Vegaaninen lasagne runsaan juustoisella cashew-kermalla on ruokaisa viikonlopun tai arki-illan herkku viilenevään säähän. Varoituksen sana: tämä katoaa jääkaapista niin nopeasti, että kannattaa olla vikkelä jos haluaa itse vielä toisen kierroksen.
Raikkaan kesäinen sitruunasorbetti syntyy tumpummaltakin keittiön velholta ilman jäätelökonetta ja täysin vegaanisesti. Ainoat pakolliset ainekset ovat oikeastaan vesi, sitruunat ja sokeri. Ei yhtään hullumpaa.
Voikukkia kannattaa poimia keittiöön alkukeväästä ja kesästä, sillä etenkin lehdet ovat silloin vielä kevyemmän makuisia, verrattuna loppukesän hiukan kitkerämpään makuun. Vaikka olen nähnyt lehtiä käytettävän eniten, itse kuitenkin innostuin hunajaisen makuisista terälehdistä. Kesäistä fiilistä voi nauttia myös sisäisesti voikukkakeksien muodossa.
Terveellisestä pohjoisen metsän superfoodista, törkeän herkulliseksi piirakaksi, joka katoaa parempiin suihin parissa silmänräpäyksessä.
Lihaton makaronilaatikko on lokakuuhun sopiva lohturuoka, kun ulkona on viileää ja hämärää, ja arki rullaa harmaana joulua odotellessa. Lopputuloksesta tulee mehevä ja herkullinen, jonka lisäksi valmistaminen on häkellyttävän helppoa ja nopeaa.
Kurpitsakeitto on lokakuun satokauden vegaaninen resepti, joka lämmittää ilmojen viiletessä. Kurpitsakeiton hurma syntyy sen syksyisestä väristä, mutta myös makuhermoja hellivästä pehmeydestä. Kurpitsan sesonki on syys-lokakuussa, ja se onkin yksi perinteisimmistä vuodenajan herkuista.
Sain ajatuksen pihlajanmarja reseptiin äidiltäni, joka pohti, että olisi ihanaa saada pihlajanmarjahilloa kuten hänen äitinsä teki hänen lapsuudessaan.
-Tajusin, etten ollut eläessäni maistanut koko herkkua, joten päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Ainoa kosketuspintani pihlajanmarjoihin on ollut iki-inhokkini kettukarkit, ja ilmeisesti niissäkään ei ole 80-luvun jälkeen enää käytetty oikeaa pihlajaa sen vaihtelevan saatavuuden vuoksi.
Raparperimehu. -Meillä kotona ei koskaan ollut perinnettä sen keittämisestä, ja keksin koko touhun vasta aikuisiällä. Olin melkein yllättynyt kun hoksasin että sehän on ihan mahdollista. Tästä lähtikin liikkeelle yhden naisen “mehutehdas”.
Voikukkia kannattaa poimia keittiöön alkukeväästä ja kesästä, sillä etenkin lehdet ovat silloin vielä kevyemmän makuisia, verrattuna loppukesän hiukan kitkerämpään makuun. Vaikka olen nähnyt lehtiä käytettävän eniten, itse kuitenkin innostuin hunajaisen makuisista terälehdistä. Kesäistä fiilistä voi nauttia myös sisäisesti voikukkakeksien muodossa.
Kuvassa Ihme Ituhippi on eksynyt luontaisen urbaanin habitaattinsa ulkopuolelle etsimään uuden vuoden inspiraatiota. Kuva: Saumya Tyagi Rakastan jokaisen uuden vuoden aloitusta, koska uuden kalenterivuoden alku antaa raikkaan mahdollisuuden itsetutkiskeluun, omien tavoitteiden suunnitteluun ja tulevan vuoden ihmettelyyn. Vaikka elämä ei usein mitenkään dramaattisesti muutukaan, kerta toisensa …