Miten luoda ekologinen zero waste kylpyhuone? – 21 VINKKIÄ

Sisältää mainoslinkkejä*

Kuinka ekologinen kylpyhuone kotoasi löytyy? Ekologisemman kylppärin luomisen voi aloittaa missä vaiheessa vain, eikä aina tarvitse odotella sitä maagista putkiremonttia. Ekokodin luomisessa tärkein asia on omien kulutustottumusten muuttaminen. Muutoksen ei aina tarvitse olla valtava ollakseen merkittävä, ja useimmiten olennaista on osata hyödyntää kotoa jo löytyviä tarvikkeita.

Kylppärin ekologisuuteen vaikuttavista tekijöistä merkittävimpiä ovat seuraavat:

Kylpyhuoneen ekologisemmat ja vastuullisemmat materiaalit

Kylpyhuoneen tärkeimpiin materiaaleihin kuten kaakeleihin ja muihin pintamateriaaleihin voi pääasiassa vaikuttaa vain siinä vaiheessa kun remppaa tehdään. Toisaalta kylppäriin hankitaan vielä rempan jälkeenkin usein esim. tekstiilejä. Valitse kylpyhuoneen materiaalit ja tarvikkeet mahdollisuuksien mukaan 2nd hand tuotteina tai vaikkapa muiden remonttien ylijäämänä / hävikkinä, sekä panosta vastuulliseen ja kestävään tuotantoon.

Materiaalivalinnoilla voit vaikuttaa myös siihen kuinka paljon ylläpidettävää kylpyhuoneessa on jatkossa; Pinttyykö meikkivoide tai ripsiväri jatkuvasti valkoisiin pyyhkeisiin jotka vaativat siten valkaisuainetta? Tarrautuuko kalkki jatkuvasti tietyn värisen laatan pintaan, niin että sitä joutuu hinkkaamaan jatkuvasti?

–Voimakkaat puhdistuskemikaalit vahingoittavat vesistöjä sekä altistavat käyttäjänsä haitallisille ainesosille, mutta lisäksi jatkuva voimakas hankaus tai valkaisu myös kuluttaa materiaaleja ennenaikaisesti. Lisäksi jatkuva kylppärin siivoussavotta on aikasyöppö jota voit ennaltaehkäistä jo suunnitteluvaiheessa, oli kyseessä sitten putkiremppa tai uusien pyyhkeiden hankinta. Kannattaa myös huomioida, että ideaalisessa tilanteessa kylpyhuoneessa käytettävät materiaalit olisivat kierrätettävissä elinkaarensa lopussa.

Veden kulutuksen vähentäminen

Kylpyhuoneen toiseksi suurin ekologinen ongelma on se, että siellä kulutetaan vettä.

Vessan voi tietenkin halutessaan vaihtaa mahdollisuuksien mukaan kuivahuussiksi, mutta suurin osa meistä ei ole siihen valmiita, eikä kaupungissa siihen oikein ole mahdollisuuksiakaan. -Veden kulutusta voi miettiä mm. suihkujen pituuden kannalta, kylpemisen määrään liittyen, ja siinä milloin hanaa pidetään auki. Vaikka etenkin Suomessa kerrostaloissa vesimaksu on kiinteä, se ei merkitse sitä, että veden kulutuksella ei olisi mitään merkitystä vain koska suuremmasta kulutuksesta ei peritä ylimääräistä maksua.

Veden puhdistamiseen kuluu aikaa ja resursseja, ja vaadittava prosessoinnin määrä tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Suomesta tuskin vesi loppuu kesken, ja enkä osaa ajatella, että “kun päiväntasaajalla kärsitään vesipulasta, Suomessa hanan juoksuttamisen välttäminen auttaa myös päiväntasaajan tilannetta“. Asia ei ole ihan niin mustavalkoinen. Ongelma veden juoksuttamisessa ilmastonmuutoksen kannalta on välillinen, ei välitön.

–Se että jätän veden losottamatta ei tarkoita, että joku voi käyttää saman määrän vettä päiväntasaajalla. Se tarkoittaa sitä, että tuotan vähemmän hiilidioksipäästöjä, jolloin osaltani pyrin ehkäisemään ilmastonmuutosta, joka puolestaan aiheuttaa yllämainittua vesipulaa.

Sähkön kulutuksen hillitseminen

Useimmilla meistä löytyy kylpyhuoneesta huomattava määrä erilaisia sähkövehkeitä, oli kyse sitten sähkökiukaasta, hiustenkuivaajasta, lattialämmityksestä, tai riittävän kirkkaasta valaistuksesta. Pyrkimällä vaikuttamaan kuluttamasi sähkön määrään, säästät suoraa rahaa sähkölaskussa ja olet askeleen lähempänä ekologisempaa kylpyhuonetta.

Kestotuotteiden suosiminen

Kylpyhuoneet ovat usein kaiken näköisen kertakäyttöhärpäkkeen kotipaikkoja. Ideana kertakäyttöiset kylpyhuonetuotteet ovat ihan hyviä, jos ajatellaan hygieniaa. Toisaalta suurin osa meistä kuitenkin esim. pesee pyyhkeensä ja käyttää niitä uudelleen, sen sijaan että hygieenisyyden nimissä kuivaisimme itsemme suihkun jälkeen kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin.

Kylpyhuoneessa on useita kertakäyttötuotteita jotka voi vaihtaa kestotuotteiksi tai nykyisten tuotteiden kuluessa loppuun sellaisiksi tuotteiksi, jotka voi hävittää biojätten mukana. Kylpyhuone on hyvä paikka zero waste elämäntavan asteittaiselle aloittamiselle, koska siellä tuotetun roskan määrän todella havaitsee silmissä.

Kylpyhuoneen kemikaalikuorman tiedostaminen

Kylpyhuone on melkoinen kemikaalien tyyssija. Moni pesee kylpyhuoneen säännöllisesti kloorilla tai vastaavalla, pesee pyykit toimivaksi todetulla Marketti-merkki X:llä, viimeistelee ne hyvän tuoksuisella huuhteluaineella, pesee tukan shampoolla ja kosteuttaa ihon voiteella. Kuulostaa ihan normaalilta, eikös?

-Kannattaa kuitenkin huomioida, että vedenpuhdistamolla ei saada jätevedestä kaikkia siinä olevia epäpuhtauksia pois, olipa kyse sitten parabeeneista tai esimerkiksi mikromuoveista. Tämän lisäksi osa käyttämistämme synteettisistä kemikaaleista kulkeutuu kehoomme joko hengitysilman, ruoansulatuksen tai ihokosketuksen kautta, mahdollisesti aiheuttaen vielä toistaiseksi tunnistamattomia ongelmia.

Ekokoti – Näin luodaan ekologinen zero waste kylpyhuone – 21 vinkkiä

1. Kylpyhuoneen puhdistusaineet

Pyri käyttämään mahdollisimman luonnonmukaisia ja biohajoavia puhdistusaineita*, niin oman kemikaalikuormasi vuoksi, kuin vesistöjen saastumistakin ajatellen.

2. Lyhyet suihkut

Lyhyessä suihkussa kuluu vähemmän lämmintä vettä (eli vähemmän lämmitykseen kulunutta energiaa) ja syntyy vähemmän jätevettä (eli energiaa jäteveden puhdistamiseen ei kulu yhtä paljon).

3. Veden lämpötila

Tarvitseeko suihkun olla välttämättä huumaavan kuuma? Kävisikö lempeän lämmin sen sijaan? Mitä kuumempaa vesi on, sitä enemmän sen lämmittämiseen kuluu energiaa, ja energian tuottaminen kasvattaa hiilijalanjälkeä.

4. Kuinka usein saunaan tai kylpyyn?

Elämässä pitää välillä myös nauttia, eikä mikään avaa jumittuneita lihaksia yhtä hyvin kuin sauna, tai rentouta päivän päätteeksi kuin kylpy. Tiedostava ihminen kuitenkin miettii onko joka päivä “treat yo self”-päivä, vai voisiko kylvyssä tai saunassa käydä hiukan harvemminkin? Saunomalla ja kylpemällä hitusen harvemmin, säästät kiukaan lämmitykseen kulunutta sähköä, sekä ammeen täyttämiseen kulunutta vettä pidemmän päälle huomattavia määriä.

5. Kannattaako lattialämmitystä pitää jatkuvasti päällä?

Lattialämmitys on nerokas ja ylellinen keksintö. Lattialämmitys kuivattaa kylppärin rivakasti, jolloin kylpyhuone pysyy hyväkuntoisena kauemmin. Ja tuntuuhan se nyt aivan taivaalliselta tepastella lämmitetyillä kaakeleilla. Kuitenkaan ei ole ekologisesta näkökulmasta mitään järkeä huudattaa kylpyhuoneen lattialämmitystä 24/7 mukavan tassu-tuntuman takia. Pyri käyttämään lattialämmitystä vain kylpyhuoneen kuivattamiseen siitä nautiskelun sijaan.

6. Mitä pyykinpesuaineeksi?

Pyykinpesuaine on usein varsin henkilökohtaisiin mieltymyksiin perustuva juttu. Kuitenkin jos pyykki tuoksuu pesun jälkeen pyykinpesuaineelta, se kertoo vain hajustejäämistä, jolloin voi pohtia jäikö vaatteeseen hajusteaineen lisäksi itse pesuainettakin.

Monille voimakkaat pyykinpesuaineet aiheuttavat allergiaa, joten pyykinpesuaineeseen kannattaa panostaa ainakin sen verran ettei se aiheuta ihottumaa tai hengitysvaikeuksia. Tämän lisäksi pyykissämme olevat pesuainejäämät hinkkaavat päivittäin ihoamme vasten vaikka ne eivät allergisoisikaan, ja nämä aineet päätyvät kehoomme. Kannattaa siis valita luonnollisempi pyykinpesuainevaihtoehto, esimerkiksi biohajoavat pesupähkinät* joista olen kirjoittanut tarkemmin aiemmin. Toisena hyvänä vaihtoehtona toimii esim. Marseille saippua*.

• Lue aikaisempi postaukseni pesupähkinöistä

7. Tarvitseeko kuivausrumpua todella käyttää, vai voisiko pyykit kuivata narulla?

Narukuivaaminen ei vaadi sähköä lainkaan, jonka lisäksi narukuivatus ei kuluta vatteita toisin kuin rumpukuivaus. Pyykit kuivuvat hiukan hitaammin, ja näyttäähän pyykinkuivausteline rumalta, mutta toisaalta talouden koosta riippuen kyllä telineelle tai parille löytyy halutessa tilaa.

Rumpukuivauksen suurimpia ongelmia ovat kuivurin suuri sähkönkulutus, mutta myöskin se, että hitusen väkivaltaisempi kuivausmetodi kuluttaa vaatteita nopeammin kuin narukuivaus. Jos itsellesi rumpukuivaus on erityisesti juttu, entä jos kokeilisit kompromissina kuivattaa pyykit suurimmaksi osaksi narulla, ja vasta aivan lopuksi linkaista ne rumpuun jonkinnäköiseen super-pika ohjelmaan lämpenemään?

8. Sisältääkö kosmetiikkasi mikromuovia?

Kylppärin tuotevalikoimaa kannattaa tutkiskella esim. CosmEthics -sovelluksen avulla, jolloin voit tutkia sisältääkö käyttämäsi kosmetiikka esim. vesistöön päätyviä mikromuoveja tai muita haitallisia ainesosia.

9. Käytätkö palasaippuaa ja palashampoota?

Palasaippuan* ja palashampoon* käyttäminen kannattaa, koska niitä käyttämällä ostat veden sijaan sitä itseään, eli saippuaa. Pala-mallisten saippuoiden kuljetus ja pakkaaminen on huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin normaalin shampoon ja saippuan kuljetus, sillä nestemäiset tuotteet vaativat paksumpia pakkauksia ympärilleen, jonka lisäksi niiden kuljetuksessa paino syntyy pakkauksen lisäksi tuotteeseen sekoitetusta vedestä. Jos tykkäät nestemäisistä pesuaineista, on yllättävän nopeaa touhua myös raastaa palasaippua kotona ja sekoittaa se itse veden kanssa nestemäiseen muotoon.

10. Oletko siirtynyt kestokuukautissuojiin?

Keskimääräisen elämän aikana käydään läpi noin 456 kuukatiset, ja laskennallisesti se kuluttaisi noin 9120 tamponia. Kestokuukautissuojat tuottavat huomattavasti vähemmän jätettä pitkällä aikavälillät. Nykyään myöskin kestosuojien kanssa löytyy todella hyvin valikoimaa, ja jokaiselle löytyy jotakin. Tarjolla on mm. kestositeitä, kuukautisalusvaatteita, sekä kuukuppeja*.

11. Käytätkö kertakäyttöisiä höyliä sheivaamiseen?

Kertakäyttöhöylien kuluttua loppuun kannattaa siirtyä perinteisen partahöylän käyttäjäksi, Suomessa yksi tunnetuimmista brändeistä on Geisha Shaver*. Kestohöylä on kaunis ja tuo vintage fiilistä sheivaukseen. Ratkaisu tulee myös pitkässä juoksussa halvemmaksi, koska jatkossa maksat enää vain vaihtoteristä* koko höylän sijaan. Kestohöylä myös tuottaa jätettä vain loppuun kulutettujen partaterien verran, jotka voi kierrättää muiden metallien mukana.

12. Millaisia vanupuikkoja käytät?

Vanupuikkojen kanssa liikutaan akselilla eko-ekompi-ekoin. Normaali ja yleisin valinta on muovitikulla varustettu vanupuikko. Sen osoite on käytön jälkeen sekajäteroskis. Hiukan ekompi vaihtoehto olisikin luomupuuvillasta valmistettu vanupuikko jonka varsi olisi valmistettu joko bambusta tai kierrätyspaperista*. Ne voisi heittää jo hyvällä omallatunnolla bioroskikseen, ellei niitä ole käytetty meikin tai desinfiointiaineen kanssa. Kaikkein ekoin vaihtoehto olisi siirtyä zero waste -hengessä joko kestovanupuikkoihin, tai muihin kestotuotteisiin joilla korvata vanupuikot; esim. LastSwab -kestovanupuikko*. Meikin siistimisen pystyy tekemään myös esim. taitellulla pyyhkeen kulmalla.

13. Oletko siirtynyt kestovanulappuihin?

Kestovanulappuja voi ostaa valmiina*, tai niitä voi väkertää itse, esim. neulomalla. Kestovanulappu heitetään käytön jälkeen pesupussiin ja pestään valkopyykin kanssa, jonka jälkeen vanulappua voi käyttää uudelleen. Laskin aiemmin, että jos vanulappuja kuluu vuodessa noin 6 putkiloa, eli esim. elämän aikana niitä kuluukin jo noin 300 putkiloa tai 24 000 vanulappua. Muistathan, että käytettyjä kertakäyttövanulappuja ei voi myöskään kierrättää biojätteessä, jos niihin on pyyhitty normaalia biohajoamatonta meikkiä, tai desinfiointiainetta.

14. Käytätkö kierrätyspaperista valmistettua WC-paperia tai bideetä?

Valkoinen pehmeä Lambi on peräsimellesi hellä kuin karitsan kylki, mutta ei kuitenkaan se ekologisin. Ympäristöystävällisempi vessapaperiratkaisu olisi siirtyä käyttämään sitä keltaista keirrätyspaperista valmistettua paperia, tai jos haluat olla vielä ekompi, siirtyä bideen käyttöön vessapaperin sijaan.

15. Oletko tarkastanut hampaidenhoitorutiiniasi?

Hampaiden hoitamisella saa tuotettua roskaa suhteellisen helposti. Vaihtamalla muoviset hammasharjat bambuisiin* vähennät muoviroskan tuottoa. Nylonista tai muovista valmistetun hammaslangan voi vaihtaa silkkiseen hammaslankaan jonka voi heittää biojätteeseen käytön jälkeen. Hammastahnan voi vaihtaa joko luonnonkosmetiikan hammastahnaan* tai jopa hampaiden pesutabletteihin jotka ovat todellista zero waste kylppärin ydintä.

Hammastahnoja ja hammastahnatabletteja valitessa kannattaa olla sen verran tarkkana, että tarkastaa sisältävätkö ne fluoria. Fluori tutkitusti vähentää hampaiden reikiintymisen riskiä huomattavasti, ja sen käyttö säännöllisenä osana hammashygieniarutiinia on suositeltavaa, etenkin jos itselläsi on pienintäkään kariestaipumusta.

16. Käytätkö jo luonnonkosmetiikkaa?

Luonnonkosmetiikka vähentää yksilön kemikaalikuormaa. Tämän lisäksi luonnonkosmetiikka on myöskin biohajoavaa. Luonnonkosmetiikka ei sisällä synteettisiä teollisia säilöntäaineita tai muoveja, jotka voisivat joko kertyä tavalla tai toisella elimistöön tai joutua vesistöihin vedenpuhdistusprosessin mukana. Kannattaa huomioida, että myös luonnolliset ainesosat voivat allergisoida, eli jos tietää omista allergioistaan, niitä kannattaa kunnioittaa myös kosmetiikkaostoksilla.

17. Säilytäthän meikit ja tuoksut oikein?

Meikkisi ja tuoksusi säilyvät kaummin (ja turvallisempina), kunhan säilytät ne asiaankuuluvasti. Kylpyhuoneen lämpö ja kosteus ei ole oikea paikka meikkien tai tuoksujen säilyttämiselle, sillä se pilaa tuotteet nopeammin kuin normaalissa huoneen lämmössä ja normaalin ilmankosteuden omaavassa huoneilmassa säilöminen.

18. Unohda vinyyliset suihkuverhot

Vinyyli on materiaali jota on Suomessa äärimmäisen hankalaa kierrättää, ja suurin osa jätehuoltoa tarjoavista yrityksistä ympäri Suomen neuvoo laijittelemaan vinyylin (käsineet, suihkuverhot, yms.) sekajätteeseen. Vinyyliset suihkuverhot voivat olla edullisia, mutta toisaalta niiden puhdistaminen on hankalampaa kuin kankaisen suihkuverhon pesukoneeseen linkaisu. Ekokodissa kannattaakin siis suosia mieluummin kankaisia jämäkästi ommeltuja suihkuverhoja joita voi pestä pyykinpesukoneessa uudelleen ja uudelleen.

19. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta

Kun huolehdit kylpyhuoneen ilmanvaihdosta, esim. ilmastoinnin tai tuuletuksen avulla, varmistat, että kylpyhuone säilyy hyväkuntoisena kauemmin. Jos kylpyhuoneen ilmanvaihto on hoidettu kunnolla, höyry haihtuu rivakasti ja kylpyhuone kuivuu nopeammin, jolloin homeilla ja bakteereilla on pienempi mahdollisuus jäädä muhimaan nurkkiin ja laattojen väleihin, jolloin puolestaan et tarvitse yhtä voimakkaita pesuaineita kylpyhuoneen normaaliin ylläpitosiivoukseen. Säästät vesistöjä, itseäsi kemikaalialtistukselta, sekä kylpyhuoneen pintamateriaaleja ja rakenteita remontin tarpeelta.

20. Vettä säästävä suihkupää mukana taistossa lotrausta vastaan

Oras on laskenut, että keskimäärin tavanomainen suihku kuluttaa 12 litraa vettä minuutissa. Vaihtamalla vettä säästävään käsisuihkuun / suihkupäähän, pystyt säästämään huomattavia määriä vettä, ja sijoitus maksaa itsensä takaisin perheen koosta riippuen jo muutamassa kuukaudessa. Mitä vähemmän vettä kulutat, sitä vähemmän hiilidioksidipäästöjä jäteveden käsittelystä syntyy.

21. Löytyykö sinultakin muovinen vessaharja?

Vinkeistä viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä: seuraavan kerran kun kotisi vessaharja tulee tiensä päähän, vaihda se muovinen harja uusiutuvasta materiaalista valmistettuun zero waste vaihtoehtoon. Vessaharjoja on saatavilla puisina ja luonnonharjaksilla, jolloin siinä vaiheessa kun niiden aika on ohi, ne ovat biohajoavia ja siten helposti kierrätettäviä, toisin kuin muovi.

22. Mikä kylppärissäsi tai vessassasi tuoksuu?

Monilla on kylppäreissä ja vessoissa joko suihkutettavia vessan raikastimia, tai valmiina ostettuja bambutikku-diffuusereita. Etenkin suihkutettava raikastustuoksu on melkoinen kemikaalipommi. Hiukan ekologisemmin pääsisi, js sotkisi itse esim. eteerisestä öljystä* ja alkoholista oman huonetuoksun kylpytiloja freesaamaan.

Hyödynnä kotoasi löytyvät tuotteet loppuun asti

Kannattaa myös muistaa, että kylpyhuonetta ei tee ekologisemmaksi se, että heität menemään vielä käyttökelpoisia tuotteita siirtyäksesi ekologisempaan elämään rytinällä. Zero waste ajatuksen mukaisesti mitään ei tulisi heittää hukkaan, vaan käyttää loppuun asti, sen jälkeen sovittaa johonkin muuhun soveliaaseen tarkoitukseen, ja jos tämä ei onnistu, kierrättää asianmukaisesti.

Kaikkein ekologisisn vaihtoehto on käyttää jo olemassaolevat tuotteet loppuun, ja alkaa päivittämään niitä muihin vaihtoehtoihin vasta siinä vaiheessa kun tuotteet todella tulevat tiensä päähän. Etenkin kylpyhuonetuotteiden kohdalla myös eteenpäin lahjoittaminen on hankalaa. Kukaan harvemmin haluaa edes ilmaiseksi puoleen väliin käytettyä hammasharjaasi tai shampootasi. Vastuullinen kuluttaminen on myös sitä, että kulutat tuotteen oikeasti loppuun ja huolehdit sen asianmukaisesta kierrätyksestä ja hävittämisestä sen tullessa tiensä päähän. Ja vasta sen jälkeen siirryt sinne seuraavalle etapille.

Tuleeko mieleesi vielä jokin vinkki ekologisemman zero waste kylpyhuoneen luomiseen, jota ei mainittu yllä olevassa listassa? Mikä on ekokodin luomisessa mielestäsi kaikkein haastavin huone? Kerro kommenteissa!

-Anna

________________________

Luitko jo?

ASTEITTAINEN SIIRTYMINEN LUONNONKOSMETIIKKAAN

KEMIKAALIKUORMA – MIKSI VÄLTTELEN KEMIKAALEJA?

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN