysteeri omalla tavallaan vaivaa yhä, sillä olen vakuuttunut että keitin on niin puhdas kuin vaan voi olla. Ja ei, kyse ei edes ollut pavuista, jotka muuten kahviksi keiteltyinä eivät maistuneet mitenkään erikoisemmilta.- Joka tapauksessa, näiden tapahtumien jälkeen intoonnuin pohtimaan mitä oikeastaan kaipaan kahvinkeittimeltä.

5 toivettani kahvinkeittimelle

1. Hyvää kahvia, tietenkin
2. Ei mielellään olisi kauheasti muoviosia joista tarvitsisi olla huolissaan
3. Mielellään ei lasista, hajotan sellaisen kuitenkin vahingossa aamu-unisena kolistellen
4. Ei mielellään vaatisi kahvin valmistusprosessin aikana mitään yli-inhimillisiä kykyjä baristana
5. Ei veisi hirvittävän paljon tilaa keittiön tasolla

Valinta päätyi ystävän suosituksesta Bialettin Moka Express mutteripannuun, johon mahtuu pari mukillista kahvia ja olen ollut yllättävänkin tyytyväinen. Keitin on muovista kahvaa ja silikonitiivistettä lukuunottamatta terästä, jonka lisäksi sen käyttäminen on nopeaa ja helppoa, ja sen putsaamiseen menee vähemmän aikaa kuin perusmallisen entisen Braunin kannun, keitin osien sekä kestosuodattimen puhdistukseen. Myöskin kahvinkeitin on huomattavan paljon pienikokoisempi kuin iso muovimöhkäle, joten keittiöön jää enemmän tilaa tasoille ja kaappeihin. Noin vuoden käytön jälkeen olen pohtinut, että pitäisiköhän tiiviste vaihtaa. Toistaiseksi se tosin toimii vielä, joten sen vaihtamiseen taidan palata vasta kun se tulee vielä ajankohtaisemmaksi.

Kuvittelin aina että ihme kahvivenkulat olisivat jotenkin erityisen hankalia käyttää, mutta yllätyin mutteripannun helppoudesta: Täytä alasäiliö nuppiin asti vedellä, laita suodattimeen haluttu määrä kahvia, ruuvaa kiinni ja heitä hellalle.  Sitten se päästää ihme porinan kun kahvi on valmista. Tadaa! (Tai oikeammin ilmaistuna mutteripannukielellä “blrblblrblrkrrhblrblrhkhhh!”)

Koko sukua ei sukujuhlissa ainakaan oman pannuni kokoisella vehkeellä kestitä, mutta realistisesti harvemmin minulla kuitenkaan on kylässä enempää kuin kahta vierasta kerrallaan, joten syntyvän kahvin määrällä ei ole niin suurta merkitystä, kunhan sitä on tarpeeksi omiin arkiaamuihini. Tietenkin jos tapaa emännöidä isompia kahvikekkereitä useammin, kannattaa joko investoida suurempaan mutteripannuun, tai kehitellä ihan erilaisia ratkaisuja.

Pieni voitto sarjassa kodin tarvikkeiden vaihtaminen muovisista nextimmälle levelille. Tosin yhä vanha erikoista makua uuttava kahvinkeitin istuu kaapissa odottamassa mitä sille kannattaisi tehdä. Ehkä sekin selviää ajallaan ja seuraavan kaappien minimointiurakan yhteydessä jaksan googlata mitä tuolle voisi tehdä ja uskaltaako sitä myydä tai antaa kenellekkään, vai onkohan se sittenkin tiensä päässä. Mutta se on myöhäisemmän ajankohdan ongelma.

Miten teillä keitetään kahvit?

-Anna 

________________________

Luitko jo?

Rehellistä kasvisruokaa Tallinnassa

Paakari, muoviton leipämaakari

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Kokemuksia mutteripannusta – vanhassa vara parempi appeared first on Ihme ituhippi.

Uskon että on pihistelyä ja pihistelyä. Toinen on tarkkaa rahankäyttöä, jotta rahaa jäisi enemmän niihin asioihin joilla on todellisuudessa itselle merkitystä. Toinen puolestaan on tapa venyttää penniä kaikesta, tinkien myös niistä elämän hauskaksi tekevistä asioista. Samalla jopa pakottaen muut osallistumaan omiin kituutustalkoisiin, vaikka todellisuudessa vyötä ei olisikaan tarvetta pitää ihan niin kireällä. Listassa tietenkin arvatenkin tähdätään tuohon ensimmäisenä mainittuun pihiyden lajiin.

Säästövinkkejä arkeen – Ihme ituhipin TOP 40 pihistelylista 
Suunnitelmallisuus

1. Tee jokaisen kuun alussa tai lopussa tulevan kuukauden budjetti jossa pysyt, johon olet kirjannut oikeasti tarpeelliset menot ja niiden todelliset suuruudet.

Ruoka ja keittiö

2. Suunnittele ruokalista etukäteen, tee ruokaostokset sen mukaan ja pidä jämäpäiviä jolloin syöt kaapista pois tähteet pilaantumasta.

3. Ruokakaupassa kilohintoihin sekä pakkauskokoihin perustuva hintavertailu on uskomattoman tehokasta. Usein sama tuote pienemmässä pakkauksessa on jopa tuplasti kalliimpaa kuin suuremmassa pakkauksessa.

4. En syö lihaa arjessa, enkä juurikaan myöskään edes Härkis-tyyppisiä kasvituotteita, vaan ihan rehellisiä linssejä, papuja sekä tofua, koska ne ovat edullisempia. Bonuksena tulevat ympäristö- ja terveysvaikutukset. Kalaa syön noin kerran viikossa ja hyvälaatuisella lihalla puolestaan hemmottelen itseäni pari kertaa vuodessa.

5. Teen mieluummin ruokaa kotona alusta lähtien kuin ostan puolivalmisteita. Sen lisäksi että säästän rahaa, tykkään puuhastella keittiössä, ja ruoka on juuri omaan makuun sopivaa.

6. Olen nautiskelija, joten syön kyllä ulkona, mutta teen sen harkiten. Kun syön ulkona, teen sen harvemmin mutta todella panostan laatuun, sen sijaan että kävisin pari kertaa viikossa tekemässä nopean mäkkäri- tai kebabreissun, jolloin rahaa säästyy kuin huomaamatta. Joskus kuuluukin nautiskella, mutta mielestäni se tulee tehdä tietoisesti ja läsnäollen.

7. Hankin eväät esim. banaanin tai siemenpatukan jo valmiiksi etukäteen ruokakaupasta tai teen lounaan kotona ettei tarvitse ostaa lounasta tai välipalaa tien päällä. Tähän on parikin syytä: ei tarvitse käyttää ruokatuntia ympäriinsä juoksenteluun ruoan hankkimiseksi kun se on jo käden ulottuvilla. Eikä tarvitse maksaa ylihintaa lounaasta. Samalla saa vielä helposti omaan ruokavalioon sopivaa terveellistä safkaa josta energia vapautuu mukavan tasaisesti ilman sokeripiikkejä, toisin kuin usein kaupan valmiissa eineksissä tai välipaloissa.

8. Silloin kun ostan kalaa, ostan sen useimmiten kokonaisena, sillä fileeraukseen (johon löytyy muuten näppäriä tutorial videoita Youtubesta) jälkeen perkeistä saa kalalientä, joka sopii sekä koiranruokaan, mutta toimii myös esim. kalakeitossa makua antamassa.

9. Aina kun mahdollista keitän kahvin aamulla kotona ja otan sen Keep cupissa mukaan, mieluummin kuin maksan paperimukissa tarjoillusta Take-away kahvista jolle on aina löydetty rapsakka hinta. Tällä tavalla säästyy myös jätettä, kun ei tarvitse etsiä loppusijoituspaikkaa paperimukille.

10. Vedenkeittimen tai hellan kanssa huseeratessa lämmitä vain sen verran vettä kuin todella tarvitset säästääksesi sähkökuluissa. Ja hellalla tietenkin kattilan kansi on suuri apu!

11. Kannan omaa vesipulloa mukana, niin ei tarvitse reissun päällä ostaa vettä. Tässä myöskin bonuksena se, että ei tarvitse ostaa kertakäyttöistä muovipulloa.

12. Ruokakaupassa välttelen brändituotteita, sillä omaan suuhuni Linkosuon valmistamat ruissipsit maistuvat aivan yhtä herkullisilta niin Linkosuon kuin Rainbownkin pusseista.

13. Koitan syödä satokauden mukaan, sillä kauden kasviksia saa yleensä paljon ja halvalla verrattuna kasviksiin joiden satokausi ei ole parhaillaan käynnissä.

14. Käytän etikkaa todella paljon kodin yleispuhdistusaineena, vaihtoehto on ekologisempi, mutta myöskin vanhaa viidakon sanontaa lainatakseni, saippuaan verrattuna “halpaa kuin saippua”. Vinkkinä etikkaan liittyen kuitenkin sen verran, ettei sitä kannata miksata soodan kanssa, koska vaikutus on plus miinus nolla, kun emäs ja happo kohtaavat.

15. En osta kotiini talouspaperia. Keittiön käsipyyhkeillä ja niitä pesemällä olen selvinnyt oikein mukavasti muutaman vuoden. Talouspaperia kaipaavia sotkuja syntyy todellisuudessa aika harvoin, ainakin omassa yhden naisen taloudessani ehkä enintään kerran viikkoon, jolloin saman asian voi ihan yhtä hyvin pyyhkäistä myös vessapaperilla.

16. Jotta voit käyttää samaa kodinkonetta, kuten astian- tai pyykinpesukonetta mahdollisimman kauan, jolloin säästät sekä rahaa että hiilidioksidipäästöjä, kannattaa ehdottomasti selvittää joko käyttöohjekirjasta tai verkosta, miten puhdistat koneen sisäosat oikeaoppisesti, jolloin sama kone toimii pidempään. Näin todennäköisemmin vältät inhottavan yllättävän kulun, joka menee uuden pesukoneen hankkimiseen.

Kierrätys

17. Itse olen käärinyt biojätteet vanhaan sanomalehtipaperiin, jolloin ei tarvitse ostaa bioroskapusseja, mutta toisaalta olen myös lukenut että eri jätteenkäsittely-yrityksillä ja taloyhtiöillä on erilaisia käytäntöjä tämän suhteen.

18. Myyn itselleni tarpeettomiksi muodostuneet tavarat nettikirppareilla. Siinä on aina hiukan projektia, mutta toisaalta kun kerryttää sopivaa pientä tavaraläjää projekti on helpompi hoitaa kerralla pois. Näin sitten puolestaan et makuuta turhaan rahan arvoista tavaraa kotona, josta ei itselle ole mitään hyötyä, vaan saat ainakin osan omasta rahastasi takaisin. Itse olen onnistuneesti myynyt kaikkea yöpöydästä iltapukuun ja ikivanhaan läppäriin. Nettikirppareilla tärkeintä on, että hinta on kohdillaan. Tuote oli ehkä kallis kun ostit sen, mutta pitää olla myös valmis kohtaamaan se realiteetti, että muille ihmisille tavarassasi ei ole tunnearvoa: se on vanhaa käyttökelpoista romua, joka kuuluu myös olla hinnoiteltu sen mukaan, että tarkoituksesi on päästä siitä eroon, eikä tehdä suuria voittoja. Bonusvinkkinä: tuotteesta kannattaa ottaa hyvät kuvat joissa on paljon luonnonvaloa, ja tuotteen tyypistä riippuen tarjota mallinumero ja mitat jo ilmoituksessa, niin et joudu vastailemaan tuhatta kertaa samoihin kysymyksiin potentiaalisilta ostajilta.

Vesi ja energia

19. Etenkin talvella tuuletettaessa kannattaa muistaa peruskoulun köksän tuntien vinkit läpivedosta, sillä läpivetoa hyödyntämällä ilma vaihtuu rivakasti ja säästät lämmittämiseen kuluvaa energiaa.

20. Olen vaihtanut kaikki kotini hehkulamput ja vastaavat LEDeiksi. Tietenkin näissäkin napaten sen kaupan oman merkin edullisen LED-lampun brändituotteen sijaan. Vaikka alkuun lampun hinta kirpaisi, ainakin Viron sähkön hinnoilla lamput myös maksoivat itsensä takaisin. Itselläni vaihtaminen on ollut hiukan hitaampi prosessi, sillä olen kuitenkin halunnut kuluttaa vanhat hehkulamput loppuun ennen uusien hankintaa, mutta hitaasti lamppuja vaihtamalla ekoprojekti etenee ja samalla syntyy myös selvää säästöä.

21. Itselleni on myöskin Virosta jäänyt tapa, joka tosin Suomessa on hyödyllinen kaiketi lähinnä omakotitaloissa joissa vedestä maksetaan kulutuksen mukaan, on sulkea hana aina hampaita pestessä ja suihkussa sillä välin kun saippuoi itseään. Lisäksi käytän kylmää vettä aina kun en todella tarvitse lämmintä, jolloin olen aiemmin säästänyt veden lämmityskuluissa. Toisaalta näin ekologisesta näkökulmasta, ei se turhan veden (ja etenkin lämpimän sellaisen) lotistelun välttäminen tee pahaa kerrostalossakaan, vaikka vesimaksu olisikin kiinteä ja kulutuksesta riippumaton.

22. Älä jätä kannettavia tietokoneita, puhelimia tai tabletteja lataukseen yön yli jolloin ne joutuvat odottamaan monta tuntia täyteen ladanneina. Akkukäyttöiset laitteet “kuolevat” nopeammin, mikäli niiden akku joutuu jatkuvasti jumppaamaan 100% rajapinnassa. Mikäli mahdollista, laitteita kannattaisi ladata pitkin päivää sen mukaan kun akkua käytetään.

Ostokset ja palvelut

23. En omista erikseen puhelin- ja nettiliittymiä, vaan kotona ollessani jaan netin puhelimesta kaikkiin kodin härpäkkeisiin. Yksin asuessa ratkaisu on toiminut nätisti, mutta mikäli talouteeni ilmestyy koiran lisäksi enempää jäseniä, asiaa täytyy varmasti harkita uudelleen.

24. Kestokassi on nerokas keksintö, koska muovi- tai paperikassin hinta on asia jonka maksamisesta en saa mitään tyydytystä. Samalla tulee kuluttaneeksi vähemmän luonnonvaroja kun on varautunut etukäteen.

25. Suunnittelen ostokseni etukäteen mahdollisimman tarkkaan ja välttelen heräteostoksia. Esim. kirjakaupassa ja kosmetiikka- tai sisustusliikeessä voi olla kiva käydä katselemassa, mutta jos ei oikeasti tarvitse mitään, on myös ihan ok poistua tyhjin käsin.

26. Harkitsen tuotteen ostoa yön yli ennen ostopäätöksen tekemistä. Missä tahansa kaupassa tuotteen voi lähes aina varata ainakin vuorokaudeksi ja sitten noutaa sen seuraavana päivänä jos ratkaisu tuntuu yhä oikealta. Tällä tavoin olen välttynyt ostamasta useita “ihan ok” asioita joita en tarvitse, mutta uusi vain houkuttelee. Yön yli nukkuessa on aikaa pohtia järjellä tuotteen tarpeellisuus, oma budjetti, pitääkö tuotteesta todella, ja kuinka paljon tuotetta todellisuudessa tulisi käyttäneeksi. Aika usein lopputulos on, että ehkä se tavara onkin ihan hyvä jättää sinne kauppaan.

27. Monia asioita ostaessa kannattaa panostaa hinnan sijasta laatuun. Kohtuullisella hinnalla voi löytää paljon mahtavia ja laadukkaita tuotteita, mutta toisaalta “sikahalvalla” saa usein vain ripeästi hikipajassa huonoista materiaaleista valmistetun tuotteen joka ei kestä todellista käyttöä. Joudut vain ostamaan pian uuden, ja tulet maksaneeksi yhteensä enemmän saman tuotteen jatkuvasta uusimisesta kuin siitä, että olisit ostanut kerralla hyvää. Vaihtoehtoisesti esim. huono patja tai huonot kengät aiheuttavat selkäongelmia, jotka eivät ole halvan hinnan arvoisia kärsittäviä. Tästä syystä esim. juuri kengät, talvitakit, patjat ja vastaavat tuotteet jotka mielellään kestäisivät kauemmin kuin pari vuotta tai jotka vaikuttavat yleiseen terveydentilaasi kannattaa hankkia laadukkaina.

28. Olen suoratoistopalvelujen tilaamisen kanssa todella harkitsevainen. Yle Areena, Ruutu ja Katsomo ovat yleensä aika täynnä kaikkea katsottavaa ja Spotifystakin on olemassa ilmainen versio. Kun miettii että muutamaan palveluun heittää kympin kuussa, lopputulos on nopeasti jo lähempänä 50 euroa. Silti etten aivan leiki tekopyhää, tunnustan että tällä hetkellä tilaan 3,50€/kk opiskelijahintaista Spotifyta vielä syksyyn asti, mutta siinä vaiheessa kun hinta vaihtuu itselleni noin kymmeneen euroon kuussa, tulen harkitsemaan asiaa uudelleen.

29. Edelliseen kohtaan liittyen, en myöskään osta maksullisia puhelinsovelluksia, sillä yleensä jo se ilmainen versio riittää hoitamaan homman.

30. Ostan tavaroita mahdollisuuksien mukaan käytettynä, sillä hinta on usein huomattavasti edullisempi kuin uutena ostaessa. Esimerkiksi kirpputoreilta löytyy helposti ja edullisesti luonteikkaita huonekaluja, jotka enintään kaipaavat hiukan puhdistusta tai tuoretta maalipintaa, ja vanha huonekalu saa jatkaa elämäänsä uudessa kodissa.

31. Jos jatkuvasti käyttämäni tuote (esim. deodorantti, shampoo, yms.) on hyvässä tarjouksessa, ostan pari pakkausta kaapin perukoille odottamaan, niin myöhemmin ei tarvitse ostaa samaa tuotetta korkeampaan hintaan.

32. Kun tiedän että jotakin täytyy ostaa, oli kyse sitten printteristä, kengistä tai lautasesta, googlaan ennen ostoksen tekoa varsin tarkkaan mitä kyseinen tuote missäkin maksaa, ja mistä sen saisi edullisimmalla. Sitten asiasta riippuen joko tilaan sen netistä tai käyn hakemassa edullisimmaksi osoittautuneesta kivijalkaliikkeestä. Ei ole mitään järkeä maksaa täsmälleen samasta tuotteesta enempää kuin on pakko.

33. Olen tarkka vaatehuollon kanssa, lankkaan ja rasvaan kengät aina kun ne sitä tarvitsevat, korjaan vaatteista pikkuviat, parsin sukat vaikka niitä saisi vitosella viisi uutta paria, ja pesen vaatteet pesuohjeen mukaan. En myöskään pese vaatteita turhaan jos tuuletus riittää. Näin vaatteet säilyvät pitkäikäisempinä, eikä niitä tarvitse koko ajan olla pesemässä. Myöskin kevyempi linkous ja pesupussit säästävät vaatteita nukkaantumiselta.

34. Kilpailuta puhelinliittymä, sähkö, vakuutusyhtiöt, kuntosalit, kampaajat ja oikeastaan kaikki vastaavat palveluihin liittyvät kiinteät kulut. Älä osta kuntosalijäsenyyttä joka on vaikea irtisanoa, jos saatavilla on 10 kerran kortteja, ellet tosiaan ole himokävijä jolle kuukausijäsenyys oikeasti tulee halvemmaksi kuin sarjakortit. Kampaajienkaan kanssa halvin ei välttämättä ole aina paras, mutta toisaalta ei ole myöskään välttämättä se kalleinkaan. Vakuutuksia kilpailuttaessa kannattaa huomioida omat vakuutusten ehdot, etenkin liittyen terveys-, henki-, ja lemmikkivakuutuksiin, joissa ehdot voivat myös vahingossa huonontua roimastikin uuteen yhtiöön hinnan perässä siirrettäessä.

35. Käytän muistilappuina kaikennäköisiä kotiin kulkeutuneita “roskapapereita” tai kirjaan puhelimeen ostoslistan

36. Käytä tuotteet oikeasti loppuun ennen kuin otat uusia käyttöön, oli kyse sitten housuista, kengistä tai shampoosta.

37. Ei ole mitään järkeä ostaa joka kerta uutta käsienpesunestettä uudessa pumppupullossa. Ratkaise asia niin, että käytät jo olemassaolevaa pumppupulloa jonka täytät täyttöpakkauksista. Säästät muoviroskaa, mutta myöskin rahaa. Ja pumppupullon täyttäminen vie puoli minuuttia reilun kuukauden välein, eli se ei ole iso homma.

38. Tiukan budjetin liikuntaa voi harrastaa lisäämällä hyötyliikuntaa, mutta myöskin kauden mukaan harrastaen esim. lenkkeilemällä tai uimalla luonnonvesissä. Myös youtubesta löytyy hurja määrä erilaisia jooga-, sekä kehonpainoharjoitus videoita, joihin tarvitaan usein vain tarpeeksi vapaata lattiatilaa. Itselleni lenkkeily ei ihan rehellisesti kyllä ole mitään suurta herkkua, mutta toisaalta välillä kun opiskelijana budjetti on ollut tiukalla, on se silti ollut kivempaa kuin täysi passiivisuus.

39. Kun olen yötä muualla kuin kotonani, pakkaan mukaani kotiin kulkeutuneet kosmetiikan näytepakkaukset reissulla käytettäviksi. Tietenkin niitä voi käyttää kotonakin, mutta matkustaessa ne ovat erityisen näppäriä pienen kokonsa ansiosta. Eikä sitten perillä tarvitse ostaa erikseen shampoota ja vastaavia, kun omat kotona käytettävät pullot ovat liian isoja mukana raahattaviksi.

40. Pesuaineeseen, oli kyse sitten shampoosta tai kasvojenpesuaineesta, ei kannata panostaa rahallisesti valtavia summia, se päätyy veden mukana viemäristä alas kuitenkin. Toisaalta halvin ei välttämättä myöskään ole paras, eli tässä kohtaa kannattaa tiedostaa hinta-laatu suhde ja mennä sen perusteella. Usein keskihintaisen ja kalliin pesutuotteen toiminnassa ei kuitenkaan mielestäni ole merkittävää eroa.

Ja lopuksi…

Ja ettei tämä menisi liian helpoksi, muistutan vielä, että aina ei kannata tarmokkaana ryhtyä DIY-projekteihin säästämismielessä. Usein tulee herkästi ajatelleeksi, että “kyllähän minä tämän nyt itse teen, niin halvalla menee“. Lopputuloksena aikaa kuluu suhteettoman paljon, tulos on mitä on, ja tuloksen korjailuun ammattilaisella menee aikaa ja rahaa. Tästä syystä olen esimerkiksi luvannut itselleni, etten enää koskaan yritä värjätä hiuksiani itse kotona. Tai asentaa sähkölaitteita jotka ovat mutkikkaampia kuin piuhan seinään lykkääminen. -Mokailemalla oppii, mutta kannattaa myös tiedostaa mikä on fiksua turhien menojen karsimista, ja milloin oma tarmokkuus vain tuottaa lisää kuluja. Joskus myös säästyvä vapaa-aika on rahaa arvokkaampaa.

Millaisia juttuja itse harrastat turhien menojen karsimiseksi? Vinkkaa parhaat säästövinkkisi kommenttikentässä!

-Anna 

________________________

Luitko jo?

IPCC:n raportti ja mitä siitä on jäämässä käteen?

Ikäluokan vaikutus ekologisuuteen

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Säästövinkkejä arkeen – Ituhipin TOP 40 pihistelylista appeared first on Ihme ituhippi.

En mielelläni kutsu kotiani ekokodiksi, sillä ihan koti se vaan on, eikä siivousvalintani mielestäni ole varsinaisesti mikään diippi steitmentti yhteiskunnan vallitsevaan tilaan liittyen. Ekokoti on sanana vähän kuin ilmaisu “tyttöbändi”. -Maailmassa menee hyvin sitten kun kyseistä etuliitettä ei enää tarvita. Ja ehkä vielä lisäksi olen sen verran sisäistettyjen ennakkoasenteiden uhri itsekin, että kuulostaisi omaan korvaani hiukan turhan härskiltä ihme ituhippeilyltä alkaa työpaikan kahvipöytäkeskustelussa selittää täysin pokkana: “No, mä käytän ekokotini siivoukseen ruoka-aineita ja muuta tosi hipin kuuloista tavaraa. Mutta jos tulisit käymään, et edes tajuaisi että mun kodissa ei Tolua käytetä. ”

Ekologinen siivous – Näin pääset alkuun

1. Etikka

Halvin olemassaoleva ekologinen puhdistusaine. Itse puhdistan etikalla keittiön pintoja, käytän sitä pyykin huuhteluaineena, ja välillä lorautan sitä lattianpesusaaviin pesuaineen sijasta. Myöskin Tallinnassa on kalkkisin koskaan kohtaamani vesi, joten veden ja kahvinkeittimet ovat aivan tukossa jo parin keittelykerran jälkeen, jolloin vesi-etikka liuksen keittäminen, ja sen jälkeen vielä huuhteluksi yhden vesi kierroksen keittäminen laitteessa saa sen taas hehkumaan puhtauttaan hetkeksi. Myöskin kalkista pinttyneitä suihkukaappeja olen puhdistanut laittamalla laimentamatonta etikkaa suihkepulloon, ja suihkutellut siitä tasaisen kerroksen seinille, antanut etikan liota seinissä pari tuntia, ja sen jälkeen kalkkitahrat ovat lähteneet seinistä kevyesti ilman väkivaltaista ja voimia vievää hankausta ja hinkuttamista. Välillä olen myöskin lorauttanut ikkunanpesuveteen etikkaa, ja lopputulos on mielestäni ollut huomattavasti kirkkaampi kuin perus tiskiaineella.

2. Viina

Eestissä olen usein ostanut marketin halvinta ja vahvinta vodkaa, joka toimii niin rasva- ja meikkitahrojen tekstiileistä puhdistukseen kuin vessanpesuun, sekä viinahauteena haavojen desinfiointiin.

4. Sokeri

Sokeripalalla hinkuttamalla saa muuten ihan älyttömän näppärästi lieden puhdistettua ilman voimakkaampien kemikaalien käyttöä.

5. Eko-tiskiaine

Näitä ekologisemman tiskiaineen brändejä on useampia: löytyy Ecoveriä, ja itse tällä hetkellä käytän Tallinnassa helposti saatavilla olevaa Sonettia. Tällä hetkellä ilman astianpesukonetta tiskaan astiani käsin, ja siihen tottumuksen vuoksi helpoin ratkaisu on perusetikan sijaan hiukan tutumpi geelimäinen tiskiaine. Välillä tilanteesta riippuen käytän vastaavan tyylistä tiskiainetta myös lattioiden pesuun, ikkunanpesuveden pohjasaippuana, sekä oikeastaan kodin ekologisena puhdistusaineena vähän kaikkeen. Tämä on hyvä ja helppo ratkaisu etenkin jos etikan haju tökkii, eikä sen kanssa mielellään ole tekemisissä, mutta kodin hoidossa haluaisi silti toimia hiukan kestävämmin, luontoa ja omaa kehoa kunnioittaen.

6. Marseille-saippua

Marseille-saippua on oliiviöljystä valmistettua saippuaa, jota olen tykännyt käyttää herkempien alusvaatteiden käsinpesuun, nahkatuotteiden puhdistukseen sekä meikkisivellinten puhdistukseen. Marseille-saippua sopii myöskin kodin yleispesuaineeksi, jos sen jaksaa liottaa veteen. Marseillesaippuan ehdoton paras puoli on, että sitä saa palasaippua muodossa, jolloin logistiikka vaiheessa ei tarvitse kuljettaa painavaa vettä liuotetun saippuan seassa pitkin maita ja mantuja, kun olisi voinut kuljettaa pelkän saippuan kuivatuotteena, kuten Marseille-saippuan kanssa usein tehdään.

7. Pesupähkinät

Olen itse tykännyt pestä pyykkini pesupähkinöillä, joissa toimiva saippua-aine on luonnonmukainen saponiini. Pesupähkinät heitetään pyykkikoneeseen pienessä pussissa ja saman pähkinän voi käyttää useamman kerran ennen kuin se tulee tiensä päähän. Pesupähkinät ovat täysin hajustamattomia, joten pyykkiin ei jää sellaista välillä jopa hiukan äksyä pyykinpesuaineen tuoksua joka pistää nenän vetistämään.

8. Pölypussiton imuri

Omilleni muutettuani käytin ihan tyytyväisenä vanhemmiltani saatua parikymmentä vuotta vanhaa Daewoon pörisijää, kunnes viime syksynä se viimein sanoi sopimuksensa irti. Tuli hetki ostaa aikuisen elämäni ensimmäinen oma imuri, joka oli jotenkin hämmentävä kokemus. Tiesin heti, että imuri tulee olemaan pölypussiton. -Miksi?  a) Pölypussit joiden ainoa funktio on mennä roskikseen maksavat yllättävän paljon rahaa b) Pölypusseja ei ole kotona varastossa koskaan silloin kun todella tarvitsisi c) Pölypussin metsästys kaupasta on aina tuntunut neulan metsästykseltä heinäsuovasta, sillä siinä saa lukea imureiden mallinumeroita silmät sikkuralla kun yrittää tulkita “niin sopiiko tämä siihen mun imuriin?”. Pölypussien kanssa sähläämiseen kypsyneenä hommasin sitten pölypussittoman imurin, ja noin vuoden kokemuksen jälkeen suosittelen lämmöllä: aina kun imu tuntuu hyytyvän, sen kuin kippaa vain säiliön sisällön roskikseen ja jatkaa imurointia. Vähemmän roskaa ja vähemmän kikkailua.

Hyviä lähteitä ekologiseen siivoukseen

Mikäli omassa kodissani käyttämistäni kodin puhdistusaineista ja vinkeistä jäi mielestäsi vielä uupumaan jokin kaipailemasi ratkaisu, Marttaliiton sivuilta löytyy myös aivan älyttömän hyviä luonnonmukaisempia siivousvinkkejä. Iloinen tuttavuus ekologisemman siivouksen saralta itselleni on myöskin ollut Facebookissa Ekokoti & ekopesuaineet ryhmä.

Mitä käytät kodin siivoukseen? Millainen on sinun ekologinen siivous rutiinisi?

-Anna

Kuvat: Flickr: Amy The Nurse: Cactus 

_____________________

Luitko jo?

Ekologisempi muutto

6 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Millä siivoan ekokotini? Ekologinen siivous käytännössä appeared first on Ihme ituhippi.