Ituhipin talviunet ovat ohi
Kuvassa Ihme Ituhippi on eksynyt luontaisen urbaanin habitaattinsa ulkopuolelle etsimään uuden vuoden inspiraatiota. Kuva: Saumya Tyagi
Rakastan jokaisen uuden vuoden aloitusta, koska uuden kalenterivuoden alku antaa raikkaan mahdollisuuden itsetutkiskeluun, omien tavoitteiden suunnitteluun ja tulevan vuoden ihmettelyyn. Vaikka elämä ei usein mitenkään dramaattisesti muutukaan, kerta toisensa jälkeen tuntuu hyvältä ajatella, että pääsee lähemmäs itselle tärkeitä asioita, oli kyseessä sitten uuden taidon oppiminen, tai vaikkapa terveyteen liittyvä pitkäaikaisempi projekti. Uusi vuosiluku, oli se sitten kuinka keinotekoinen tapa jakaa aikaa tahansa, on hyvä hetki pohtia mikä tekee omasta elämästä merkityksellistä ja miten pyrkiä juuri tuota merkityksellisyyden lähdettä kohti.
Vaikka aina jankutan, että henkilökohtaiseen elämääni liittyen en ole kenellekkään velkaa ainoatakaan selitystä, silti haluan vuoden aluksi pienen synninpäästön liittyen loppusyksyn huomattavasti aiempaa leväperäisempään postaustahtiin: marraskuu ja joulukuu olivat itselleni kaistapäinen cocktail täyspäiväistä työharjoittelua, opintourani viimeisiä kokeita ja kirjoitelmia, töitä, sekä Suomeen muuttoon valmistautumista ja muuttamista. Joulun pyhinä puolestaan ihan reilusti annoin itselleni luvan vain olla ja rentoutua, vaikka blogi takaraivossa kolkuttelikin.
Blogin kannalta uusi vuosi on myös ehkä aika hyvä hetki pitää pieni katselmus tulevaan. Nyt kun loppusyksy on hoidettu pois alta, pyrin päivittämään blogia tasaisesti noin 4 kertaa kuukaudessa, eli suurin piirtein viikoittain, mutta tämän kanssa koitan antaa itselleni hivenen liekaa, sillä en tiedä vielä kuinka rennosta vuodesta saan nauttia (vai saanko?). Tänä vuonna mielelläni käsittelisin erilaisia teemoja suurempina muutaman postauksen paketteina tai sarjoina. Itseäni tällä hetkellä kiehtovat yhä laaja kirjo ympäristöaiheita, ruokavaliomme vaikutukset itseen ja ympäristöön, stressin hallinta ja sen minimointi, pyrkimys tunnistaa missä kohti omassa elämässä on turhia energiasyöppöjä, tavoitteiden asettaminen ja niiden järkevä toteuttaminen, sekä vielä hippunen yleistä pohdiskelua liittyen elämän merkityksellisyyden tutkiskeluun ryydittämään muuten kohtuullisen asiapitoista blogia, mikäli Ihme Ituhippiä sellaiseksi voi kutsua.
Parin kuukauden pituisen “melkein tauon” jälkeen kirjoittaminen on alkuun hiukan tahmeaa kunnes se lähtee taas rullaamaan omalla rutinoituneella painollaan, mutta toisaalta ilmiön varmastikin tunnistaa jokainen omista kokemuksistaan. Tärkeintä on että homman saa uudelleen käyntiin reippaasti ja kyllä se tästä pikkuhiljaa.
Uuden vuoden lupauksen sukuinen
Tehdään vuodesta 2019 yhdessä ekompi, stressittömämpi ja muutenkin vielä kaikin puolin parempi kuin edellisestä vuodesta. Asetetaan tavoitteita, pyritään niitä kohti fokusoituneesti ja muistetaan olla myös itselle armollisia vaikka aina ei ihan menekään kuin Strömsössä.
Myöskin kannustan ehdottomasti kommentoimaan postauksen alapuolelle tai vaikkapa Facebookin kommenttibokseihin, mikäli mieleen tulee toivepostausaiheita tai -teemoja joista mielelläsi kuulisit enemmänkin jatkossa. 🙂
Toivon että tammikuusi on alkanut täynnä energiaa ja hyvää mieltä!
-Anna
Luitko jo?