Olen utelias lihaa korvaavien tuotteiden testailija, sillä oman kasvissyöntini alkuaikoina ne olivat hurjan helppoja ja kivoja tapoja valmistaa entuudestaan tuttuja ruokia vegeversioina. Nykyisin syön lihan korvikkeita huomattavasti harvemmin, luultavasti makumieltymysten muututtua. Toisaalta grillibileissä on silti kivaa saada jotain enemmänkin kuin vain foliossa käristetty tomaatti, jolloin ainakin itse koen, että tietyissä tilanteissa lihankorvikkeilla on ehdottomasti oma paikkansa.

Alla selitän:

• miksi kasvissyöjäkin voi himoita lihan kaltaisia tuotteita,
• miksi lihankorvikkeet ovat täydellinen ratkaisu kasvissyönnin popularisoinnissa,

… ja jaan arvioni mielestäni markkinoiden uskottavimmista ja herkullisimmista lihankorvikkeista.

Miksi kasvissyöjät haluavat lihan korvikkeita?

Eikö kasvissyöjien pitäisi rakastaa vain vihanneksia?

On kohtuullisen harvinaista, että alkuperäinen syy kenenkään kasvissyönnille olisi lihan maun vieroksuminen. Jos on koko ikänsä syönyt lihaa ja päättää lopettaa lihansyönnin tänään, lihan makua jää kaipaamaan. Lihan syömisessä ei myöskään ole kysymys pelkästään lihan mausta, vaan myöskin niistä sosiaalisista syömistilanteista joihin liha “kuuluu”.

Varsin harvat meistä haluavat olla vastarannan kiiskiä ja huudella parasakaaliapullien perään, kun muut mussuttavat prinssinakkeja.

3 syytä lihankorvikkeiden syömiselle

• Liha on hyvää. Etenkin tuoreen vegetaristin tai vegaanin suussa liha yksinkertaisesti maistuu hyvältä. Miksi tinkiä mausta, kun voi jättää pois vain ne lihan syönnin negatiiviset vaikutukset? Keinolihan syöminen pudottaa oman ruokailun ympäristövaikutusta, eikä ainoakaan eläin kärsi ruoan tuotantoon liittyen.
• Lihan korvikkeet ovat monille sekasyöjillekin helppoja valmistettavia. Kun kasvisruoan valmistamista aloittelee ensimmäistä kertaa, on helpointa aloittaa pienin askelin itselle tutun oloisista ruoista ja tuotteista. Siirtymällä pelkkien palkokasvien sijaan lihankorvikkeisiin, oman ruokavaliomuutoksen ensiaskeleilla maailma ei käänny täysin ylösalaisin, vaan on olemassa vielä jotakin tutun oloista, kun kaikki muu tuntuu muuttuvan. Baby steps. Suurimman positiivisen muutoksen avaimet ovat juuri kasvissyönnin kanssa flirttailevien sekäsyöjien käsissä.
• Lihan syöminen liitetään yhdessäoloon ja mukaviin hetkiin. Pääsiäsenä syödään yhdessä lammasta. Juhannuksena grillataan makkaraa. Jouluna paistetaan kinkku. Moni kokee olonsa ilonpilaajaksi tarjotessaan kenellekkään linssimuhennosta lampaan viulun sijaan, tai tofumureketta joulukinkun sijaan. Riittävän uskottava lihankorvike pitää tunnelman korkealla eikä riko ruokaan liittyvää perinnettä.

Mitä eroa on tavallisella lihankorvikkeella ja pelottavan taitavasti toteutetulla lihankorvikkeella?

Uskon, että etenkin jos haluat viekotella paatuneen grilli-Jorman vegemmälle puolelle, sitä on ihan turha edes yrittää tehdä kesäkurpitsa-tofu-vartaan kautta. Pääset helpoimmalla, kun hankit niin uskottavan lihankorvikkeen, ettei “uhri” huomaa vahingossa syöneensä kasvisruokaa.

Pelottavan taitavasti toteutetut lihankorvikkeet saavat kaltaiseni pidempään kasvisruokaa syöneen tyypin pysähtymään pienen järkytyksen vallassa “Voihan paska. Tää ei ookkaan vege.” tutkiskelemaan ruokaa ja havaitsemaan tarkan koostumuksen analysoinnin perusteella, että kyseessä ei sittenkään ole liha, vaan pelottavan taitavasti toteutettu keinoliha.

Tavallinen keinoliha (sarjassa Nyhtis, Härkis, jne.) on herkullista ja toimii moniin ruokiin vaivattomana lihankorvikkeena. Kyseisten tuotteiden ei kuitenkaan ole edes tarkoitus hämätä harjaantunutta lihasieppoa. Niiden tarkoitus on tarjota terveellisiä kasvispohjaisia vaihtoehtoja lihan kokkaamiseen tottuneille sekasyöjille, mikä on tosi jees. Niistä maistaa pavun, mutta koska se on oletuksenakin, se tuntuu kivalta. Henk. koht. tykkään kyseisistä tuotteista juuri siksi, että ruokahetken ei tarvitse alkaa säikähdyksellä.

Hardcore-meat lover tai lihan vierotusoireidensa kanssa kärvistelevä tuore kasvissyöjä tuskin on kovin vaikuttunut papuisan terveellisestä lihattoman makuisesta elämyksestä, joka ei maistu naudan kankulta tai medium rare burger-pihviltä. Sitä varten tässä nyt on siis tämä lista. Koska pihvin voi syödä ja säästää.

…Ainoa paikka jossa keinolihojen kanssa ei pahemmin säästetä, on kaupan kanssa. Se halpa ja edulliseksi kehuttu kasvissyönti tapahtuu, kun siirtyy suosiolla prosessoimattomien palkokasvien ihmeelliseen maailmaan.

Pelottavan aidon oloiset lihankorvikkeet kasvissyöjälle ja kaikille muillekin

Beyond Meat

Tilasin ensi kertaa Beyon Meat pihvin meksikolaisessa ravintolassa burgerin väliin. Kun burgeri saapui, ja pääsin iskemään nälkäisenä haarukkani herkkuun, ja sain palan suuhuni, tunnustan järkyttyneeni hiukan. Ensireaktioni oli, että keittiössä on mennyt vahingossa tilaukset sekaisin.

Tutkiskelin burgeria tarkemmin, ja havaitsin, että se näytti silmään hivenen erilaiselta kuin liha. Beyond Meat pihvi oli siis herkullinen, mutta myös yksi varmimmista tavoista saada liki-vegaani kasvissyöjä kokemaan olonsa epämukavaksi. Jos en olisi tiennyt, että kyseessä todella oli kasvispohjainen vaihtoehto, se olisi mennyt täydestä kuin väärä raha.

Beyond Meat pihvien maku on aivan kuin naudan lihassa, ja koostumus tuntuu uskottavasti jauhelihalta. Itseäni häkellyttää myös pihvien muotoilu, joka todella näyttää jauhelihaisalta, massapötköstä leikatun sijaan. Beyond Meat pihvejä löytää ainakin K- ja Citymarkettien pakastealtaista.

Pouttu Muu kasvispyörykät

Pyrin jokaisella Suomi-reissullani maistamaan uusia vegetuotteita, joskin yhden reissun puitteissa on hankalaa maistaa kaikkia, kun valikoima on laajentunut viimevuosina niin paljon. Ostin Muu-pullia uteliaisuuteni tyydyttääkseni. Paistoin pullat pannulla, ja söin ne perunamuusin kaverina. Meillä oli jälleen käsillä “nyt kasvissyöjälle tuli epämukava olo” -tyyppinen hetki, sillä pullien koostumus tuntui aivan samalta kuin kaupan valmislihapyöryköissä, myös maku oli niin samanlainen, että jälleen kerran, jos en olisi tiennyt paremmin, olisin vaikkapa buffetissa kävellyt Muu-pullien luota jonkin aivan muun pariin.

Muu kasvispyöryköitä löytyy Prismoista ja K-kaupoista.

Bon Vegan kasvisnakit

Bon Vegan vegenakit ovat mielestäni tällä hetkellä uskottavin löytämäni nakin/ makkaran korvike. Nakit ovat Hodarinakin pituisia, ja maistuvat todella samalta kuin HK:n sininen. Ainoa tapa jolla Bon Soyan nakkeja voisi parantaa vielä nykyisestään olisi napsahtava kuori.

Lauantaimakkaran / HK:n sinisen maun helppo toistettavuus saattanee johtua lähtötuotteiden matalasta lihapitoisuudesta, jolloin suurin osa mausta tulee joka tapauksessa makkaran mausteseoksesta, ei niinkään lihasta.

Vinkkaan myös sen verran, että vaikka Bon Vegan nakit maistuvat satavarmasti myös lihansyöjälle, Bon Soyan grillimakkara puolestaan ei. Brändin grillimakkara on jostain syystä hyvin erilainen, ja saa lähinnä pettymyksen kyyneleen vierimään silmäkulmasta, jos odotuksena oli perinteisen grillimakkaran identtinen vege-kaksonen.

Bon Vegan kasvisnakkeja löytyy Prismoista ja K-kaupoista.

Bon Vegan grillipihvit

Bon Vegan (Miksi muistan, että brändin nimi olisi Bon Soya?) grillipihvit ovat oma lempparini. Ne on marinoitu tavallisessa tomaattisessa grillimarinadissa, ja ne sopivat älyttömän hyvin syötäväksi niin sellaisenaan kuin vaikkapa burgerinkin välissä.

Bon Soyan pihvipakettia avatessa sieltä löytyy pienempää murua itse pihvien lisäksi, jolloin en ole itse kokenut niin suurta shokkia siitä, että “onkohän tää varmasti vegeä?”. Pöytään katettuna näillä pihveillä saa silti toisen kasvissyöjän kysymään “Oletko sä aivan varma, että nää ei ole lihaa? Nää haisee ja näyttää juuri siltä itseltään.”

Bon Soyan grillipihvejä tai “grillikotletteja” on tällä hetkellä saatavilla ainakin K-kaupoista.

Naturli Schnitzelit

Eräänä perjantaina päätin, että nyt kokeillaan jotain uutta. Kaupan pakastealtaasta mukaani päätyivät Naturlin soijapohajiset snitselit. Jostain syystä en odottanut niiden olevan mitenkään hurjan erikoisia, lähinnä saman tyyppisiä kuin paneroidut soijasuikaleet yleensäkin, mutta jostakin syystä kun vegaaninen wiener-leikeannos oli viimein valmis, kokemus oli jälleen hämmentävän uskottava. Schnitselin lihaisa kuiturakenne ja possumainen mehukkuus tuntuivat häkellyttäviltä.

Vaikuttaisi siltä, että Naturlin Schnitzeleitä ei ole vielä toistaiseksi löydettävissä pakastealtaista Suomessa, mutta uskoisin, että omalta kauppiaalta ja tuotteiden maahantuojalta tiedustelemalla niitä voisi hyvinkin saada myös oman alueen ruokakauppaan. Koska Naturli’ Food Schnitzelit on ehdottomasti kokeilun arvoinen herkku. Innokkaimmat sipsikaljavegaanit pakkaavat seuraavalle Tallinnan reissulle kylmälaukut matkaansa.

Tällä hetkellä Tallinnassa tuotetta saa Rimeistä, ja joistakin Selvereistä. Suomen markkinoilla olevista Naturli-tuotteista voi tiedustella Naturlilta suoraan.

Next Level Vegejauhis

Next Level Vegejauhis on maultaan ja suutuntumaltaan mukavan lihaisa jauhelihan korvike, jota hyödynnetään juuri kuten jauhelihaakin. Lidleistä saatavilla oleva jauhelihan korvike sopii erityisen hyvin perinteisiin jauheliharuokiin kuten esim. makaronilaatikkoon, tortillojen täytteeksi, jauhelihakastikkeeseen, pasta bologneeseen, jne. Erona lihaa sisältävään jauhelihaan on, että Next Level jauhis ei hajoa pieniksi nuudelin näköisiksi palasiksi paistaessa, vaan pikemminkin pilkotuiksi kasvisjauhiksen paloiksi. Toteaisin, että Next level jauhis on kokonaisuudessaan lihaisasta menosta tykkäävälle vegeistäjälle nappiosuma.

Erityisen hyvin väitän, että vegejauhis toimii kotitekoisessa vegejauhelihapihvissä tai -pullissa. Tavallisessa vegebolognesessa puolestaan toimii mielestäni soijarouhekin.

Next Level vegejauhista ja saman sarjan burgerpihvejä löytyy Lidleistä.

Burger Kingin Rebel Whopper-pihvi

Rebel Whopper burgeri ei ole vegaaninen, sillä kyseisissä burgereissa käytetään kananmunaa sisältävää majoneesia. Itse Rebel-pihvi kuitenkin on.

Eräänä kauniina perjantai-iltana Woltitimme kotiin testiin Rebel Whopperit ja shokki iski jälleen ekan puraisun jälkeen. Koostumus on samalla tavalla kuituinen kuin naudanlihapihvissä ja maku on precis, aivan just eikä melkein, identtinen kuin perinteisessäkin naudanlihapihvissä. Ensireaktioni oli käskeä syömäseuraa odottamaan, että tarkastan pihvin. Pihvin on teräväreunaisen lieriön mallinen, eli päältä päin voi olla varma, että kyseessä on ollut vege-pötkö joka on viipaloitu. Silti maku oli niin perinteisen kaltainen, että se jäi hämmentämään.

Täysin yllätyksettömästi, Burger Kingin hampurilaisia saa ostaa Burger Kingistä tai Woltin tai Foodoran kaltaisten ruokalähettipalvelujen kautta.

Kommenteissa voit myös ilmiantaa oman suosikki lihankorvikkeesi lihaisia vegevaihtoehtoja kaipaaville!

-Anna

____________________________________________

Luitko jo?

Muoviton elämä? – Tältä näyttää muoviton ruokavalio

Ekologinen koiranruoka – Vertailussa 4 brändiä

Eettistä kananmunaa etsimässä – Miksi luomukananmuna ei ole täydellinen ratkaisu?

The post Vegaaniset lihankorvikkeet jotka maistuvat paatuneimmallekin lihansyöjälle appeared first on Ihme ituhippi.

Kesän alussa päätin, että tämän kesän toivelistallani olisi ehdottomasti oppia tekemään sitruunasorbettia itse kotona. Ajattelin etukäteen, että se olisi jotenkin haastavaampaa kuin mitä se lopulta oli. Kuvittelin, että siihen vaadittaisiin ainakin jäätelökone ja paljon erikoisempia aineksia kuin mitä todellisuudessa lopulta oli tarpeen. Tässä postauksessa jaankin siis maailman helpoimman sitruunasorbertin ohjeen.

Kokeile rohkeasti erilaisia sorbettimakuja

Sitruunasorbetin reseptin toteuttamisen helppous sai minut pohtimaan muitakin sorbettivaihtoehtoja aivan uudesta näkökulmasta. Teknisestihän vaikkapa vadelmasmoothiesta saisi upean vadelmasorbetin, ja mangosta mangosorbetin. Etenkin vadelma- ja mangosorbetti todennäköisesti onnistuisivat myös erittäin hyvin täysin ilman lisättyjä makeutusaineita, sillä marjat ja hedelmät itsessään ovat jo ihanan makeita.

Ruusuvedellä ja kurtturuusun lehdillä kikkailemalla voisi luoda ylellisen ruususorbetin. Minttuteetä ja mintunlehtiä jäädyttämällä voisi puolestaan syntyä raikastava minttusorbetti. Maailma on todellakin mahdollisuuksia täynnä.

Samalla tyylillä voit kokeilla myös näitä sorbetteja:

• Vadelmasorbetti
• Mangosorbetti
• Ruususorbetti
• Minttusorbetti

Vegaaninen sorbettiresepti – uhka vai mahdollisuus?

Kotitekoinen sorbetti on helppo toteuttaa vegaanisena, eikä ainakaan oman kokeiluni perusteella ole mitään varsinaista syytä miksi sorbettiin olisi tarvetta koostumuksen parantamisen nimissä sekoittaa raakaa kananmunanvalkuaista tai liivatetta. Resepti toimii herkullisen hyvin ilmankin, ja etenkin tällaisessa reseptissä jossa vegaanisuus tiputtaa aineksia pois listalta, sitruunasorbetin tekeminen kotona on vielä aikaisempaakin helpompaa ja suoraviivaisempaa.

SITRUUNASORBETIN RESEPTI (VEGAANINEN)

Sitruunasorbetin ainekset:

• 2,5 dl sitruunamehua (n. 8 sitruunan mehu)
• 5 dl vettä
• 250g sokeria
• 2 rkl raastettua sitruunankuorta

Vegaanisen sitruunasorbetin valmistusohje:

Purista sitruunoista mehu. Sekoita kaikki ainekset keskenään, ja lämmitä kasarissa niin kauan, että sokeri sulaa sekaan. Älä anna kiehahtaa, pelkkä hellä lämmitys riittää.

Jos olet aina ajatellut, että sorbetin tekemiseen vaaditaan jäätelökone, tai hommasta ei tule mitään, voin meidän molempien iloksi todistaa tuon uskomuksen olevan väärä. Jäätelökone varmasti helpottaa sorbetin tekemistä, mutta se ei ole missään nimessä pakollinen lisätarvike täyttämään keittiön kaappeja.

Kaada neste joko metalliseen tai lasiseen leivontavuokaan, ja laita pakastimeen. Käy pakastimella noin 20 minuutin – puolen tunnin välein raaputtamassa jäätä irti reunoista lusikalla ja sekoittamassa sitä vuoan keskelle. Parin kolmen tunnin kuluttua jäädyttämisen ja sekoittamisen aloittamisesta, löydät pakastimestasi valmiin vegaanisen sitruunasorbetin. Tee sorbetista palloja lusikalla tai jäätelökauhalla, ja tarjoile joko sellaisenaan tai kauniiden yrttien tai syötävien kukkien, kuten esimerkiksi orvokkien kanssa.

Oletko kokeillut vegaanisen sorbetin tekemistä kotona? Vinkkaa suosikkimakusi kommenteissa!

-Anna

____________________________

Luitko jo?

Muoviton elämä? – Tältä näyttää muoviton ruokavalio

Voiko voikukkia syödä? RESEPTI: Voikukkakeksit

Eettistä kananmunaa etsimässä – Miksi luomukananmuna ei ole täydellinen ratkaisu?

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Vegaaninen sitruunasorbetti – Onnistu ilman jäätelökonetta! appeared first on Ihme ituhippi.

Tunnustan, että otan Juhannuksen kukkaseppeletouhuilun ehkä hiukan turhan vakavasti.

Kyse on yhdestä sellaisesta perinteestä jonka olen halunnut luoda itselleni. Voin viettää Juhannusta Suomessa tai Virossa, maalla tai kaupungissa, töissä tai vapaalla. Mutta. Se yksi asia josta en haluaisi hirveästi joustaa on kukkaseppele. Kukkaseppeleet ovat ihania ja tärkeitä. Niiden avulla saa kiva tekosyyn leikkiä keijuprinsessaa kesäyönä, enkä ihan rehellisesti keksi hirveän montaa juhlaa, joihin kuuluisi hauskempia tai kauniimpia asusteita.

Tänä vuonna vietän Juhannuksen Tallinnassa lomaillen. Ajatuksenamme on vaeltaa erään niemen kärkeen ihailemaan yötöntä yötä, enkä ole aikeissä lähteä matkaan hyttysten ja paarmojen syötäväksi ilman asianmukaista asustetta, eli juhannusseppelettä.

Vaikka tyylini on pääosin aika hillitty ja hallittu, ja tykkään siisteistä riveistä ja selkeistä linjoista, kukkaseppeleiden kanssa rakastan sellaista kunnon luonnonlapsimeininkiä. Luonnossa ruusut harvoin ovat suorassa rivissä kuin tinasotilaiden armeija. Hempeän helteisen kukkakedon fiiliksestä inspiroituneena, eivät muuten ole tämän kukkaseppeleen neilikatkaan. Tekemäni kukkaseppeleet ovat siis todella kaukana Lana Del Reyn promomateriaalien kukka kukalta rakennetuista yksityiskohtaisista (ja upeista!) kukkakruunuista. Omieni look on pikemminkin vähän rennompi ja luonnonläheisempi.

Näin valitset täydelliset kukat kesän kauneimpaan kukkaseppeleeseen!

Luonnonkukkia vai kaupan kukkia seppeleeseen?

Kukkaseppeleen tarvikkeita hankkiessasi kannattaa ensisijaisesti suosia luonnonkukkia jos niitä suinkin on saatavilla. Esimerkiksi lupiinit toimivat todella hyvin seppelettä varten, ja ne näyttävät aivan uskomattoman upeilta. Siankärsämö on herkkä ja hillitty kukka, jota esiintyy myös ympäri maita ja mantuja.

Mikäli asut kaupungissa kuten allekirjoittanut, omalta pihalta tai sen lähistöltä ei välttämättä ole mahdollista poimia kukkia juhannuksen kauneinta kukkakruunua varten. Tällöin kannattaa suosiolla suunnata joko kukkatorille, kukkakauppaan tai paikalliseen markettiin, ja valita sieltä kauden kukkakimppu. Erityisesti juhannuksen tienoilla useimmiten saatavilla on neilikoita sekä pioneja.

Jos kukkia ei ole saatavilla, kokeile rohkeasti toteuttaa seppele vihreistä oksista ja lehdistä. Tähän sopivat erityisen kauniisti mm. eukalyptus, puolukan ja mustikan varvut, vaahteran lehdet, jne.

Pitkäkestoisimpia kasveja kukkaseppelettä varten ovat:

• Neilikat
• Pionit
• Harsokukka
• Eukalyptus
• Ruusu
• Krysanteemit

Millaisen tunnelman ja millaiset värit haluat kukkaseppeleeseesi?

Yhteneväistä värimaailmaa noudattavat kukat tuovat harmonisen tunnelman. Esimerkiksi kerman, valkoisen, persikan ja vaaleanpunaisen sävyisessä kukkaseppeleessä ainoakaan väri ei hyppää silmään ja lopputulos on hallittu. Eri värisistä kukista puolestaan saa koostettua astetta rennomman boho-henkisen juhannusseppeleen. Kirkkaamman väriset kukat luovat leikkisämmän vaikutelman kuin loppuun asti laskelmoitu värikartta.

Se minkä tyyppistä värikarttaa omassa kukkaseppeleessä kannattaa suosia riippuu täysin tarjolla olevista materiaaleista, sekä tilaisuudesta, johon aiot laittaa kukkaseppeleen päähäsi. Jos kyseessä on häät, valmistujaiset, tai vaikkapa fiinimmät juhannusjuhlat, ehkä hillitty värimaailma sopii paremmin tilaisuuden henkeen. Jos kyseessä puolestaan on juhlat mökillä, kotona tai vaikka festareilla, kirkkaampi väri maailma saattaisi toimia erinomaisesti.

Näin teet kukkaseppeleen juhannukseksi – Ohje

Tällä ohjeella teet helposti ja nopeasti boho-henkisen ja rönsyilevä kukkaseppeleen neilikoista, niin juhannustansseihin kuin muihinkin kesän rientoihin.

Helppo kukkaseppele – Tarvikkeet:

• Kukkakimppu
• Sakset
• Rautalankaa tai vihreällä muovilla päällystettyä “metallilankaa”

Paljonko kukkia tarvitaan kukkaseppelettä varten?

Etkö ole varma paljonko kukkia tarvitset kukkaseppelettä varten?

Kuvan kruunua varten hankin itse kaksi 7 oksan kimppua neilikoita, mutta lopulta tarvitsin vain yhden kimpullisen. Toisin sanoen siis, yksi kimppu todennäköisesti riittää oikein hyvin. Itselläni toinen jäi koristamaan olohuonetta.

Kaunis ja helppo kukkaseppele – ohje:

• Ota pari pitkää kukan vartta, ja taita ne ympyrän muotoon. Kiinnitä varret toisiinsa rautalangalla. Kun olet tehnyt rautalankakiinnityksen, jätä rautalangan päihin vähän väljää, jota voit hyödyntää kun alat lisäämään kukkia.
• Ota yksi kukkavarsi kerrallaan ja kieputa kukkaset luomasi ympyrän ympärille. Jos kukkaset harottavat liikaa, voit kiinnittää yksittäisiä kukkasia pienellä pätkällä rautalankaa.
• Saat tehtyä seppeleestä runsaamman ja rönsyilevämmän sitomalla mukaan kukkien lisäksi myös kukkien varsia lehtineen. Voit hyödyntää ekassa vaiheessa säästämiäsi pitkiksi jättämiäsi rautalangan päitä lisävarsien kiinnittämiseen, ja saat lisävarret automaattisesti mukailemaan luomasi ympyrän muotoa.
• Ajattele, että seppeleelläsi on yläpuoli ja alapuoli. Sinä työstät alapuolta. Heh heh. Alapuoli näyttää epämääräiseltä kasalta, koska kaikki action tapahtuu alapuolelta käsin. Kaikki kiinnitykset ja pujottelu toteutetaan alapuolella, niin, että kukat jäävät sojottamaan ylös ja sivuille. Alapuolelta sinulla on hyvät mahdollisuudet pujotella yksittäisiä kukkasten varsia toistensa lomaan, sillä pääset näkemään missä varret kulkevat. Tämän lisäksi voit sitoa rautalankoja niin, että ne ovat mahdollisimman näkymättömissä päälipuolelta katsottuna.

Kun kukkaseppeleesi on valmis, seuraava askel onkin sitten vain nautiskella lämpimästä ja valoisasta kesäyöstä hyvässä seurassa.

Miten saada kukkaseppele kestämään mahdollisimman pitkään?

Hyvällä hoidolla voit pidentää kukkaseppeleesi kestoa, ja parhaimmassa tapauksessa pitää seppeleen raikkaan näköisenä jopa pari päivää putkeen. Kuumana päivänä kukkaseppelettä voi suihkutella vesipullosta. Lisäksi kannattaa yrittää varmistaa, että myös kukkien varret saavat vettä. Jos uskallat riskeerata hitusen, voit tehdä kuvan kaltaisen neilikkakimpun illalla etukäteen odottamaan seuraavaa päivää. Ainakin kuvan kukkaseppele selviytyi todella hienosti yön yli raikkaan näköisenä, kun sen säilytti jääkaapissa vedellä täytetyssä kulhossa, niin että kukkien varret koskettivat vettä.

Kun Juhannus tai muut juhlat ovat ohi, ja uskallat viimein luopua kukkakruunustasi, muistathan laittaa kukat joko kompostiin tai biojätteenkeräykseen. Muista myös kerätä rautalangat talteen mahdollista tulevaisuuden käyttöä varten tai kierrättää ne metallijätteen mukana.

Teetkö perinteisesti juhannukseksi kukkaseppeleen, vai pitäydytkö mieluummin käytännöllisen sääskihatun suojissa?

-Anna

________________________________

Luitko jo?

Vertailussa 7 luonnonkosmetiikan aurinkovoidetta kasvoille

Palashampoo jättää hiukset tahmaisiksi – Apua!

Ekologiset kuukautissuojat – 5 ympäristöystävällistä vaihtoehtoa

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Kaunis kukkaseppele kesän juhliin – Helppo ohje! appeared first on Ihme ituhippi.

Olen käyttänyt Geisha Shaver* kestohöylää pian reilun vuoden, ja viimeinkin olen valmis (eli siis sain aikaiseksi) jakamaan kokemuksiani myös blogin puolella! Tässä postauksessa kerron, miten ruostumattomasta teräksestä valmistettu kestohöylä toimii ja kannattiko ostos. 

Miten Geisha shaver kestohöylää käytetään? 

Kun höylä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, siihen tulee lisätä terä. Pidä kiinni höylä-osan sivuista ja ruuvaa varsi irti. Aseta terä sille varattuun kohtaan höyläosan palojen väliin. Pidä kiinni taas höyläosan sivuista, ja ruuvaa varsi takaisin paikalleen. Psst. Jos tämä selitys kuulosti hämärältä, voit katsoa video-ohjeen tähän postaukseen upotetusta Youtube-videosta.

Aivan ensimmäisellä käyttökerralla, kun kestohöylän käyttö ei ole vielä hanskassa, oikeanlaista tekniikkaa kannattaa kokeilla esimerkiksi oman kyynärvarren ihokarvoja sheivaamalla. Sopiva höylän pitelykulma on noin 45 astetta. Älä paina höylää ihoa vasten, vaan anna sen liikkua saippuoidulla iholla omalla painollaan. Terän oikean kulman löytää nopeasti. Tämän jälkeen sen kanssa kannattaa esimerkiksi jatkaa treeniä vähemmän herkiltä alueilta herkempiä kohti. Esimerkiksi aloittaen sääristä ja siirtyen niistä kainaloihin ja bikinialueille, kunnes terä pysyy kädessä aivan kuin sitä olisi käyttänyt aina.

Voit käyttää terän molempia puolia, ja sheivaamisen aikana terää kannattaa ajoittain huuhdella juoksevan veden alla. Kun olet valmis, puhdista kestohöylä ottamalla kiinni jälleen höylän sivuista, ja löystytä varren ruuvia sen verran, että saat huuhdeltua terän juoksevalla vedellä puhtaaksi.

Kun terä kuluu loppuun, sen voi kierrättää metallinkeräyksessä. Voit esimerkiksi laittaa loppuun kuluneen terän metallitölkkiin, jolloin se ei ole ensimmäisenä vahingossa viiltämässä ketään. 

Kestohöylästä usein kysyttyä

Aiheuttaako kestohöylä haavoja? 

Aika usein kysytään aiheuttaako kestohöylä haavoja. Ainakin oman kokemukseni perusteella en ole saanut kestohöylällä aikaiseksi haavoja yhtään sen useammin kuin kertakäyttöhöylänkään kanssa. Paljas terä saattaa näyttää pelottavalta, mutta ellei tarkoitushakuisesti lähde hieromaan sormenpäitä terää vasten pitkittäissuunnassa, ei niitä haavoja sen pahemmin tule. 

Voiko kestohöylällä sheivata intiimialueita? 

Voi. En kuitenkaan suosittelisi testaamaan heti ensimmäisellä käyttökerralla, vaan vasta kun tuntuu siltä, että kaikkien muiden kehon osien sheivaaminen luonnistuu jo näppärästi. Aivan kuten kaiken muunkin intiimialueiden sheivaamisen kanssa, jos haluat välttää näppyjä tai punaisia pisteitä iholla, kannattaa käyttää intiimialueille tarkoitettua aftershave-tuotetta höyläämisen jälkeen. 

Miten Geisha Shaverin voi ottaa mukaan reissuun? 

Itse olen ihan rehellisesti vain nakannut kuivan kestohöylän toilettipussiin ja lähtenyt matkaan. Olen nähnyt myös myynnissä ja DIY-ohjeina erilaisia kestohöylän suojuksia matkustamista varten, mutta en ole kokenut suojukselle mitään tarvetta. Kokemukseni mukaan terä enintään tylsyy hiukan muihin esineisiin kolistessaan, mutta ei se kyllä viillä mitään rikki. Jos terän viltävyys minun mielipiteestäni huolimatta huolettaa, höylän suojuksia on onneksi kuitenkin markkinoilla. 

Kuinka usein kestohöylän terä kannattaa vaihtaa? 

Höylän vaihtamisen sopiva tahti riippuu aivan käyttäjästä. Kuinka usein käytät höylää, millainen karvan laatu sinulla on ja miten huollat ja säilytät höylää? 

Terän tylsymisen huomaa siitä, ettei karva katkea enää helposti yhdellä vedolla. Tylsällä terällä ihoa joutuu hinkuttelemaan edestakaisin ennen kuin lopputulos on sileä. Suihkun jälkeen saatat myös havaita, kuinka iho saattaa tuntua erityisen kuivalta, aivan kuin joku olisi kevyesti raapinut sitä. Viimeistään tässä vaiheessa partaterä on hyvä vaihtaa. Kannattaa muistaa myös käyttää vartalovoidetta säännöllisesti, sillä kosteutettu iho ei kärsi höyläämisestä samalla tavoin. 

Tunnustan, että olen aina ihmetellyt sitä, miten teriä suositellaan vaihdettavaksi viikoittain tai esimerkiksi kymmenen käyttökerran välein. Koen, että pelkän kalenterin katsominen sen päättelyssä onko terä nyt tylsynyt vai ei, on huono ratkaisu, sillä se ei anna höylän käyttäjälle rohkeutta havaita itse sitä hetkeä jolloin terä on oikeasti tylsynyt. 

Ajatus höylän säilyttämisestä suihkussa on houkutteleva ja tunnustan, että olen joskus aikanaan itsekin tehnyt sitä. Se ei silti kannata. Terä pysyy paljon kauemmin hyväkuntoisena, mikäli sen vie käytön jälkeen pois suihkusta. Sellaiseen paikkaan, jossa se saa kuivua rauhassa ja pysyä kuivana silloin kun se ei ole käytössä. Tällä tavoin terä ei ruostu, eikä sen pintaan kerry mahdollisia kovan suihkuveden aiheuttamia kalsiumjäämiä. Lisäksi suurin osa höylässä vielä huuhtelunkin jälkeen mahdollisesti majailevista bakteereista kuolee kuivuessaan.

Oma kokemukseni Geisha shaver kestohöylästä 

Tämän vuoden jälkeen en koe pienintäkään halua vaihtaa takaisin kertakäyttöisiin höyliin. 

Koen, että höyläyksen lopputulos on paljon tarkempi ja iho jää sileämmäksi kuin moniteräisen kertakäyttöhöylän kanssa. Höylä tuntuu kädessä ensialkuun huomattavasti raskaammalta kuin kertakäyttöinen muovihöylä, mutta itse kuvailisin höylän painoa lähinnä kivaksi.

Kestohöylä on siitä kiinnostava ekotuote, että sen käytön oppii todella nopeasti ja se tekee arkisesta touhusta, kuten karvanpoistosta paljon ylellisempää kuin aikaisemmin. Ainakin oman kokemukseni mukaan myös sheivaamiseen aiheuttamat punaiset näppylät ovat vähentyneet aikaisempaan verrattuna. Johtuneeko tämä sitten siitä, että terä on terävämpi ja siten hellävaraisempi? Vai ehkä siitä, että terä on helpompi puhdistaa, jolloin se ei aiheuta karvatupen tulehduksia yhtä herkästi kuin perinteinen kertakäyttöhöylä?

Kestohöylän vaivaton huoltaminen

Kestohöylän saa puhdistettua käyttöjen välillä huomattavasti helpommin kuin kertakäyttöhöylän. Mahdollisuus avata koko höylä jotta sen osat voi todella puhdistaa, on mielestäni vaikuttava. Perinteisessä kertakäyttöhöylässä, jos terien välistä pilkisti kaikesta huuhtelusta huolimatta vielä jotakin, sitä ei todellakaan saanut sieltä pois itseään vahingossa satuttamatta.  

Vaikka kestohöylä vaikuttaa siltä, että se kestää aivan mitä tahansa, kannattaa yrittää olla tiputtamatta sitä kovalle suihkun lattialle. Nimittäin iskunkestävä se ei kuitenkaan ole. Kannattaa siis kohdella höylää nätisti ja se on loppuikäinen ostos. 

Mistä kestohöylän voi ostaa ja paljonko se maksaa?

Geisha Shaver* on yksi brändi monien muiden joukossa. Käytännössä kestohöylät ovat myös varsin sukupuolettomia, joten mikäli esimerkiksi Geisha Shaverin design ei miellytä, myös miesten osastoilta kannattaa kurkkia löytyisikö sielä omaa silmää hivelevää elinikäistä kumppania kylppäriin. Itse olen tykännyt erityisesti siitä, että höylän kahvassa on kuviointi. Kuvioidusta kahvasta pitelemällä terän saa ruuvattua auki näppärästi vaikka kädet olisivatkin märät ja saippuaiset. 

Terät ovat todella edullisia ja itse höylä on ikuinen. Olen ollut todella tyytyväinen kestohöyläilijä, enkä vaihtaisi enää takaisin kertakäyttöiseen höylään. Kestohöylässä on eleganttia old-school tyyliä. Se ei ole mikään kylppärin tasolla tai kaapissa nyhjöttävä ruma muoviritsa, jota tekisi mieli tuuppia syvemmälle kaappiin piiloon.

Parinkympin alkuinvestointi maksaa itsensä varsin nopeasti takaisin, sillä etenkin Amazonista bulkkitavarana tilattuina terät ovat halpoja kuin saippua. Jos Amazonista tilaaminen epäilyttää, hiukan pienempiä pakkauksia samoja teriä löytyy myös kotimaisista verkkokaupoista. 

Vaikka olin käyttänyt miehille suunnattuja edullisempia (gasp) sinisiä kertakäyttöhöyliä pitkään, kestohöylän myötä myös pinkkiverolle voi heittää ikuiset hyvästit. 

Kestohöylän kanssa yhteensopiva sheivaussaippua

Itse käytän sheivaussaippuana aivan tavallista saippuaa. Vaahdot ja geelit ovat kivoja, ne jättävät ihon heti pehmeiksi ja ne tuoksuvat hyviltä, mutta toisaalta ne eivät tuota sheivaamiseen erityistä lisäarvoa. Sheivaus vaahdot ja -geelit tulevat yleensä painepullossa joka on käytännössä turhaa jätettä, kun ihan normaali suihkusaippua hoitaa täsmälleen saman homman. Markkinoilla on myös luonnonkosmetiikan sheivaussaippuoita, mutta vielä toistaiseksi olen kokenut olevani täydellisen tyytyväinen saippuapala ratkaisuun. Kylpyhuonekin pysyy siistimpänä kun yhdellä tuotteella voi multitaskata. 

Oletko jo siirtynyt kestohöylän käyttöön, tai löytänyt jonkin muun tavan zero waste karvanpoistoon? 

-Anna 

_________________

Luitko jo? 

LastSwab kestovanupuikko – Kannattiko? Rehellinen arvio

Ekologiset kuukautissuojat – 5 ympäristöystävällistä vaihtoehtoa

Vertailussa 7 luonnonkosmetiikan aurinkovoidetta kasvoille

The post Kestohöylä – Kokemuksia Geisha Shaverista appeared first on Ihme ituhippi.

Tässä postauksessa selitän miksi haluan vältellä muovia, millainen meidän tavallinen ruokavalio on ja miten muovittomuuspyrkimykset vaikuttivat siihen. Kerron myös tekikö muovittomuus ruokakauppareissuista hurjan paljon vaikeampia ja nousiko vai laskiko tavallisten ruokaostostemme hinta kahden hengen taloudessa.

Mitä järkeä muovin välttelyssä on? Miksi tavoittelen muovitonta elämää?

1. Muovia kerätään kierrätettäväksi, mutta tämän hetkinen kierrätyskapasiteetti ei riitä kerätyn määrän prosessointiin, jolloin muovi saattaa päätyä ulkomaille kierrätettäväksi ja sieltä mahdollisesti huonon infrastruktuurin seurauksena valtameriin.
2. Muovia voi kierrättää vain 2-3 kertaa, ennen kuin se on lopullisesti roska. Paperia voi kierrättää 3-4 kertaa ja lasia sekä metallia ikuisesti.
3. Jokainen kotonamme oleva muovituote aiheuttaa mikromuovipäästöjä. Syömme mikromuovia pankkikortin verran viikossa (eli 52 pankkikortillista vuodessa) huomaamattamme, eikä mikromuovin pitkäaikaisvaikutuksia elimistössä ole vielä tutkittu riittävästi.
4. Muovin valmistuksessa käytetään erilaisia kemikaaleja mm. muovinpehmentiminä, jotka saattavat toimia hormonihärikköinä sekä olla karsinogeenisia. Riippuen pakkauksessa käytetystä muovilaadusta ja esim. siitä onko muoviin pakattu elintarvike vaikkapa rasvainen, hapan tai emäksinen, sekä lämpötilasta jolle pakkaus on altistunut kuljetusmatkalla, kyseiset haitalliset kemikaalit saattavat imeytyä pakkauksesta ruokaan ja päätyä sitä kautta elimistöömme.

Mitä me syödään? Millainen meidän ruokafilosofia on?

Olemme molemmat vegetaristeja. Aiemmin meillä syötiin myös munia, mutta hiljattain ne tippuivat pois. Maitotuotteiden kanssa pyrin valitsemaan kasvipohjaisen tuotteen aina, kun se ei vaikuta merkittävästi tuotteen makuun, koostumukseen tai käytettävyyteen, eli esimerkiksi kauramaitoa ja kaura- tai soijakermaa perinteisten versioiden sijaan.

Leivomme leivän itse kotona, ja sitä tulee leivottua kerran tai pari viikossa, joten kaupasta tulee ostettua leivän sijaan jauhoja. Ruokajuomana juomme vettä. Teemme ruoat pääosin itse kotona, ja perjantaisin tai lauantaisin Woltitamme pizzaa tai jotain muuta vastaavaa kotiin. Leivon makeita leivonnaisia silloin tällöin, mutta siihen ei ole syntynyt samanlaista rutiinia kuin leivän leivontaan. Ostamme pavut ja kikherneet kuivattuina, ja keitämme niitä viikossa kuluvan määrän jääkaappiin odottamaan viikoittain.

Vaikeasti veganisoitavat eläinperäiset tuotteet

Ainoat “korvaamattomat” ovat oikeastaan hapukoor, eli smetana, juustot ja voi. Juustoraasteeksi uuniruokiin toimii myös vegejuusto, mutta sellaisenaan syötäväksi en ole löytänyt makuhermojani miellyttävää vegejuustoa. Tiedän, että ainakin Suomessa on saatavilla jotakin aika uskottavan oloista voin kaltaista valmistetta, mutta ainakaan vielä en ole löytänyt paljon hehkutettua vegaani-voita Tallinnalaisista ruokakaupoista. Helppo vegaaninen vaihtoehto olisi margariini, mutta en pidä margariinin mausta.

Eläinperäisten tuotteiden kanssa pyrin ostamaan ne pääasiallisesti luomuna, ajatellen, että kyseiset lehmät ainakin pääsevät varmasti ulkoilemaan.

Tältä meidän muovittoman kuukautemme ruokakauppareissut näyttivät

Mitä meiltä löytyi kaapista ennen muovittoman toukokuun alkua?

Ennen ekaa ruokakauppareissua meiltä löytyi kaapista jonkin verran kahvia, teetä, mausteita, hunajaa, vegejogurttia, voita, ohraa, tattaria, linssejä, kaurahiutaleita ja pakastepinaattia. Ikkunalaudalla meillä kasvaa persiljaa ja basilikaa.

Muoviton elämä – Ruokakauppareissu 1 & herkkujuoksu

30.04 ruokakauppareissu

• Rimi (Supermarket) – 32,57€
• Biomarket (Kauppahallin ekopuoti) – 18.74€
• Selver (Kauppahallin supermarket) 6,39€
• Juustukuningad (Kauppahallin juustoliike) 6,87€
• Balti Jaam (Kauppahallin vihannestori) 1,28€ + 2.09€

Yhteensä: 67,94€ -> 33,97€ per henkilö.

Prisma – 18.30€ -> 9.15€/ hlö

Tällä kauppareissulla vaikein ostopäätöksiin vaikuttava tekijä: Syntymäpäiväkakku. Mango-juustokakun pohja syntyi muoviin pakatuista digestivekekseistä, koska minulla ei ollut aikaa väkertää keksejä itse. Mangosose tuli peltitölkistä (jossa on muovivuoraus). Tuorejuusto ostettiin muovipurkissa. Fetapizzan feta kulkeutui kotiin muovipakkauksessa. Barilla-pasta oli tavallisen marketin ainoa kartonkiin pakattu vaihtoehto, ja siinäkin oli muovi-ikkuna.

Ruokalasku oli edullisempi kuin normaalisti. Perustarvikkeet ovat samat kuin muutenkin, mutta muovittomuus pakotti jättämään pois tavallisimpia heräteostoksia, kuten sipsit, makeiset, sekä parmesaanin.

Ruokakaupassa käymiseen ei mennyt merkittävästi sen enempää aikaa kuin normaalistikaan, sillä tavallinen marketti (Rimi) tuli juostua läpi nopeasti, ja loppuaika kului torilla. Isoin ero oli, että torilla on oikeasti kivaa käydä, toisin kuin supermarketissa.

Muoviton elämä – Ruokakauppareissu 2 & pikkujuoksu

Tokaa kertaa toukokuussa kävimme “oikeasti” ruokakaupassa 12.05.

• Rimi – 30.79€
• Biomarket – 7.74€
• Juustukuningad – 5.03€
• Balti Jaam – 6,66€
• Selver – 7.56€
• Marjakoju – 5.45€

Yhteensä: 62,43€ -> 31,22€ henkilö

13.5 tapahtui ylimääräinen juoksu lähikauppaan Selveriin, 3,37€ -> 1,69€/ hlö (En tullut ottaneeksi kuvia. Kyseessä oli pari rullaa leivinpaperia.)

Tokan ruokakauppareissun yhteydessä homma tapahtui jo hiukan enemmän rutiinilla, ja alkoi olemaan jo oikeasti aika hauskaa. Myös totesin, että ehkä on ihan ok kuluttaa fetaa ja tofua, sillä ne ovat niitä tuotteita joita ei ihan oikeasti saa ilman muovia ja niiden kohdalla muovin käyttö saattaa olla jopa ihan järkevää.

Muoviton toukokuu – Ruokakauppareissu 3

22.05 oli kuukauden viimeinen ruokakauppareissu.

• Rimi – 55.60€
• Prisma – 19.20€

Yhteensä 74,80€ -> 37,40€/ henkilö

Kolmannella ruokakauppareissulla meille tuli Tex-Mex fiilis. Emme olleet syöneet tortilloita hetkeen, joten totesimme, että fuck it ja matkaan lähtivät tortillapakkaus sekä nachopussi. Jäin pohtimaan, että tortillaleipää voisi varmasti valmistaa kotonakin, mutta en ole ihan varma siitä, mitä lopputuloksesta mahtaisi tulla. Ja toisaalta tunnustan, että myös mukavuudenhalulla oli vaikutusta. Valinnan mahdollisuus oli siinä, että käytänkö vartin vihannesten pilkkomiseen ja papujen sekä kastikkeiden tekemiseen, vai lisäksi vielä ylimääräisen tunnin tortillalättyjen luomiseen. Laiskuus voitti.

Toinen ongelmallinen oli vegejogurtti. Perinteisen eläinperäisen jogurtin saisi litran kartonkipakkauksessa, mutta vegejogurttia valitettavasti ei. Toisaalta kaipaisin lounaaksi ja välipalaksi joskus myös jotain jännempää kuin eilisen jämiä, puuroa, leipää, salaattia tai hedelmiä, ja siinä kohdin jogurtti on oikeasti kivaa vaihtelua rutiiniin.

Paljonko meillä meni kuukaudessa rahaa muovittomaan ruokavalioon?

Aikaisemmin ruokalaskumme on ollut noin 80€ viikossa, eli noin 240€ kuukaudessa yhteensä ja noin 120€ per henkilö kuukaudessa.

Tämän kuukauden aikana meillä meni kuukaudessa rahaa ruokakauppaan yhteensä 226.84€ kahdelta hengeltä, eli 113.42€ / henkilö. Käytännössä näiden päälle tuli vielä kerran viikossa pizzan Woltittaminen kahdelle, eli n. 18€*4=72€, eli kaikki ruokakustannukset yhteensä kahdelle hengelle olivat 298,84€, eli 149,42€/ henkilö.

Säästö ei ole valtava, mutta toisaalta se on silti säästö. Muoviton ruokavalio ei siis ole tavallista kalliimpi, vaikka joitakin yksittäisiä tuotteita vaihtaisi jopa kalliimpiin vaihtoehtoihin, kuten omassa tapauksessamme esim. Barillan pasta tai torilta haetut vihannekset.

Paljonko meidän kuukauden muovittomat ruokaostoksemme olisivat maksaneet Suomessa?

Koska oma tuloksemme koskee ruoan hintoja Tallinnalaisissa supermarketeissa, tein vertailevan laskelman, jonka mukaan kuluttamieni täsmälleen identtisten elintarvikkeiden hintaero suomalaisen ja virolaisen Prisman välillä on 15%. Erään tuttavani tekemän toisenlaisen laskelman mukaan, jossa suosittiin mahdollisimman paikallisia brändejä, pakkausmateriaalilla ei ollut merkitystä, sekä kulutettiin lihaa, esimerkkikorin hinta oli Suomen puolella noin 25% kalliimpi.

Ihan vaan yleisen vertailun vuoksi laskin mukaan myös viikonloppupizzat. Tavallisen Helsingin Sörnäisessä sijaitsevan pizzerian menusta ja Woltin toimitushinnastosta tsekattuna meidän tavallinen viikoittainen pizzasetti maksaisi Helsingissä noin 23.30€. Eli Suomessa pizzaan tai vastaavaan menisi noin 93,20€ kuukaudessa kahdelta hengeltä, vs. yllä mainittu 72€ Tallinnassa.

Ruokakauppaan käytetty raha & kaikki kuukauden ruokakulut yhteensä

Jotta meidän ruokakauppaan kuluttamamme summa olisi siis vertailukelpoinen,

Olettaen, että ruoka on Suomessa 15% kalliimpaa, kuukauden ostoksemme olisivat maksaneet:

• 260,86€, eli noin 130,43€ per henkilö

Vaihtoehtoisesti olettaen, että ruoka on Suomessa 25% kalliimpaa, kuukauden ruokaostoksemme olisivat maksaneet:

• 283,55€ ja 141,77€ per henkilö.

Jos laskee kuukauden kaikki ruokakustannuksemme, eli siis sisältäen kotiin toimitetut pizzat, loppusumma on suomalaisella hinnalla kahdelle hengelle noin 354,06 – 376,75€ ja yhdelle hengelle noin 177,03-188,38€ välillä.

Oman Suomen vuoteni tarjoamalla kokemuksella tulos ei oikeastaan ole mielestäni hirveän suuri. Helsingin yliopiston 2018 tekemän selvityksen mukaan, alle 45-vuotiaan naisen ruokakuluihin menee Suomessa 261 euroa kuussa ja alle 45-vuotiaan miehen ruokakuluihin menee kuukaudessa 294 euroa, eli oletettavasti alle 45-vuotiaan heteropariskunnan ruokakuluihin menisi yhteensä 555€.

Eli yllä laskemani ja hintakorjaamani muoviton ja pääosin kasviperäinen ruokavalio on siis lähes parisataa euroa edullisempi kuukaudessa, kuin virallinen arvio tavallisen suomalaisen pariskunnan ruokakustannuksista.

Suomen ja Viron välisen ruoan hintaero on hiukan ironinen. Sitä voisi helposti kuvitella, että maassa, jossa ruoan verotus on kevyempää ruoka olisi myös halvempaa. Ruoan arvonlisäveroprosentti on Suomessa 14%, siinä missä Virossa ruoan arvonlisäveroprosentti on 20%.

Mitä kuukaudesta muovitonta elämää jäi käteen?

Riittää, että ruokakaupassa käy harvemmin kuin kerran viikossa

Olin aina luullut, että kävisimme ruokakaupassa kerran viikossa. Olin näemmä väärässä. Oikeasti käymme kaupassa noin 10 päivän välein. Isojen ostosten välissä saatamme hakea joko perjantaiherkkuja tai jonkin kauempana saatavilla olevan vegetuotteen noin kerran viikossa.

Ruokakauppareissujen kesto ei merkittävästi muuttunut

Supermarketti tuli kahlattua läpi aikaisempaa nopeammin ja ylimääräinen aika kului torilla kierrellessä. Toisaalta pohdin, että voisi olla fiksua siirtää ruokaostoksemme jatkossa Rimistä Prismaan, jolloin ei olisi tarvetta ylimääräisille Prisma-reissuille.

Tallinnassa ruokakauppakäyntien nopeuden kanssa helpotti se, että Balti Jaamin kauppahallista / torilta löytyy “yhdestä” ovesta oikeastaan kaikki mitä marketista ei saa. Jos budjetin kannalta ei olisi mitään väliä sillä, että ostaako kaiken siitä kalliista marketista (eli Selveristä), myös marketista hankittavat tuotteet voisi teoriassa hankkia Balti Jaamilta yhden pysähdyksen taktiikalla. Olen kuitenkin ehkä sen verran pihi, että oli budjetti mikä tahansa, silti mieluummin käytän 15 ekstraminuuttia matkoihin ja käyn kahdessa kaupassa jatkossakin.

Ruokalasku pieneni

Kuten yllä jo kuvailin, ruokalaskumme pieneni aikaisemmasta. Kokonaisvaikutusta sillä oli noin 14 euroa kuukaudessa, mutta ainakaan muovittomuuteen tähtäävä ruokavalio ei siis ollut aikaisempaa kalliimpi, kuten itse alunperin pelkäsin.

Muoviton kokeilu muutti ruokavaliota terveellisempään suuntaan

Ruokavaliomme muuttui hiukan kokeilun seurauksena. Juusto tippui pääosin pois ja sama kävi joillekin prosessoiduille lihankorvikkeille. En oikeastaan ole jäänyt kaipaamaan kumpiakaan sen pahemmin. Olen ainakin itse kokenut, että ruokavaliomme on ollut terveellisempi ja sisältänyt enemmän tuoreita tuotteita.

En koe, että kuukauden muoviton kokeilu olisi pakottanut tinkimään yhtään mistään, pikemminkin ryhdyimme hiukan luovemmiksi. Meille kirkastui paljon paremmin, mitkä ovat oikeasti arvokkaita ja nautinnollisia, ja mitkä eivät.

Esimerkiksi leivänpäällisjuusto ei lopulta oikeasti tuo elämään kovin suurta lisäarvoa, mutta puolestaan satunnaisesti syöty laadukas juusto, jossa on oikeasti myös maku, tekee arjesta luksusta. Juustoa alkoi arvostamaan jotenkin enemmän, kun sitä ei ostanutkaan kilotavarana.

Kotona syntyvän ruokahävikin määrä ei muuttunut

Jäin pohtimaan syntyisikö muovittomasta ruokavaliosta enemmän hävikkiä kotona. Kuitenkin ilmeisesti tuo hävikin osuus taisi jäädä täysin ruokakaupan kannettavaksi.

Pohdin syntyisikö hävikkiä niin paljon, jos esimerkiksi kasvikset tuotettaisiin lähempänä ja ne toimitettaisiin kauppoihin pienemmissä erissä, mutta useammin? Kotona ruokahävikin kanssa ongelmaa ei ole ollut yhtään enempää kuin aikaisemminkaan, sillä ensin syömme nopeasti pilaantuvat tuotteet ja sen jälkeen siirrymme niihin, joilla on pidempi säilyvyysaika.

Roskiskaapin järjestys muuttui täysin

Meillä oli aikaisemmin iso 15-20 litran roskis pakkausjätteelle, paperikassi biojätteelle ja pienet 7 litran sangot paperille ja sekajätteelle.

Sekajäte meillä ei muuttunut suuntaan eikä toiseen ja biojätteenkin määrä pysyi samana. Olin kuitenkin tosi iloinen, kun pakkausjätteen määrä väheni aivan valtavasti. Pystyimme vaihtamaan pakkausjätteelle (Tallinnassa pakkausjäteroskikseen laitetaan muovit, metallit ja lasi, jotka erotellaan jätelaitoksella kierrätettäviksi) tarkoitetun roskiksen paperille, ja pienemmän pakkausjäteroskiksen täyttyminen vei 3 viikkoa, aikaisemman ison roskiksen viikoittaisen viemisen sijaan.

Millaiset elintarvikkeet tuottivat eniten muoviroskaa?

Meidän taloudessa muoviroskaa syntyi kaikkein eniten seuraavista:

• Jogurtti
• Feta
• Tuorejuusto
• Tofu
• Kasvikermat ja kauramaito
• Basmatiriisi
• Tex-mex herkut
• Juomapakkaukset

Basmatiriisiä olisi saatavilla Tallinnassa myös bulkkitavarana, mutta ainakin meidän lähimmästä Biomarketistamme se oli loppu. Vaikka tumma hiukan pyöreämpi riisi on terveellisempää, ei ole kiva syödä riisiruokaa, jonka suutuntuma on sama kuin ohralla.

Kävin myös Balti Jaamin lihahallissa metsästämässä koiran lääkintää varten kinkkuleikettä, jonka saisi paperiin käärittynä, mutta se oli turha reissu. Etsiskelen vieläkin lihatiskiä, josta koiran kuukausittaisen kinkun saisi paperiin käärittynä.

Mistä löytää herkut, joita ei ole pakattu muoviin?

Erityisen vaikeaa muoviton elämä oli herkkujen suhteen.

Juomapakkaukset ovat muovisia panttipulloja, mutta testini kannalta ne lasketaan kotiin kulkeutuvaksi muoviksi. Erityisesti meillä kuluu näin kesällä verigreippimehua ja tonic-vettä, joista saa sekoitettua ihania greippi-tonic mocktaileja, jotka eivät ole liian makeita, mutta jotka ovat kuitenkin ihanan virkistäviä. Esim. Fentiman’s tai Fever Tree tonic-vesiä saisi myös lasipulloissa, mutta niiden litrahinta on yli puolet kalliimpi isoihin muovisiin panttipulloihin verrattuna.

Makeisia saa irtokarkkiosastolta paperipussiin. Myös osa suklaista, kuten esim. Fazer ja Lindt on pakattu paperiin ja folioon muovikääreen sijasta. Karkkien suhteen ongelma ei siis ollut kovin suuri. Sipsit kuitenkin myydään auttamatta muovipusseissa. Muovipusseihin pakattuja suolattuja maapähkinöitä jäin myös vähän kaipaamaan.

Mitkä elintarvikkeet todella vaativat muovipakkausta hygienian ja säilyvyyden takaamiseksi?

Ymmärrän muovipakkaukset sellaisisten tuotteiden kanssa, joiden säilyvyyden ja hygieenisyyden kannalta ne ovat oikeasti ainoa helposti toteutettavissa oleva vaihtoehto, kuten juuri kosteat ja tahmaiset tuotteet, esimerkiksi tofu, tuorejuusto ja feta.

Kuivatuotteiden pakkaaminen muoviin ei puolestaan tuo niille mitään lisäarvoa, esimerkiksi riisit ja pastat voitaisiin aivan yhtä hyvin pakata paperipussiin kuten jauhot, tai jopa myydä bulkkitavarana supermarketissa samalla tavoin, kuin nykyisin tehdään esimerkiksi irtomakeisten ja irtopähkinöiden kanssa. Asiaa koskeva elintarvikelainsäädäntö ja hygieniasääntely on kuitenkin käsittääkseni aivan sama.

Minkä tuotteiden kanssa muovisia pakkauksia voisi parantaa?

1. Vegaaninen majoneesi

Olisin riemuissani ikihyviksi, jos vegaanista chili- ja paprikamajoneesia saisisi lasipurkeissa. Tällä hetkellä maustamatonta Helmann’sin vegemajoa saa lasipurkissa. Jatkossa taidan siirtyä suosiolla Helmann’siin ja lisäillä itse omat paprikani ja chilini mukaan.

2. Ketsuppi

Ketsuppi oli toinen ongelmallinen. Olen nähnyt ketsuppia lasipurkeissa, mutta kun sitä alkaa etsimään, sitä ei löydä.

3. Maito- ja kermapurkit

Maito- ja kermapurkkien kanssa toivoisin takaisin sitä aikaisempaa designia, jossa toinen pääty taitettiin auki, nykyisten muovikorkkien sijaan. Myös ihan siitä syystä, että ainakin allekirjoittanut rähmäkäpälä loiskuttelee muovikorkista kaiken pitkin keittiön tasoja.

4. Suolaiset naposteltavat

Kaipaisin jonkinlaista tuotetestausta. Onko sipsien tai suolapähkinöiden välttämättä oltava muovipusseissa? Suosisin mielelläni jatkossa brändiä, jonka pakkaus olisi aidosti kierrätettävissä paperin seassa tai hyödynnettävissä esim. biojätepussina.

5. Kuivatuotteet (Pastat, riisit, jauhot, palkokasvit)

Supermarketeissa myydään irtokarkkeja ja irtopähkinöitä. Koska se selkeästi onnistuu nykyisen kaltaisen elintarvikelainsäädännön ja hygieniamääräysten puitteissa, ei ole mitään oikeaa syytä sille, miksi esimerkiksi ihan tavallista makaronia ei voisi myydä asiakkaan omaan pussiin, astiaan tai vaikkapa paperipusiin. Jos kysyntää kyseisenkaltaiselle toiminnalle olisi riittävästi, varmasti myös suuremmat supermarkettiketjut tarttuisivat aloitteeseen. Itse ainakin arvostaisin vaihtoehtoa kovasti.

Muovittoman toukokuun jälkeen oikeasti muoviton elämä? Mitä tämän jälkeen?

Jos voin viedä roskia harvemmin, kokea oloni terveemmäksi, tehdä ruokakauppareissuista kivempia ja säästä muutaman euron kuussa, on varmaan aika helposti arvattavissa, että aion jatkaa tämän kaltaista ostokäyttäytymistä myös jatkossa. Muoviton elämä ruokakaupassa on yllättävän kivaa.

En koe, että alun nihkeyden jälkeen vaiva olisi ollut turhan suuri, jonka lisäksi tässäkin touhussa on tarpeellista olla itselleen armollinen. On turhaa stressata liikaa siitä, jos pari tuotetta on oikeasti kaikkein fiksuinta pakata muoviin, ja joita ei saa muuten. Sitten on toinen asia, jos koko ruokakassi rapisee muovista, ja jo yhden ruokakauppareissun jälkeen saa olla raahaamassa valtavaa muoviroskien säkkiä pihalle.

Koin, että kokeilu rikastutti elämääni, sillä en ole aikaisemmin pitänyt torilla ostoksilla käyntiä kovin vakavasti otettavana vaihtoehtona, tai juustokaupassa käyntiä budjettiin sopivana, mutta molemmat jutut ovat sellaisia, jotka ovat oikeastaan tuoneet minua ehkä tavallaan lähemmäksi ruokaa ja saaneet arvostamaan sitä enemmän.

Millainen oma oletuksesi lopputuloksesta olisi ollut? Olisitko itse kiinnostunut kokeilemaan mahdollisimman vähämuovisia ruokakauppareissuja?

-Anna

________________________________

Luitko jo?

Näin valitset ekologista ruokaa – 9 vinkkiä

Miksi kannattaa ryhtyä kasvissyöjäksi – 4 syytä

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Muoviton elämä? – Tältä näyttää muoviton ruokavalio appeared first on Ihme ituhippi.

Olen ollut kiinnostunut villiyrteistä ja villivihanneksista jo jonkin aikaa, mutten ole saanut luettua ainoatakaan oikeaa kirjaa aiheen tiimoilta. Villiyrtit kutittelevat, mutta vajavaisilla tiedoilla syötäväksi kelpaavien tunnistaminen on haastavaa. Voikukka on kuitenkin siinä mielessä kiva ja turvallinen syötäväksi kelpaava luonnonkasvi, että se on jokaiselle helppo tunnistaa (kunhan erottaa sen leskenlehdestä), jonka lisäksi sitä tuppaa löytymään joka pihasta ja niemen notkosta.

Marttojen mukaan voikukassa on erityisesti C-vitamiinia, B-vitamiinia, karoteenia ja kaliumia. Veikkaisin myös, että kasvin eri osissa on luultavasti eri tyyppisiä ravinteita, esim. kukinnossa on mahdollisesti enemmän karoteenia keltaista väriä antamassa kuin kasvin muissa osissa.

Voikukkia kannattaa poimia keittiöön alkukeväästä ja kesästä, sillä etenkin lehdet ovat silloin vielä kevyemmän makuisia, verrattuna loppukesän hiukan kitkerämpään makuun. Vaikka olen nähnyt lehtiä käytettävän eniten, itse kuitenkin innostuin hunajaisen makuisista terälehdistä. Kesäistä fiilistä voi nauttia myös sisäisesti.

Voikukkia poimimassa

Voikukat kannattaa poimia sellaisesta paikasta, ettei sijainti ole autotien lähellä, ja  ettei kovin monta koiraa ole jättänyt kevään keltaista tervehdystä ylevässä kaaressa herkun päälle. Suosittelisin poimimaan ison kimpun, sillä kukkien koossa on eroa, ja on hankalaa hahmottaa etukäteen kuinka suuri määrä kukkia tuottaa minkäkin verran terälehtiä.

Kukkakimppua kannattaa ravistella sen verran että ötökät tippuvat matkasta. Keksien maku tulee suurelta osin juuri siitepölystä joka antaa voikukalle sen ihanan tuoksun, ja jos siitepölyn haluaa pitää matkassa mukana, terälehtiä ei kannata huuhdella. Eli syrjäisen ja rauhallisen poimintapaikan merkitys korostuu entisestään.

Alkuperäinen resepti on peräisin @ourecofriendlylife instagramista, josta muokkasin oman näköisempäni version; lisäsin vaniljasokeria, vähensin siirapin määrää ja ylipäänsä vaihdoin siirapin agavesiirapista tummaan siirappiin, jota sattui löytymään kaapin perukoilta. Aloin kokeilemaan, ja yllätyin todella iloisesti lopputuloksesta joka vie kielen mennessään.

Terälehtien nyppimiseen meni noin 10 minuuttia (ja siitä syntyi siitepölystä avaruusoliomaisen keltaiset sormet). Taikinan tekoon ja “pallotteluun” noin 10 minuuttia, ja uunissa kahden erillisen levyllisen paistamiseen vartti ja vartti. Eli yhteensä noin 50 minuutin projekti.

Voikukkakeksit resepti:

Taikinasta syntyy noin 12 voikukkakeksiä

Ainekset:

• 1,5 dl sokeri
• 3 dl vehnäjauho
• 1,5 dl voikukan terälehdet
• 0,75dl oliiviöljy
• 2 rkl tumma siirappi
• 1 tl leivinjauhe
• 1 tl vaniljasokeri
• hippunen suolaa

Ohje:

1. Nypi keräämäsi kukkakimpun voikukista 1,5dl terälehtiä (mittakupiin paineltuina).
2. Laita uuni esilämpenemään 190 asteeseen.
3. Sekoita kaikki ainekset kulhossa tasaiseksi keksitaikinan oloiseksi massaksi.
4. Muotoile käsin noin valmislihapullan kokoisia palleroita ja asettele pallerot pellille, ja lykkää pelti uuniin. Pidä uunissa noin 10-15 min.

Keksejä kannattaa vahtia kärppänä, sillä ainakin omassa uunissani niiden pohjat palavat todella herkästi mikäli silmä herpaantuu. Itselläni taikinasta tuli noin 11 keksiä, eli  parista keksistä taisi tulla hiukan tarkoitettua isompia.

Tunnustan, että aiemmin en ole ollut kovin taitava keksien tekijä, mutta nämä onnistuivat häkellyttävän hyvin. Jokaisessa uunissa on aina hiukan vaihtelua, ja esim. meidän kaasu-uunissa alalämpö on huomattavasti jytympi kuin ylälämpö, ja sitä joutuu aina tarkkailemaan enemmän kuin pelkän kellon perusteella. Kun taikinapallot ovat “sulaneet” keksimäisen näköisiksi ja niissä alkaa olemaan kullankeltainen pinta, on hyvä hetki ottaa keksit uunista ulos.

Ylijääneet kukat laitoin veteen tuomaan kivan pilkahduksen väriä kotiin. Keksit olivat yllättävä menestys ja pääsin pitkästä aikaa kokeilemaan villinä kasvanutta ruokaa.

Oletko kokeillut villiyrttien käyttöä keittiössä? Mitä teit? 

-Anna

_______________

Luitko jo?

Tätä et välttämättä tiennyt aspartaamista

Luomu on etuoikeutettujen hipsterien hifistelyä

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Voiko voikukkia syödä? RESEPTI: Voikukkakeksit appeared first on Ihme ituhippi.

Kesän ensimmäiset auringonsäteet ovat jälleen tavoittaneet Pohjolan ja monille meistä iskee jälleen vuotuinen kysymys: Mistä löytää omiin tarpeisiin sopiva aurinkovoide? Aurinkosuojan pitäisi olla miellyttävä käyttää ja toimia juuri omalle iholle, sillä aurinkovoiteen käyttäminen on helpoin tapa haitallisilta UVA- ja UVB-säteiltä suojautumiseksi. Tässä postauksessa esittelen 7 erilaista luonnonkosmetiikan aurinkovoidetta, jotta valintaa ei tarvitse tehdä sokkona, vaan löydät juuri omiin tarpeisiisi sopivan aurinkovoiteen kerralla, etkä taas päädy ostamaan aurinkovoidetta joka oli liian kiiltävä, kuivattava, tai ihan mitä tahansa muuta.

Omiin tarpeisiin sopivaa aurinkosuojaa etsiessä kannattaa kysyä itseltään seuraavat kysymykset:

• Onko ihoni kuiva vai herkästi rasvoittuva?
• Onko ihoni vaalea vai tumma?
• Tarvitsenko yhden aurinkosuojan joka toimii kasvoille ja vartalolle, vai kaksi erillistä täsmätuotetta?

• Jos ihosi on kuiva, kannattaa panostaa kosteuttavan tuotteen löytämiseen, ja jos sinulla on herkästi rasvoittuva iho, mattapinnan jättävä tuote on sinulle todennäköisesti paras valinta.
• Jos ihosi on yhtään kalkkilaivan kapteenia tummempi ja toivoisit, ettei aurinkovoide jättäisi edes ohutta vaaleaa kalvoa iholle, kannattaa panostaa sävytettyyn aurinkosuojavoiteeseen.
• Koko kropalle sopivat tuotteet ovat käteviä, mutta toisaalta suosimasi meikkityyli voi asettaa rajoituksia. Aurinkovoide joka on keholla erinomainen, ei välttämättä toimikaan meikin alla, jolloin tarvitset kasvoille voiteen joka sopii yhteen meikin kanssa.

Miten luonnonkosmetiikan fysikaalinen aurinkosuoja eroaa kemiallisesta aurinkosuojasta?

Luonnonkosmetiikan aurinkosuojien suojakerroin saadaan aikaiseksi fysikaalisella aurinkosuojalla, perinteisen markettiaurinkorasvan kemiallisen suojan sijaan. Useimmissa aurinkosuojatuotteissa fysikaalisena aurinkosuojana hyödynnetään sinkkioksidi- tai titaanidioksidijauhetta, joka heijastaa valon pois iholta.

Fysikaalinen aurinkosuoja toimii välittömästi levittämisen jälkeen, siinä missä kemiallisen aurinkosuojan tulee ehtiä imeytyä kunnolla ennen kuin sen tarjoama suoja aktivoituu.

Tavallisessa aurinkovoiteessa kemiallinen aurinkosuoja ei heijasta valoa pois iholta, vaan se toimii hajottamalla auringon säteen, tarjoten näin suojan ihosyövän riskiltä. Ongelmana kemiallisissa aurinkosuojissa on, että kun valonsäde heijastamisen sijaan hajotetaan, se muuttuu iholla lämmöksi tuottaen vapaita radikaaleja, näin aiheuttaen mahdollisesti ennenaikaista ikääntymistä.

Miksi luonnonkosmetiikan aurinkosuoja on perinteistä parempi valinta?

Moni meistä on varmasti kuullut aurinkorasvan haitoista koralleille, sekä vesistöihin päätyvien mikromuovien tuottamista ongelmista. Valitsemalla luonnonkosmetiikan aurinkosuojan, voit olla varma siitä, että sinun aurinkosuojastasi ei pääse mikromuoveja vesistöihin, sillä muovi on luonnonkosmetiikassa kielletty raaka-aine. Tämän lisäksi luonnonkosmetiikassa ei käytetä meren eläville haitallisia raaka-aineita.

Koralleille ja muille meren eliöille haitallisten aineiden listalta löytyy monien muiden lisäksi myös nano-sinkkioksidi ja nano-titaanidioksidi. Sisältävätkö luonnonkosmetiikan fysikaaliset aurinkosuojat näitä haitallisia nanopartikkeleita? Ainakaan tälle listalle päätyneistä seitsemästä tuotteesta ainoakaan tuote ei sisällä ongelmallisia nanopartikkeleita, eli ainakin tämän listan tuotteita käyttäessään voi mennä uimaan hyvällä omallatunnolla.

Mistä löydän luonnonkosmetiikan aurinkovoiteen, joka ei jätä ihoa valkoiseksi?

Koska luonnonkosmetiikan aurinkosuojat perustuvat fysikaaliseen aurinkosuojaan, titaanidioksidi- ja sinkkioksidijauhe muodostavat iholle jauheen värisen kalvon, etenkin silloin kun tuote ei sisällä vesistöjen ekosysteemeille nano-partikkeleita, jotka pienen kokonsa vuoksi saattaisivat olla huomaamattomampia. Tässä mielessä kannattaa siis varautua siihen, että jos olet tottunut käyttämään aurinkosuojageeliä joka tulee ulos tuubista näkymättömänä ja kuivuu välittömästi iholle näkymättömäksi, luonnonkosmetiikan vaihtoehtoihin saattaa joutua totuttelemaan hetken verran.

Lohduttaisin kuitenkin sen verran, että valkoisena tahnana iholle laskeutuva voide kuitenkin muuttuu vaaleaihoisella henkilöllä varsin huomaamattomaksi, kunhan tuotetta jaksaa hieroa ihoon ja levittää.

Lopputuloksena on noin puoli astetta todellista vaaleamman näköinen iho, eli käytännössä valkoisuuden tuoman eron huomaa lähinnä käyttäjä itse. En oikein usko, että kukaan muu syynää kenenkään muun ihoa ihan niin tarkkaan, että sitä olisi ulkopuolisen mahdollista huomata. Ja liki huomaamaton vaaleus on joka tapauksessa ulkoisesti pienempi paha kuin palaneen punaisena helottavat kasvot.

Yksi ratkaisu luonnonkosmetiikan aurinkovoiteen aiheuttamaan valkoisuuteen on hyödyntää sävytettyä aurinkosuojatuotetta. Sävytetyt voiteet eivät jätä ikäviä valkoisia raitoja kasvoille, vaan niillä saa aikaiseksi miellyttävän luonnollisen ja terveen hehkun, jonka lisäksi ne peittävät ihon pieniä epätäydellisyyksiä hitusen.

Sävytettyjä aurinkosuojavaihtoehtoja löytyy mm. Acorellelta, Alga Marisilta, ja Evolvelta, jonka lisäksi Evolven ja Alga Marisin valikoimasta tummemmalle iholle löytyvät erityisen sopivina vaihtoehtoina mm. sävyt Deep* ja Golden*. Erityisesti toivoisin valmistajilta vielä sävytettyjä aurinkovoiteita koko keholle, sillä tällä hetkellä jos iho on lähtökohtaisesti tummempi, vaihtoehtoja ei juuri ole tarjolla, jonka lisäksi kesän edetessä ja rusketuksen lisääntyessä kokisin ominaisuuden itsekin todella hyödylliseksi.

Vertailussa 7 luonnonkosmetiikan aurinkovoidetta kasvoille

1. Acorelle aurinkosuoja kasvoille SPF 50 – Voimakasta aurinkosuojaa päästä varpaisiin

Acorellen sävyttämätön SPF50 aurinkovoide* antaa tehokasta suojaa voimakkaaltakin auringolta ja sopii erityisesti herkälle iholle. Jos kärsit couperosasta, tämä olisi sinulle todennäköisesti aivan ykkösvalinta.

Acorellen tuotteissa on panostettu huomattavan paljon luomulaatuisiin raaka-aineisiin, ja tässä aurinkovoiteessa on fysikaalisen titaanidioksidisuojan lisäksi ihoa hoitavaa karanjaöljyä, ihoa kosteuttavaa ruusuvettä, ravitsevaa seesaminsiemenöljyä sekä ihoa vapailta happiradikaaleilta suojaavaa kurkumauutetta.

Tykkäsin Acorellen aurinkovoiteesta, sillä sen koostumus oli runsas ja se tuntui iholla ihanan syväkosteuttavan vartalovoin kaltaiselta, jättäen silti levityksen jälkeen kiillottoman puuterimaisen pinnan. Uskon, että etenkin voimakkaan aurinkoisiin päiviin hankkisin tuotetta jatkossakin. Tällä hetkellä kevään ensimmäisen helleallon aikana tästä on tullut go-to tuotteeni aamuisin. Tuote toimii älyttömän hyvin meikin alla, eikä kiillä tai jätä kasvoilleni silmiinpistävää vaaleaa kalvoa.

Acorelle on ranskalainen vuonna 2005 pienessä Frespechin kylässä perustettu luonnonkosmetiikkabrändi. Erityisesti Acorellen valikoimassa ilahduttaa juuri se, että heiltä löytyy aurinkosuojatuotteita myös suojakertoimella 50, joka on ihan must jokaisen kalkkilaivan kapteenin kosmetiikka-arsenaalissa alkukesän kirkkaaseen ja polttavaan aurinkoon, kun iho ei ole vielä tottunut paisteeseen. Aurinkovoiteidensa lisäksi Acorelle tunnetaan myös luontoa kunnioittaen valmistettujen tuoksujen pioneerina.

Tuote on tarjouksessa House of Organicin Luonnonkosmetiikkapäivillä perjantaina hintaan 17€* (Norm. 23.90€)

2. Acorelle sävyttävä aurinkovoide SPF50 – Mattapintainen ja tuoksuton aurinkotuote, joka peittää ihon pienet epätäydellisyydet

Acorellelta löytyy tavallisen aurinkovoiteen lisäksi myös sävytetty versio*, joka toimii muuten täysin samoin kuin sävyttämätön sisarensa, mutta antaa iholle mukavan tasaisen sävyn. Acorellen sävyttävä aurinkosuojavoide jättää mattaisen lopputuloksen, ja sopii siten erityisen hyvin rasvaiselle ihotyypille.

Sävytetyn aurinkovoiteen kanssa säästyy siltä päänsäryltä rullautuuko aurinkovoide mahdollisesti meikin alla ja saakohan iho hengittää, jos tuotteita kerrostaa liikaa. All-in one ratkaisu on todella kätevä. Sävyttävä tuote on bueno valinta raikkaan ja kevyen kesäihon luomiseksi. Voide sopii hyvin myös kevyen meikin alle.

Tuote sopii erityisen hyvin sinulle, jolla on herkkä ja liialliseen kiiltoon taipuvainen iho, kaipaat korkean suojakertoimen ja haluat tuoksuttoman tuotteen.

3. Alga Maris aurinkovoide kasvoille SPF50 – Lisäsuojaa auringolta patentoidusta leväuutteesta

Alga Marisin* sävyttämätön suojakertoimen 50 aurinkovoide on kevyt ja imeytyy nopeasti ja se sopii kasvojen lisäksi myös vartalolle. Tuote saa aurinkosuojansa sinkkioksidista ja titaanidioksidista, eikä se sisällä vesistöille haitallisia nanopartikkeleita. Laadukas tuote on pakattu hygieeniseen pumppupulloon, joka parantaa tuotteen säilyvyyttä.

Brändin aurinkosuojatuotteiden erityisominaisuutena on patentoitu punalevästä uutettu Alga-gorria antioksidantti, jonka antioksidanttiset ominaisuudet ovat viisi kertaa tehokkaammat kuin C-vitamiinilla. Alga-gorria ehkäisee auringon aiheuttamia ihovaurioita neutralisoimalla vapaita radikaaleja, jonka lisäksi se ravitsee ja kosteuttaa ihoa.

Olin etukäteen kuullut, että tuote saattaisi kuivattaa ihoa. Pidän muilta kuulemiani arvosteluja tuotteen kuivattavuudesta kiintoisina, sillä omalla herkästi rasvoittuvalla ihollani ohut, kevyt ja helposti levittyvä tuote jätti omiin tarpeisiini jopa turhankin kosteutetun lopputuloksen, ja oli lopputulokseltaan myös vertailun kiiltäväpintaisin. Itse pohdin asiaa ehkä juuri niin päin, että niinä päivinä, kun ihoni on jo valmiiksi kuiva, tuote olisi nappiosuma kosteuttavuudessaan. Erot saattavat johtua eroista jokaisen käyttäjän ihon yksilöllisessä toiminnassa.

Tuote saa kosteuttavan vaikutuksensa sheavoista ja kookosöljystä, jotka ovat molemmat luomulaatuisia, jonka lisäksi tuotteessa on kevyt ja miellyttävä hieman pähkinäinen tuoksu, joka taitaa syntyä sen ainesosista. Erityistä plussaa tuote saa siitä, että se on vedenkestävä, jolloin rantapäivänä ei tarvitse vältellä vettä.

4. Alga Maris sävyttävä aurinkovoide kasvoille SPF50 – Vaniljan tuoksusta nauttivan meikkifanin valinta

Alga Marisin sävyttävästä kasvovoiteesta* löytyy kolmea eri sävyä, Ivory, Beige ja Golden. Erityisen kivana ominaisuutena Alga Marisin sävytetystä aurinkovoiteesta löytyy kesäisen makea vaniljan tuoksu. Tuotteen sisältämä luomuglyseriini kosteuttaa ihoa, ja tuotteen sisältämä kamomillauute rauhoittaa.

Sävyttävällä tuotteella saa näppärästi katettua kaksi tarvetta yhdellä tuotteella: sävytetty voide antaa riittävän suojan kirkkaampaankin päivään, jonka lisäksi tuote tarjoaa mukavan päivettyneen lookin, peittäen ihon pienet epätäydellisyydet. Jos iholla on ongelmakohtia jotka tarvitsisivat vielä voimakkaampaa peittoa, niiden päälle voi lisätä kätevästi vielä peitetuotetta.

5. Avril aurinkovoide kasvoille SPF 30 – Laadukas ja edullinen aurinkosuoja arkeen

Avrilin aurinkovoide* on hyvä ja edullinen perusaurinkovoide kasvoille. Tuote sisältää sinkkioksidia ja titaanidioksidia, jotka tarjoavat fysikaalisen suojan, jonka lisäksi tuotteessa on ihoa rauhoittavaa aloe veraa. Avrilin aurinkovoide sisältää ihoa kosteuttavaa manteliöljyä sekä E-vitamiinia, joka kosteuttaa ja toimii antioksidanttina.

Tuotteen koostumus on suhteellisen paksu, ja tuotetta ensi kertaa kokeillessani meinasin alkaa ruuvaamaan tuubin korkkia irti pohtiessani mahtaakohan tuubissa olla suojasinetti, mutta ei.

Tuote itsessään on vain todella paksua ja jämäkkää, ja tuubia saa puristaa ihan tosissaan. Tuote muuttuu juoksevammaksi ruumiinlämmön vaikutuksesta, sillä vaikka se tuli tuubista ulos kiinteänä palana, se levittyi helposti ja nopeasti kun sitä vain alkoi levittämään. Avrilin aurinkorasva jättää ihon mukavan pehmeäksi ja kosteutetun tuntuiseksi.

Hieromalla tuotetta kasvoille noin teelusikallisen verran tuote imeytyy mielestäni tosi hyvin. Avrilin aurinkosuoja on hajustamaton ja se soveltuu kaikille ihotyypeille. Avril on tosi oivallinen kultaisen keskitien valinta, sillä brändi tarjoaa laadukasta luonnonkosmetiikkaa sopuisaan hintaan. Erityisen hyvin tuote sopisi esimerkiksi osaksi nuoren kasvojenhoitorutiinia, kun oma ihotyyppi vielä hivenen hakee tasapainoaan.

Tuote on tarjouksessa House of Organicin luonnonkosmetiikkapäivillä sunnuntaina hintaan 14€* (Norm. 19.90€)

6. Bybi Beauty Day Defence suojaava päivävoide SPF30 – Aurinkosuojaa vuoden ympäri

Bybin Day Defence* ei ole ensisijaisesti aurinkovoide, pikemminkin kyse on päivävoiteesta, jossa on oikeasti uskottava ja hyödyllinen suojakerroin arkiseen elämään.

Tuote on aivan täydellinen päivävoide, joka sopii käyttöön ympäri vuoden! Tuotteessa on suojakerroin 30, ja se on suunniteltu erityisesti toimimaan meikin alla. Tuote sisältää Buriti-öljyä, jossa on runsaasti A- ja E-vitamiineja, jotka auttavat parantamaan ihon kuntoa, antioksidantteina torjuen vapaiden radikaalien aiheuttamia vaurioita. Day Defence voide on suunniteltu urbaaniin ympäristöön sopivaksi, sillä sen koostumus tarjoaa iholle suojaa ilmansaasteilta.

Bybin aurinkosuojan sisältävä kasvovoide oli vertailluista tuotteista ehdottomasti oma lempparini: se imeytyy älyttömän nopeasti, on ainoa joka ei jätä missään vaiheessa näkyvää kalvoa. Voiteen pohjana on sekoitus aloe vera geeliä ja sheavoita, jotka kosteuttavat ihoa tehden siitä ihanan pehmeän tuntuisen, eikä iho jää lainkaan tahmeaksi.

Tuote on tarjouksessa House of Organicin luonnonkosmetiikkapäivillä keskiviikkona 12.05. hintaan 22€* (norm. 29.90€)

7. Evolve Organic Beauty Climate Veil sävyttävä kasvovoide SPF20  – Terveenä hehkuva ja kimmoisa iho

Evolven Climate Veil kasvovoide* sävyttää ja tarjoaa kevyttä SPF20 aurinkosuojaa iholle. Tuote sopii erityisen hyvin silloin, kun iho on jo ehtinyt hiukan tottua aurinkoon, tai päivä ei ole kirkkaimman helleaallon kruunu. Tuote sisältää ihoa tehokkaasti kosteuttavaa ja juonteita siloittavaa hyaluronihappoa, joka auttaa ylläpitämään ihon kimmoisuutta.

Evolven sävytettyä aurinkosuojan sisältävää kasvovoidetta löytyy neljässä eri värisävyssä, Light, Light-Medium, Medium ja Deep. Itselleni sävy Light-Medium sopii keskikesän ruskettamalle iholle, sillä olen luonnostani todella kalpea. Ohut ja helposti levittyvä tuote toimii todella hyvin kevyen meikkivoiteen korvaajana ja se jättää ihon ihanan kosteutetun tuntuiseksi. Pulloa kannattaa ravistaa kunnolla ennen tuotteen käyttöönottoa.

Sävytetyllä tuotteella saa aikaiseksi kauniin ja terveen hehkun, eikä se jätä lainkaan valkoisuutta iholle. Evolven tuotteen kanssa kannattaa huomioida, että se sisältää vain UVA-suojan, mutta jostain syystä siinä ei ole UVB-suojaa.

Tuote on tarjouksessa House of Organicin Luonnonkosmetiikkapäivillä sunnuntaina hintaan 26€* (Norm. 34.90€)

Näin käytät aurinkovoidetta oikein

1. Levitä aurinkovoidetta kasvoille noin teelusikallisen verran. Aurinkosuojavoide tarjoaa lupaamansa suojakertoimen vain siinä tapauksessa, että sitä käytetään riittävästi. Muista suojata myös korvat, kaula ja dekoltee!
2. Aurinkovoidetta kannattaa lisätä aina, jos on viettänyt aikaa vedessä, hikoillut, kasvoja on kosketellut tai esimerkiksi aurinkolaseja tai aurinkohattua on laittanut päälle ja ottanut pois.
3. Aurinkovoiteen käytöstä huolimatta auringon ottaminen kello 12-15 välisenä aikana päivän kirkkaimmassa auringonvalossa ei ole hyvä ajatus. Päivän kirkkaimpina tunteina kannattaa pysytellä varjossa ja suojata ihoa palamiselta myös vaatteiden avulla.
4. Aurinkovoiteen käytön jälkeen iho kannattaa puhdistaa huolellisesti esimerkiksi öljypohjaisella puhdistusaineella ja kasvovedellä. Näin varmistat, että käyttämäsi aurinkosuojan fysikaaliset suojapartikkelit eivät vahingossa tuki ihohuokosia.

House of Organicin Luonnonkosmetiikkapäivät ovat käynnissä 12.05.-16.05.2021, päivittäin vaihtuvin tarjouksin. Luonnonkosmetiikkapäivien kuvaston ja eri päivien tarjoukset pääset tsekkaamaan täältä.

Koodilla YHDISTÄ saat ilmaiset toimitukset kaikkiin tekemiisi tilauksiin ja eri päivinä tekemäsi tilaukset yhdistetään automaattisesti. Yhdistettyjen tilausten toimittaminen aloitetaan maanantaina 17.05.2021.

-Anna

________________________________

Luitko jo?

Parhaat luonnonkosmetiikan meikit helppoon arkityyliin

10 vaatemerkkiä jotka myyvät eettisiä ja ekologisia vaatteita pluskoossa

Ihanin eettinen ja ekologinen urheiluvaatemerkki x 15

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Vertailussa 7 luonnonkosmetiikan aurinkovoidetta kasvoille appeared first on Ihme ituhippi.

Eettisen ja ekologisen uimapuvun tai bikinien löytäminen saattaa tuntua alkuun hankalalta, mutta tämän listan avulla löydät juuri omaan tyyliisi sopivat kansainvälisten tai kotimaisten brändien uikkarit vaivatta!

Econyl – Ekologisten uima- ja urheiluasujen graalin malja

Suurinta osaa listan ekologista uima-asubrändeistä yhdistää yksi tekijä: materiaali.

Econyl on italialaisen Aquafil S.p.a.:n rekisteröimä tuotemerkki. Econyl on kierrätysnylonia, joka valmistetaan Italiassa meristä siivotusta muovijätteestä, kuten hylätyistä kalastusverkoista, muovipulloista sekä muista muoviroskista.

On kiehtovaa miten Econylillä on vastuullisten urheilu- ja uimapukujen markkinoilla käytännössä täysi monopoli. Econyl mahdollistaa toiminnallisen nylonin hyödyntämisen hiukan paremmalla omatunnolla sellaisissa paikoissa joissa materiaali on todella hyödyksi.

Eettiset ja ekologiset uimapuvut & bikinit – esittelyssä 20 ihaninta brändiä

1. Revoel

• Valmistusmaa: Suomi
• Materiaali: Kierrätys- ja ylijäämä Euroopasta
• Sertifikaatit:

REVOEL on suomalaisten Elisan ja Annan perustama uimapukubrändi, joka hyödyntää materiaaleinaan kierrätettyjä tekstiilejä sekä teollisuuden ylijäämää Euroopasta. Revoelin tausta-ajatuksena on intohimo luoda kestävää muotia joka inspiroi, energisoi ja antaa naisille mahdollisuuden näyttää todelliset värinsä pukeutumalla hauskasti ja itsevarmasti.

Nostin Revoelin listan ykköseksi, sillä brändin uimapuvut miellyttävät omaa silmääni ja niistä löytyy todellista uniikkia luonnetta ja aivan ihana ylellisyyden aura. Nämä päällä ujompikin uimapukeutuja suuntaa rannalle selkä suorassa ja itsevarma hymy huulilla.

Lue lisää vastuullisuudesta

2. Patagonia

• Valmistusmaa: Lista Patagonian käyttämistä tehtaista ja alihankkijoista
• Materiaali: Kierrätetty polyesteri & kierrätetty nylon
• Sertifikaatit: FairTrade, Bluesign, Fairwear Foundation

Patagonia* on vastuullisen urheilupukeutumisen pioneeri ja yksi alan suurimmista toimijoista. Patagonia todistaa, että vastuullinen toiminta on mahdollista myös isommalle muotialan yritykselle ja sen avulla voi oikeasti kasvaa ISOKSI. Brändi on ollut olemassa viimeiset 40 vuotta ja yritys valmistaa vaatteita sellaisiin lajeihin, joihin ei liity moottoriurheilua.

Patagonia tarjoaa tuotteilleen maksuttoman korjauspalvelun, jonka lisäksi joka ikinen tuote on valmistettu sen tuotannon hiilijalanjälkeä ja työntekijöiden hyvinvointia silmällä pitäen. Suomessa Patagonian eettisiä ja ekologisia uikkareita myy mm. Weekendbee.

Lue lisää vastuullisuudesta

3. Lilja

• Valmistusmaa: Bali, Indonesia
• Materiaali: Econyl (kierrätetty nylon), elastaani
• Sertifikaatit: –

Lilja on kotimainen ekologinen ja eettinen uimapukubrändi, jonka valikoima henkii herkkää feminiinisyyttä. Yritys varmistaa tuotteitaan valmistavien työntekijöiden eettisen kohtelun vierailemalla käyttämissään tehtaissa henkilökohtaisesti. Lilja the Labelin tuotteet on valmistettu pääasiallisesti Balilla vuodesta 2018 lähtien, jonka lisäksi vuonna 2019 pääasiallista Balilla tapahtuvaa tuotantoa täydentävä surffituotteiden erä syntyi Kiinan Guangzhousta käsin.

Liljan valikoiman erityisenä mielestäni kivana osana on, että useimpia uikkareita on saatavilla myös koossa XL, jonka lisäksi brändillä löytyy myös todella ihanilta näyttäviä hihallisia yläosia. Liljan bikinien yläosissa ei käytetä toppauksia tai kaaritukia, jotka ovat varmasti pienirintaisen bikinien ystävän mukavuuden kannalta erityinen bonus. Suurempi rintainen rantaelämästä nauttija puolestaan saattaa toivoa bikineiltään hiukan enemmän tukea juuri kaaritukien muodossa.

Lue lisää vastuullisuudesta

4. Monique Rotteveel

• Suunnittelu: Alankomaat. Tekstiilit: Italia. Ompelu: Mount Vitosha, Bulgaria.
• Materiaali: Kierrätyspolyesteri, elastaani
• Sertifikaatit:

Monique Rotteveel on alankomaalainen eettinen ja ekologinen uima-asujen suunnittelija, jonka tuotteet valmistetaan Bulgariassa, Mount Vitoshassa. Monique Rotteveel brändi lahjoittaa kaikista myynneistään 1% Ocean Cleanup -projektiin, jonka avulla valtameriä putsataan muoviroskasta.

Useimmat brändin bikinien yläosat tarjoat riittävästi tukea sopiakseen myös urheilutopeiksi, näin mahdollistaen uima-asun yläosan hyödyntämisen vuoden ympäri. Suomessa Monique Rotteveelin tuotteita myy Ekohelsinki.

Lue lisää vastuullisuudesta

5. Morico

• Valmistusmaa: Suomi, Viro.
• Materiaali: Econyl (kierrätetty nylon), lycra Xtra Life elastaani
• Sertifikaatit: Oekotex-100

Morico on suomalainen ekologinen urheilu- ja uima-asu brändi. Kaikki tuotteet suunnitellaan kotimaassa, ja vaatteiden printit syntyvät aurinkoenergialla Aitoossa. Moricon uimapuvut ommellaan vastuullisesti Virossa. Merkin uima-asuissa hyödynnetään Lycra Xtra Life elastaania, jolle materiaalin valmistaja lupaa perinteistä elastaania pidempää käyttöikää, jonka lisäksi Xtra Life Lycra on suunniteltu kestämään suolavettä, uima-altaan kloorivettä sekä pesemistä perinteistä elastaania paremmin.

Brändin eettisesti valmistettuja uimapukuja voi käyttää myös bodyina, jolloin vaatetta voi hyödyntää myös silloin kun sää ei ole vielä otollinen rantakeleille.

Lue lisää vastuullisuudesta

6. Shapes in the sand

• Valmistusmaa: Australia
• Materiaali: Econyl, Lycra Xtra Life
• Sertifikaatit:

Shapes in the sand on australialainen eettinen ja ekologinen uimapukubrändi. Erityisen kivan brändin valikoimasta tekee mahdollisuus valita tuotteita joissa on pitkät hihat, jotka suojaavat herkkää ihoa auringolta pidemmänkin rantapäivän aikana. Brändin printit ovat myös todella ihastuttavia.

Shapes in the Sand lahjoittaa myynneistään rahaa Koala Ark koalan suojelualueelle eläinlajin säilyttämiseksi osana Australian luontoa.

Kuten useat muutkin ekologisia arvoja liputtavat uima-asujen valmistajat, Shapes in the Sand hyödyntää tuotteissaan Econyliä ja Lycra Xtra Life elastaania. Brändin verkkosivuilta löytyy myös tietoa siitä, että Lycra® lupaa Xtra Life elastaanille jopa 5 kertaa tavallista kloorin kestävää spandeksia pidemmän elinkaaren, eikä tuotteessa tulisi näkyä elastaanin kulumisen jälkiä edes 240 tunnin uimiselle altistumisen jälkeen.

Lue lisää vastuullisuudesta

7. Emroce

• Valmistusmaa: Uusi-Seelanti
• Materiaali: Econyl
• Sertifikaatit:

Emroce on uusi-seelantilainen zero waste ideologiaan panostava ekologinen ja eettinen uima-asumerkki. Emcoren tuotteet valmistetaan uudessa-seelannissa Econylistä, ja brändin uimapukujen yläosien kokotaulukossa koko S toimii A ja B kupeille ja koko Large puolestaan suuresta B kupista aina pieneen D-kuppiin asti. Brändin uima-puvut tuovat ihanan naisellisen viban sporttisempiinkin rantaharrastuksiin nollahukkafilosofiaa kunnioittaen.

Lue lisää vastuullisuudesta

8. Nuarswim

• Valmistusmaa: Bali, Indonesia.
• Materiaali: Econyl
• Sertifikaatit:

Nuarswim on kotimainen ekologisten ja eettisten uimapukujen luksusbrändi, jonka uima-asut suunnitellaan Helsingissä ja valmistetaan eettisesti Balilla, Indonesiassa. Nuarswimin kaikissa tuotteissa yhdistyy pohjoismainen minimalismi sekä 80- ja 90-lukujen look. Nuarswimin tavoitteena on luoda uima-asuja jotka istuvat täydellisesti ja korostavat käyttäjänsä kurveja.

Brändin tuotteet on pakattu biohajoaviin toimituspusseihin, jonka lisäksi brändi lupaa kaikkien pakkausmateriaaliensa olevan ympäristöystävällisiä.

Lue lisää vastuullisuudesta

9. HallaxHalla

• Valmistusmaa: Bali, Indonesia
• Materiaali: Econyl, Kierrätetty polyamidi, elastaani
• Sertifikaatit:

Halla x Halla räjäytti peppubikineillään pankin viime kesänä aivan täysin. Merkin bikinit suunnitellaan Suomessa ja niissä ei kaihdeta väriä ja seksikkyyttä. Halla x Hallan brändi henkii ihanasti sellaista “kun viet kropan rannalle, sulla on rantakroppa. Ja seksikäs sellainen.” -fiilistä, mikä on räväkkyydessään raikas tuulahdus verrattuna monien kotimaisten muotialan brändien usein ehkä hiukan hajuttomaan ja mauttomaan viestintään ja brändäykseen.

Osaa Halla x Hallan bikineistä voi käyttää kummin päin tahansa, jolloin yksi bikinisetti tarjoaa kaksi lookkia. Merkin uimapuvut valmistetaan Econyl kierrätysnylonista. Halla x Hallan uimavaatteet valmistetaan vastuullisesti Balilla, Indonesiassa.

Lue lisää vastuullisuudesta

10. OHOY Swim

• Valmistusmaa: Sri Lanka, Portugal
• Materiaali: Kierrätetty nylon, elastaani
• Sertifikaatit:

OHOY Swim on suomalaisten Hennan ja Annan perustama uima-asubrändi, jonka tuotteet valmistetaan pienillä perheomisteisilla tehtailla Sri Lankassa ja Portugalissa. OHOY Swimin kantavana ajatuksena on, että ei ole olemassa uimapukuvuodenaikoja, vaan seikkaileminen on mahdollista ympäri vuoden. Pohjoisemmilla leveysasteilla helpommin sanottu kuin tehty, mutta toisaalta avantouinnissa vasta seikkailua onkin.

OHOY Swim lahjoittaa tuotoistaan 1% Healthy Seas järjestön vapaaehtoisille, jotka sukeltavat hylättyjä kalaverkkoja merestä, pyrkien parantamaan merten hyvinvointia. Brändin uima-asuissa korostuu pohjoismaisen designin yksinkertaisuus kauniilla ja ajattomalla tavalla.

Lue lisää vastuullisuudesta

11. Rubymoon

• Valmistusmaa: Iso-Britannia
• Materiaali: Xtra Life Lycra
• Sertifikaatit: Oeko-Tex 100, PETA-Approved Vegan

Rubymoon on brittiläinen urheiluvaatebrändi, joka valmistaa myös eettisiä ja ekologisia bikineitä. Rubymoonin uima-asut ovat urheilullisia ja funktionaalisia. Erityisen kiinnostavia ovat brändin Gym to Swim bikinialaosat, jotka nimensä mukaan toimivat niin salilla alkkareina kuin rantaurheilussakin. Kyseisiä bikinin alaosia voi käyttää molemmin puolin, toisen puolen ollessa kirkkaan sininen ja toisen puolen ollessa hillitympi musta.

Myös Rubymoon hyödyntää eettisesti valmistetuissa bikineissään erityisen kestävää Xtra Life Lycraa. Brändi sijoittaa 100% voitoistaan yrityslainojen tarjoamiseksi naisille ja tytöille, tukeakseen naisyrittäjiä kehittyvissä maissa.

Lue lisää vastuullisuudesta

12. Aurai

• Valmistusmaa: Italia
• Materiaali: Econyl, AMNI SOUL ECO (biohajoava polyamidi)
• Sertifikaatit:

Aurai on Italialainen ekologinen uimapukubrändi, jonka valikoimasta löytyy uikkareita ja bikineitä, jotka henkivät naisellista sensuaalisuutta ja elämäniloa. Brändin uima-asujen tekstiilinä hyödynnetään kierrätysnylonista valmistettua Econyliä sekä AMNI SOUL ECO biohajoavaa polyamidia.

Vaikka ajatus on kaunis, käytännössä muovista valmistetun nylonin ja biohajoavan polyamidin liitto herättää kysymyksiä. Miten kuidut erotellaan toisistaan jatkokierrätystä varten, huomioiden, että biohajova polyamidi vaatii tarkkaan määritellyn ympäristön materiaalin hajottamiseksi? Tässä mielessä olen siis skeptinen sen suhteen, että Aurain käyttämä tekstiili olisi yhtään sen paremmin tai huonommin kierrätettävissä kuin muidenkaan vastuullisten valmistajien Econylistä valmistetut uima-asut. Ajatus on kiva, mutta käytännössä enemmän sellainen, että siitä voi kertoa ekologisena ominaisuutena, mutta jota on käytännössä vaikeaa toteuttaa.

Tästä huolimatta liputan Aurain tuotteille, sillä niiden tyyli on aivan ihana!

Lue lisää vastuullisuudesta

13. Filippa K

• Valmistusmaa: Portugal
• Materiaali: Econyl
• Sertifikaatit: Fairwear Foundation, Oekotex 100

Filippa K yllätti minut päätymällä listalle asti. Olin aina ajatellut, että Filippa K on pohjoismainen ylellisyysbrändi, joka panostaa designiin, mutta jonka panostukset tuotannon vastuullisuuteen ovat olleet ainakin aikasemmin riittämättömiä. Aivan uskomattoman hienoa kehitystä siis!

Filippa K:n uima-asut on valmistettu eettisesti Portugalissa Econylistä, jonka lisäksi uima-asujen tekstiili on sertifioitu Oekotex 100 standardilla.

Lue lisää vastuullisuudesta

14. Understatement

• Valmistusmaa: Latvia
• Materiaali: Econyl, elastaani
• Sertifikaatit:

Understatement on ruotsalainen vastuullinen alusvaatebrändi, joka valmistaa myös uima-asuja ekologisesta Econylistä eettisesti Latviassa. Suomessa Understatementin tuotteita on saatavilla ainakin Ivalo.comin verkkokaupasta. Aivan parasta Understatementin uimapuvuissa ovat imartelevat leikkaukset ja minimalistinen look, joka näyttää upealta kesästä toiseen.

Lue lisää vastuullisuudesta

15. Koru Eco Brand

• Valmistusmaa: ?
• Materiaali: Econyl
• Sertifikaatit:

Koru Eco Brand on Floridalainen ekologinen ja eettinen vaatebrändi, jonka valikoimista löytyy myös kyseiset vastuullisuusnäkökohdat huomioiden valmistettuja uima-asuja. Korun uima-asuissa tyylinä on vahvasti Florida-glam, joka tuo mieleen valkoiset rannat, kuuman auringon ja margaritat. Not bad!

Korun uimapuvut valmistetaan Econylistä ja tuotteet toimitetaan kompostoitavissa pakkauksissa. Brändi on myöskin 1% for the Planet jäsen, joka lahjoittaa kaikista tuotoistaan merten hyvinvoinnin parantamiseen.

Koru Swimwear kertoo sivuillaan, että sen tuotteet valmistaville työntekijöille maksetaan elämiseen riittävä palkka ja eettiset työolot on varmistettu. Tästä huolimatta täysin selväksi ei käynyt, valmistetaanko Korun uima-asut Floridassa, mahdollisesti Italiassa, vai jossakin muualla?

Lue lisää vastuullisuudesta

16. Scampi

• Valmistusmaa: Eurooppa
• Materiaali: Econyl, elastaani
• Sertifikaatit: Oeko-Tex Standard 100

Scampi on ruotsalainen ekouimapukubrändi, jonka valikoiman uikkarit ja bikinit henkivät väriä, asennetta ja kasaria.

Scampin uima-asut valmistetaan ekologisesta kierrätetystä nylonista eli Econylistä ja tuotanto tapahtuu pientuotantona ympäri Eurooppaa. Vastuullisuusviestinnän kannalta ainakin itse toivoisin tarkempia ja konkreettisempia tietoja tuotteiden valmistusmaista, sekä siitä miten työntekijöiden eettiset työolot on turvattu, vaikka Scampin tuotteiden osalta tilanne vaikuttaisikin olevan jo huomattavasti parempi kuin useimmilla pikamuotibrändeillä. Vastuullisuuteen nojaavassa bisneksessä avoimuus ja läpinäkyvä viestintä kannattaa aina.

Lue lisää vastuullisuudesta

17. Ocean zen

• Valmistusmaa: Australia?
• Materiaali: Kierrätetty nylon
• Sertifikaatit: Business Social Compliance Initiative, Oeko-Tex

Oceanzen on vuonna 2014 perustettu australialainen eettinen ja ekologinen uimapukuja ja bikinejä valmistava boutique-brändi, joka hyödyntää materiaalinaan kierrätettyä nylonia. Brändi kertoo sivuillaan olevansa sitoutunut työntekijöidensä eettisiin työoloihin, mutta uima-asujen valmistusmaata ei ole selkeästi mainittu. Toisaalta pienemmän boutique-brändin tapauksessa on mahdollista olettaa, että valmistusmaa olisi Australia.

Lue lisää vastuullisuudesta

18. Laara Swim

• Valmistusmaa: Tanska
• Materiaali: Econyl
• Sertifikaatit:

Laara Swim on tanskalainen ekologisiin uima-asuihin keskittynyt brändi, jonka design perustuu ajattomiin leikkauksiin ja väreihin, jotka näyttävä rannalla upeilta vuodesta toiseen. Laara Swim hyödyntää materiaalinaan Econyl kierrätysnylonia, ja tuotteet valmistetaan käsityönä Tanskassa.

Lue lisää vastuullisuudesta

19. Asuyama

• Valmistusmaa: Bali, Indonesia
• Materiaali: Econyl, elastaani
• Sertifikaatit:

Asuyama on suomalainen uima-asu brändi, jonka seksiä tihkuvat bikinit valmistetaan eettisesti Balilla, Indonesiassa. Asuyaman bikinien tyyli vahvistaa todeksi sen, että ekologisen ja eettisen pukeutumisen ei tarvitse tarkoittaa silmää riipivin printein varustettuja juutt-kankaisia kaftaaneita, vaan että vastuulliset uima-asut voivat todella olla biitsi-uskottavia ja saada käyttäjänsä tuntemaan olonsa upeaksi. Brändin kaikki uima-asut valmistetaan kaksinkertaisesta kankaasta, jolloin jokainen uima-asu tuntuu yhtä sileältä ja mukavalta niin sisä- kuin ulkopuoleltakin.

Asuyama lahjoittaa myynneistään osuuden merten pelastamiseen R.O.L.E. säätiön kautta “Zero Waste to Oceans” -ohjelmaan.

Lue lisää vastuullisuudesta

20. Savari Swimwear

• Valmistusmaa: Bali, Indonesia.
• Materiaali: Kierrätetty muovi (Econyl?)
• Sertifikaatit:

Savari Swimwear on kotimainen uima-asuja valmistava brändi, jonka suunnittelu on saanut inspiraationsa Australian auringosta. Brändi lahjoittaa kuukausittain rahaa merten siivoamiseksi muoviroskasta, ja istuttaa puun jokaista tilausta kohden. Savarin bikinit ja uimapuvut valmistaa pieni perheyritys Balilla Indonesiassa, jonka lisäksi uima-asujen materiaalina hyödynnetään kierrätetystä merten muovijätteestä, eli oletettavasti siis Econylistä, kuten useimmilla muillakin saman genren uikkaribrändeillä.

Savarin filosofiaan kuuluu kuluttajien tietoisuuden lisääminen muovijätteen haitoista ja brändi haluaakin kannustaa asiakkaitaan tiedostamaan kertakäyttömuovin kulutuksensa vaikutukset ja kiinnittämään huomiota eettisempään kuluttamiseen. Brändi lahjoittaa rahaa kuukausittain mm seuraaville järjestöille: take3forthesea, 4ocean, ja bushfires.

Lue lisää vastuullisuudesta

Näin huollat uimapukua oikein

Uima-asu kannattaa huuhdella aina kotiin saapumisen jälkeen. Pelkkä huuhtelu ai kuitenkaan poista uimapuvusta aurinkovoide-, hiki- tai suolajäämiä. Kun peset uimapuvun, sen materiaali kestää 40 celsiusasteen pesuohjelman, mutta 30 lämpöasteen pesuohjelman on hellävaraisempi ja ympäristöystävällisempi.

Keinokuiduista valmistettujen uima-asujen pesemisen kanssa kannattaa ensisijaisesti panostaa Guppyfriend pesupussin käyttöön, joka siivilöi pesussa vaatteesta irtoavat mikromuovikuidut, pitäen suurimman osan niistä sisällään, jolloin ne eivät päädy vahingossa vesistöihin.

Kuivata uima-asu huoneenlämpöön ripustettuna. Vältä uima-asun ripustamista aurinkoon kuivumaan tai uima-asun kuivaamista kuivausrummussa, sillä UV-säteily ja korkeat lämpötilat heikentävät tekstiilin kestävyyttä.

Tiedätkö jonkin ekologisen ja eettisen uima-asuja valmistavan brändin jota ei mainittu listalla? Kerro kommenteissa!

-Anna

(Postauksen kuvat lainattu valmistajien verkkosivuilta)

Artikkeli alunperin julkaistu 11.05.2021, artikkelia päivitetty 13.01.2022 täydentäen Lilja the Labelin valmistusmaahan liittyviä tietoja, brändin tuotteet valmistetaan pääasiallisesti Balilla, ei Guangzhoussa.

____________________________________

Luitko jo?

Eettiset ja ekologiset alusvaatteet – 24 ihaninta brändiä

Ihanin eettinen ja ekologinen urheiluvaatemerkki x 15

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Eettiset ja ekologiset uimapuvut & bikinit – 20 valmistajaa! appeared first on Ihme ituhippi.

Koiranruoan laatu on suoraan yhteydeyssä eläimen hyvinvointiin. Jokainen koiranomistaja toivoo koiransa voivan hyvin. Kun koiranomistaja on herännyt oman ruokavalionsa terveys- ja ympäristövaikutuksiin sekä alkanut pohtimaan omaa hiilijalanjälkeään, koiranruoka ei ole yleensä se ensimmäinen asia joka tulee mieleen. Ennen pitkää kuitenkin myös ekologinen koiranruoka alkaa usein pohdituttamaan.

Millaisia vaihtoehtoja markkinoilta löytyy? Onko ekologinen koiranruoka terveellistä koiralle? Ovatko jotkin brändit parempia kuin toiset ja miten erilaiset ekologiset koiranruokabrändit eroavat toisistaan? Miten hyvää ekologinen koiranruoka on tavalliseen koiranruokaan verrattuna? Ja tietenkin yksi iso kysymys: Onko ekologinen koiranruoka kallista?

Vastuullinen ja ekologinen koiranruoka yleisesti

Useimmiten ruoan valinnan ensisijaisena perusteena on se, mitä oma koira tarvitsee;

• onko kyseessä pentu vai ikääntynyt koira;
• sohvaperuna vai atleetti;
• minkä kokoista rotua koira edustaa ja;
• onko koiralla erityisiä terveyteen liittyviä ongelmia?

Terveyshaasteisiin ekovalmistajat eivät vielä toistaiseksi vastaa, mutta muuten valikoimaa löytyy todella hyvin koiran ikään, kokoon ja aktiivisuustasoon perustuen.

Koiranruoan hiilijalanjälki

Ekologisessa koiranruoassa hiilijanjälki näyttelee isoa roolia. Perinteisten koiranruoan reseptien klassikot nauta ja riisi on ekovaihtoehdoissa useimmiten vaihdettu vähähiilisempiin silakkaan ja kanaan sekä perunaan tai kauraan. Koiranruoan hiilijalanjälkeen pätee aivan sama logiikka kuin ihmistenkin ravintoon: ruoan ainesosat tuottavat sen hiilijalanjäljesta noin 95% ja kuljetusten tuottamat päästöt noin 5%. Siinä mielessä ei ole siis välttämätöntä valmistaa koiranruokaa Suomessa, jos ainesosat on valittu fiksusti.

Koiranruoan alkuperämaa

Koiranruoan valmistajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa ruoan alkuperämaata, ellei kuluttaja erikseen kysy asiasta. Ekobrändien valmistajat ovat kuitenkin keskimäärin hyvin avoimia raaka-aineiden alkuperästä ja tuotteidensa valmistusmaista. Se on kätevä keino erottautua tavallisemmista koiranruoista. EU-alueella ruokaa valmistettaessa jokaisessa maassa on omat säännöksensä siitä mitä koiran ruoka saa sisältää, useimmiten raaka-aineena on ihmisten ruoaksi hyväksyttyjä eläimiä, joiden tietyt ruhonosat eivät vain maistu ihmisille, mutta joissa on silti ravintoarvoa.

Paras = kallein?

Useimmiten koiranruoan hinta korreloi ruoan laadun kanssa, mutta hintalappua ei silti kannata tuijottaa ainoana hyvän koiranruoan määritelmänä.

Koiranruokaa valitessa kannattaa perehtyä ennen kaikkea koiranruoan ainesosaluetteloon: sisältääkö koiranruoka esimerkiksi vehnää, maissia tai soijaa, jotka eivät sovi useille koirille? Sisältääkö koiranruoka lihaa vai “eläinperäisiä tuotteita”. Kanaa vai “siipikarjaproteiinia”? Koiran ruoansulatus on erilainen kuin ihmisen: ihminen tarvitsee paljon kuitua, mutta koira puolestaan kaipaa enemmän rasvaa ja proteiinia ehtiäkseen saada ruoasta kaiken tarvitsemansa, ennen kuin ruoka on ehtinyt kulkea nopean ruoansulatuksen läpi.

Eikö vegaaninen koiranruoka olisi kaikkein ekologisinta?

Teknisesti varmaan juu. Ja löytyyhän sitä markkinoiltakin. Toistaiseksi kuitenkin uskon, että koira on ainakin hammaskalustonsa perusteella ihan oikeasti sekasyöjä, toisin kuin ihminen. Koiralla ei olisi teräviä kulmahampaita ja lihan repimiseen soveltuvia poskihampaita, jollei koiraa olisi tarkoitettu syömään lihaa esimerkiksi luonnosta löytyvien haaskojen muodossa tai metsästyksen lopputuloksena. On hyvä, että koiran ruokavalioon kuuluu monipuolisesti hedelmiä ja kasviksia, ja että koira saa syödä myös ruokavalioonsa sopivia ihmisten jämiä, mutta ainakin itse lähestyisin vegaanista koiranruokaa varovaisuuden kautta.

Moni vegaanista koiranruokaa valmistava brändi on tehnyt reseptin suunnittelussa yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa. Kantani asiaan saattaa muuttua tutkimustiedon lisääntyessä, mutta toistaiseksi pysyttelen tutussa ja turvallisessa tavallisemmassa ruoassa.

Onko koiranruoan hiilijalanjäljen kompensoinnissa mitään järkeä?

Ensialkuun ajattelin, että ei. “Siinähän se koirankin tuottama hiilijalanjälki kompensoituu, kun kompensoin omani. Muistikuvani mukaan, viimevuotinen noin 3,5 tonnia tuottamiani päästöjä maksoi noin kymmenisen euroa. Ei ole siis mitään järkeä maksaa ylihintaa hiilikompensoidusta koiranruoasta.“

Hetken asiaa pohdittuani muistin kuitenkin, että käyttämäni hiilijalanjälkilaskuri ei kuitenkaan huomioi koiran tuottamia hiilipäästöjä muuten kuin “muuna vapaa-ajan kulutuksena”, vaikka onhan sillä todellisuudessa selkeä ero onko kyseessä kierrätyskeskuksesta ostettu vanha lakana käsityöprojektiin vai pari kiloa lihaisaa koiranmuonaa. Tarkemmin asiaa katseltuani havaitsin myös, että ekologisten koiranruokien hinta ei synny vain ja ainoastaan ylihintaan ostetusta hiilikompensaatiosta, vaan myös oikeasti laadukkaasta ravintosisällöstä.

Ekologinen koiranruoka – Esittelyssä 4 brändiä

Vertailuun päätyivät yleisimmin saatavilla olevat neljä ekologista koiranruokarändiä: Yora, Saaga, Dagsmark ja Alvar. Kaikki taulukon vertailut on tehty sillä olettamalla, että ruoka valittaisiin 7,5 kiloiselle aikuiselle normaali-aktiiviselle mäyräkoiralle

Toukista valmistettua Yoraa on saatavilla Ruohonjuuresta, Saagaa ja Dagsmarkia päivittäistavarakaupoista kuten Prismoista ja Citymarketeista, ja Alvaria on saatavilla joko Woltin kautta ainakin pääkaupunkiseudulla, sekä Alvarin omasta verkkokaupasta tilaamalla.

1. Yora – Koiranruokaa toukista

Yora on Britanniassa valmistettu brittiläinen koiranruoka, jonka proteiini on peräisin farmatuista toukista. Aitoa hyönteisruokaa siis.
Yoran brittiläisen valmistajan sekä suomalaisen maahatuojan verkkosivuilla oli tarjolla rajallisemmin tietoa tuotteen ainesosien alkuperästä kuin muilla brändeillä. Tämän lisäksi tuotteen hinta on yli 2,5 kertainen verrattuna muiden ekologisten koiranruokabrändien hinnoitteluun.

Yora on hinnoittelunsa puolesta jo sen verran “out there”, että mäyräkoira ei ole tullut maistaneeksi kyseistä kuivamuonaa. Tavallisen koiranomistajan näkökulmasta koirabudjetissa olisi kiva olla väljää myös muitakin kuluja, kuten esim. puruluita, herkkuja, lääkkeitä ja eläinlääkäreitä varten. Itseäni ehkä hiukan myös epäilyttää ja häiritsee ajatus hyönteisten syömisestä, teinpä sitä sitten minä tai mäyräkoira. Tässä on ihan rehellisesti taustalla vähän sellainen: “En itse söisi toukkia, miksi siis tarjoaisin jotain niin ällöä rakkaalle mäyräkoirallenikaan?” -ajattelu.

Tietenkin, jos koiran saisi ruokittua hiilineutraalisti, olisihan se oivallista. Toisaalta hyönteisruoan kanssa uskon, että ongelma on enemmän kaltaiseni tavallisen kuluttajan psykologinen blokki. Suomessahan valmistettiin jossain vaiheessa mm. Sirkka-leipää ja muita hyönteisruokia ihmisten kulutukseen “tulevaisuuden ruokana”, mutta tuotteet katosivat hyllyistä vähin äänin, sillä kuluttajat eivät kokeneet hyönteisruokaa helposti omaksuttavaksi.

2. Dagsmark Pet Food – Kotimainen koiranruoka

Kiinnostavaa on, että täysin suomalainen Dagsmark on vertailujoukon edullisin, sillä se tuntuu olevan melko harvinainen ilmiö, jos kyseessä on suomalainen tuote. Toinen kiinnostava pointti on, että vaikka Dagsmark on panostanut mahdollisimman vähähiiliseen reseptiin ja jopa laskenut yrityksen hiilijalanjäljen, Dagsmarkin tuotteiden hiilijalanjälkeä ei ole kompensoitu.

Pääosin Dagsmark kertoo sivuillaan hyvin avoimesti tuotteidensa alkuperästä. Ainoa juttu joka jäi minulle alkuperän suhteen Dagsmarkin sivuilla epäselväksi, oli penturuoissa käytettävän kananrasvan alkuperämaa. Kaikkien muiden ainesosien kohdalla mainittiin kotimaisuudesta, mutta kananrasvasta tämä maininta jostain syystä puuttui (?) Kuvittelisin, että brändin filosofian mukaisesti sekin olisi kotimaista, ja asiaa ei ole mainittu itsestäänselvyytensä vuoksi, mutta avoin ja läpinäkyvä brändi varmasti vastaa mielellään kuluttajien tiedusteluihin. Jos asia kiinnostaa pennun omistajaa, sitä kannattaa tiedustella Dagsmarkilta.

Mäyräkoira ei ole (vielä) tullut maistaneeksi Dagsmarkia, mutta olettaen, että sen ainesosat ovat hyvin samanlaisia kuin Saagassa ja Alvarissa, on helppoa veikata, että Dagsmark olisi todennäköisesti mäyräkoiran hyväksynnän arvoinen.

3. Saaga – Ekompi super premium

Saaga on kotimainen koiranruokabrändi, jonka kuivamuonia mainostetaan ympäristöystävällisyyden lisäksi kuivamuonan korkealla laadulla. Mitä tulee raaka-aineisiin, tuote ei merkittävästi eroa Dagsmarkista tai Alvarista. Erona on ehkä, että Saagan brändi jää hiukan epäselkeämmäksi kuin kahdella edellä mainitulla, mutta brändin erottautuvuudella ei ihan rehellisesti ole mitään tekemistä itse ruoan laadun kanssa.

Saaga avaa nettisivuillaan ihanan selkeästi mistä joka ikinen yrityksen käyttämä raaka-aine on peräisin. Reseptejä voisi mahdollisesti rukata vieläkin vähähiilisempään suuntaan, korvaamalla riisin muilla jo käytössä olevilla raaka-aineilla, kuten ohralla ja kauralla?

Meillä on tällä hetkellä kokeilussa Saaga, sillä sen hiilijalanjälki on kompensoitu, raaka-aineet ovat ravitsevia ja harkiten valittuja, ja Saagaa on saatavilla Tallinnalaisen Prisman hyllystä. Tämän lisäksi Saaga on ekoruokien sarjassa keskihintainen. Ei halvin, muttei myöskään kallein.

Mäyräkoiran makutesti? Namskis.

4. Alvar – Muoviton vaihtoehto

Alvar on suomalainen koirien ekoruokaan keskittynyt start-up, joka valmistaa hiilikompensoitua koiranruokaa hävikkiaineksista. Alvarin suurin haaste on se, että tietääkseni sitä ei toistaiseksi ole saatavilla markettiketjuista, vaan sitä täytyy tilata erikseen Alvarin verkkokaupasta, eikä tilaaminen Viroon vaikuttaisi olevan mahdollista. Alvarissa omasta mielestäni ehdoton plussa on täysin muoviton pakkaus, sillä ruoka toimitetaan pahvilaatikkoon pakatussa paperisäkissä, jonka voi hyödyntää esim. bioroskiksena ruoan loputtua.

Jos Alvar toimittaisi Viroon, ryhtyisin mielelläni brändin asiakkaaksi, sillä muoviset koiranruokasäkit tuppaavat viemään häkellyttävän paljon tilaa keittiön kierrätyslaatikossa.

Mäyräkoiran makutesti? Namskis.

Tavallisimmat koiranruokabrändit suurennuslasin alla

Alle olen vertailun vuoksi taulukoinut muutaman myydyimmän “tavallisen” koiranruoan ravintosisällön, sekä valmistajien ja jälleenmyyjien sivuilta löytyvät alkuperätiedot. Jokainen vertailuun valittu kuivamuona on jälleen valittu olettamalla “7,5kg painava normaaliaktiivinen aikuinen mäyrinkäinen.”

Pedigree ja Purina – Globaalit jätit koiranruokahyllyssä

Pedigreen omistaa ylikansallinen Mars ryhmä (se sama joka valmistaa Mars-patukoita) ja Purinan omistaa Nestle. Nämä kaksi jättiä kertoivat ruokiensa ravintosisällöstä kaikkein vähiten muihin verrattuna.

Ruoan ainesosien alkuperämaita en löytänyt mistään, ja valmistusmaankin löysin hiukan ironisesti Prisman verkkokaupasta, vaikka asia on juuri sellainen, josta lukisin tosi mielelläni suoraan valmistajien verkkosivuilta. Molemmat Pedigree ja Purina sisältävät vehnää, jota useimmat koiranomistajat pyrkivät välttämään, sen yleisesti ilmenevän koiraa allergisoivan taipumuksen vuoksi.

Myöskään brändien ainesosalistoissa vilahtelevat “eläinperäiset tuotteet” ja “siipikarjaproteiini” eivät herätä kovin suurta luottamusta. On vain hyvästä, että lihan tuotannon sivuvirtana syntyvät vähemmän halutut ruhon osat hyödynnetään koiranruoassa, mutta toisaalta kuten YLE asian muotoili, en ole ihan vakuuttunut siitä haluanko tarjoilla koiralle “kanan nokkia ja jalkoja Kiinasta”. Jos valmistaja valitsee sisällysluetteloonsa muotoilun, joka ei kerro käytännössä mitään, on vain luonnollista olettaa totuuden olevan se vähiten mairitteleva.

Hauhau – Peruspupen murkina

Vertailluista tavallisista valmistajista kaikkein parhaiten tuotteensa alkuperästä kertoo suomalainen peruspupen brändi Hauhau.

Hauhaun kuivaruoat valmistetaan Tšekissä, josta myös hankitaan suurin osa ainesosista, ja tämän lisäksi esim. lohiöljy hankitaan Norjasta tai Skotlannista ja riisi Italiasta, ja niin edellen. Avoimuutensa kannalta Hauhau korjaa potin. Hauhaun aineksista ei löydy mitään erityistä kritisoitavaa: tuote on vehnätön ja soijaton, joskin se sisältää usein allergiaa aiheuttavaa maissia.

Toivoisin saavani Hauhaun verkkosivuilta vielä hiukan enemmän tietoa tuotteen ravintosisällöstä, esimerkiksi juuri kaliumin, natriumin ja omegoiden osalta. Muuten olen oikeastaan aika tyytyväinen avoimuuden ja läpinäkyvyyden tasoon.

Hill’s – Vain parasta

Hill’s on laadukkaaseen ja toiminnalliseen koiranruokaan erikoistunut brändi, ja Hill’sin tuotteita löytää pääasiassa eläinlääkäriasemilta sekä eläinliikkeistä.

Nettisivuillaan yritys oli avannut todella tarkasti koiranruokansa ravintosisällön sekä ainesosat. Koska brändin koiranruoan raaka-aineet ovat laadukkaita, Hill’sillä ei myöskään ole mitään syytä verhoilla niitä mutkikkaiden ja asiaa hämärtävien “teknisten” nimitysten taakse. Brändi kertoo omista sisäisistä laatustandardeistaan verkkosivuillaan, mutta ei avaa niiden konkretiaa sen tarkemmin. Toivoisin vielä enemmän lisätietoa juuri eri ainesosien alkuperästä. Hill’s koiranruoan hinta on varsin korkea, enkä ole täysin vakuuttunut, että se tarjoaa jotakin erityistä ekstraa, jota noin puolet edullisemmat ekobrändit eivät tarjoaisi.

-Anna

_________________________________________

Luitko jo?

Näin valitset ekologista ruokaa – 9 vinkkiä

Syitä joiden vuoksi ei kannata ryhtyä vegaaniksi

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Ekologinen koiranruoka – Vertailussa 4 brändiä appeared first on Ihme ituhippi.

Nokkonen on makunsa ja koostumuksensa kannalta hyvin samanlainen kuin pinaatti, jonka vuoksi se sopii pinaatti-fetapiirakkaan pinaatin korvaajaksi. Nokkosen paras satokausi on huhti-toukokuussa, kun nuoret versot puskevat maasta esiin, jolloin innokkaan hortoilijan kannattaa alkaa katselemaan seinän vierustoja, ojanpekkoja ja pusikoita sillä silmällä.

Alkuun haasteeni oli, että piirakan sisus jäi turhan nestemäiseksi kun kananmunan jättää pois, mutta tämän ongelman saa ratkaistua korvaamalla munat no-egg jauheella tai parin munan vaikutusta vastaavalla määrällä peruna- tai maissijauhoa.

Vegaaninen nokkos-fetapiirakka – Resepti

Vegaaninen murotaikinapohja:

• 3dl vehnäjauhoa
• 3rkl vettä
• n. 1-1,5dl öljyä tai 150grammaa margariinia
• 1 tl suolaa

Nokkos-feta piirakan täyte:

• N. litra tuoretta nokkosta
• 3-4 valkosipulin kynttä
• 1 sipuli
• 200g fetaa esim. Chocochilin ohjeella
• 1 purkki kaurakermaa
• 200g pussi vegaanista juustoraastetta
• 150g Oatly Basil & Tomato kauratuorejuustoa
• 1,5tl suolaa
• 1,5 tl mustapippuria
• 0,5tl cayenne chiliä
• 3 tl No-egg jauhetta

Piirakan koristeluun:

Parin nokkosen lehdet

Valmistusohje

• Siisti, huuhtele ja ryöppää nokkoset. Ryöppääminen tapahtuu pitämällä nokkosia kiehuvassa vedessä noin 30 sekuntia, kunnes niistä tulee kirkkaan vihreitä.
• Sekoita taikinan ainekset yhteen ja levitä ne leivinpaperilla vuorattuun vuokaan käsin painellen.
• Levitä nokkonen, pilkottu sipuli, valkosipuli ja feta tai sen korvike taikinalle. Sekoita juustot ja kermat yhteen mausteiden ja no-egg jauheen kanssa, ja kaada koko komeus vuokaan.
• Halutessasi voit vielä tehdä piirakan pintaan koristeluja yli jääneillä nokkosen lehdillä.
• Pidä 190 asteisessa uunissa n. 35-40 minuuttia tai kunnes pinta vaikuttaa ruskistuneen sopivasti. Ota ulos uunista ja anna piirakan jäähtyä noin 10-15 minuuttia.

Vinkki: Reseptiä voi hyödyntää myös vegaanisen pinaatti-fetapiirakan ohjeena vaihtamalla nokkosen pinaattiin.

Millaisiin muihin resepteihin olet kokeillut hyödyntää nokkosta?

-Anna

__________________________________

Luitko jo?

Voiko voikukkia syödä? Voikukkakeksien resepti

Eettistä kananmunaa etsimässä – Miksi luomukananmuna ei ole täydellinen ratkaisu?

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Nokkos-fetapiirakka – Vegaaninen resepti appeared first on Ihme ituhippi.