Resepti: Sovellettu bors keitto
Hekumoissani nautin napata kaupasta kauden kasviksia, ja sitten jää yllättävän usein mysteeriksi mitä näistä saisi tehtyä. Satokausien mukaan elämiseen pyrkiminen on yllättävän usein haasteellisempaa kuin olisin alkuun kuvitellut. Aika usein ratkaisuni on keitto, sillä keskimääräisen keiton valmistusprosessi vaatii vaivannäköä vain sen verran, että pilkkoo ainekset, huitaisee kattilaan, odottelee kypsymistä ja sitten valinnan mukaan surauttaa (tai ei surauta) sauvasekoittimella sosekeitoksi. Tällä kertaa suristimeen pääsi bors keitto.
Keitot ovat myös älyttömän helppoja arjen pelastajia, tykkään pakastaa keittoja annoksina, ja sitten jonain iltana kun tiedän, että seuraava päivä tulee olemaan kiireinen, lykkään keiton pakastimesta jääkaappiin sulamaan, ja seuraavana päivänä se tarvitsee vain lämmittää hellalla.
Olen tarkoituksella viimeaikoina vatsavaivojen pelossa vältellyt kaalia, mutta tällä kertaa en voinut vastustaa pienen suloisen punakaalin hehkuvaa olemusta, joten se tarttui matkaani. Punakaalista on saatavilla myöskin paljon terveyshyötyjä: Se sisältää runsaalsti C-vitamiinia (pysy kaukana flunssa!), betakaroteenia, folaattia, ja E- sekä K-vitamiineja. Kaalit ovat myöskin hyvä seleenin lähde. Seleeni on antioksidantti joka suojaa kehoa hapettumisstressiltä, mutta myöskin tukee kehon omaa immuunipuolustusta ja suojaa kehoa vahingoittavilta aineilta, kuten karsinogeeneiltä ja raskasmetalleilta. Seleeni toimii lisäksi hyvin yhdessä E-vitamiinin kanssa.
Keiton punajuuri puolestaan onkin jännempi epeli kuin olin kuvitellut maan alla kasvavan ruskean möhkäleen olevan, jolla saa aivan varmasti kädet pinttymään hehkuvan vaaleanpunaisiksi. Punajuuresta löytyy A-, B-, C- ja E-vitamiineja, runsaasti kivennäisaineita kuten rautaa, sinkkiä, magnesiumia ja kaliumia, sekä etenkin folaattia, joka auttaa punasolujen uudistumisessa ja aineenvaihdunnassa, jonka lisäksi se auttaa kehoa suojaamaan ja korjaamaan DNAta.
Kurkumaa puolestaan tykkään huitoa mukaan hiukan jokaiseen ruokaan, sillä se on varsin miedon makuinen mauste, jolla on useita väitettyjä, ja jonkun verran tutkittujakin terveysvaikutuksia. Lisätutkimuksia odottaessa, sen käytöstä tuskin suurempaa haittaakaan on monipuolisen ruokavalion lisänä. Yksi tutkittu vaikutus kurkumalla on anti-inflammatorinen, eli tulehdusta vähentävä vaikutus, jonka lisäksi sillä on antioksidatiivisia vaikutuksia kuten monilla muillakin mausteilla, joten se sopii tähän aikaan vuodesta kuin muumi kanoottiin terveyttä ylläpitämässä.
Sovellettu bors keitto – resepti
- Punajuuri
- Punakaali
- Keitetty peruna (sattui löytymään jääkaapista)
- 2 kasvisliemikuutiota
- Suolaa kunnon tujaus
- Pippuria
- 5 valkosipulinkynttä (tai ihan maun mukaan, itse nautin kunnon valkosipulikylvyistä)
- Timjamia
- Pari laakerinlehteä
- Kurkumaa
- Loraus omenaviinietikkaa
Sitten vain ainekset pilkkoen, heität kattilaan, peität sopivasti vedellä, annat kiehua niin kauan että ainekset ovat pehmenneet. Sitten kun keitto vaikuttaa kypsyytensä puolesta valmiilta, kannattaa noukkia laakerinlehdet pois keitoksen seasta, ja sitten vain joko blenderillä tai sauvasekoittimella soseeksi. Älyttömän nopea ja helppo arki-illan valmistettava.
Innostutko sinäkin satokauden tuotteista syksyn tullen? Mitkä ovat syksyn suosikkireseptisi?
-Anna
__________________
Luitko jo?
RAPARPERIMEHU – SATOKAUDEN RESEPTI
Vau. Saat tuon kuulostamaan herkulliselta ja kuinkas ollakkaan säästyn tänään ruoanteko pohtimiselta. Josko olisi vielä kauneudellisia vaikutuksia. Olen kuullut että kurkuma on hyväksi sydämelle.
Itsekin olen kuullut että kurkumasta olisi vaikka minkälaisia terveyshyötyjä, mutta toisaalta en ole perehtynyt aiheeseen liittyviin tutkimuksiin että uskaltaisin suoraan väittää sille mitään erityisiä ominaisuuksia, paitsi epämääräisen, mutta suurimman osan ajasta omassa keittiössäni riittävän “No.. se on terveellistä!” 🙂
Keitto näyttää ihanalta mutta vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuudet kannattaisi tarkistaa. Esim. supertärkeää ja vegaaneille aika rajoitetusti saatavilla olevaa seleeniä on punakaalissa vain 0.4ug sadassa grammassa, kun saantisuositus on naisille 50ug vuorokaudessa. Punajuuri ei taas ole kummoinen raudan (0.9mg/100g) tai sinkin (0.5mg/100g) lähde. Terve.fi sivuston lähteettömiä artikkeleja on hyvä kyseenalaistaa.
Ihana uutinen. Mä en oo uskaltanut syödä niitä raaka-aineita kun on tulppaveri, mutta nyt minäkin voin huoletta syödä niitä eikä olisi mitään vaaraa. Kiitos hyvästä infosta.
Lähdekritiikin suhteen olet aivan oikeassa, sillä pitoisuukistahan lähteessä ei puhuta mitään. Toisaalta etenkin vegaanisen ruokavalion noudattajalla on haasteita saada seleeniä mikäli pyrkii suosimaan Suomessa kasvatettua luomua. Tietenkin silloin esim. juuri seleenin saannin varmistamiseen on fiksua syödä monipuolisesti, esim. parapähkinöitä, auringonkukan siemeniä yms. Toisaalta mikäli juurikin suomalaisia luomutuotteita pyrkii suosimaan (ja unohtaa syödä parapähkinänsä kuten allekirjoittanut), en koe että ainoakaan seleenin lähde on yhdentekevä. Toisaalta mitä tulee rautaan, mikäli pitää huolta siementen ja täysjyväviljojen osuudesta ruokavaliossa, raudan tai puutteestakaan ei tarvitse olla erityisen huolissaan, etenkään jos ruokavalioon kuuluu myös sopivissa määrin raudan imeytymistä tehostavaa C-vitamiinia.
Ruokavaliossa koen olennaisimmaksi kokonaisuuden ja sen monipuolisuuden: mitä enemmän ja erilaisempia ravintoaineiden lähteitä käytetään, sitä parempi lopputulos on 🙂
Luomu punajuurissa ei seleeniä ole luultavasti juuri lainkaan, koska Suomen maaperä on tosi seleeniköyhää eikä luomuviljelyssä saa käyttää seleenillä rikastettuja lannoitteita. Luomu ei ole aina yhtä kuin hyvä. Kun 200g (ei luomu) punajuurta täyttää vasta alle viideskymmenesosan päivän seleenin tarpeesta en välttämättä lähtisi mainostamaan sitä seleenin lähteenä. Alhainen seleenin saanti on yhdistetty tiettyihin syöpiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin eikä moni vegaani varmaan osaa edes olla sen saannista huolissaan. Ilman parapähkinöitä tai ravintolisiä on tarve oikeasti aika hankala täyttää päivittäin. Monipuolinen ruokavalio on tietenkin aina hyvä juttu.
Loogisen päättelyn sudenkuopat:
1. Reseptissä itsessään en erittele onko kyse luomu- vai “normaali” punakaalista, koska sen saa mielestäni kukin valita ihan oman fiiliksen ja mahdollisuuksien mukaan, koska suosituksista syntyy aina kommenttikentässä riitaa puoleen ja toiseen, eli mieluummin kirjoitan niin päin että kukin valitsee mitä tykkää, koska isommassa kuvassa punakaali on yhä punakaali. Huomioiden, että luomutuotteiden markkinaosuus keskimääräisessä ruokakaupassa on noin 2%, lukijan X ostama punakaali on todennäköisimmin se “normaali”, jonka lannoitteeseen on viljelyvaiheessa lisätty Suomen maaperästä uupuvaa seleeniä. Näin, mitä suurimmalla todennäköisyydellä ostettu punakaali sisältää seleeniä. Kyse on vain määristä.
2. Postauksessa ole missään vaiheessa suositellut punakaalia ainoaksi seleenin lähteeksi.
3. Jos postausta lukee, punajuurien seleenimääristä en ole maininnut sanallakaan.
4. Kyseinen resepti on vegaaninen. Loogisesti virheellinen päättelyketju on olettaa, että joko noudattaisin, tai edes suosittelisin täysin vegaanista ruokavaliota kenellekkään. Senkin uskon kuuluvan niihin asioihin jonka kukin itse päättää omaa kehoa ja oloa kuunnellen, enkä ala neuvomaan ketään ravinto-arvoiltaan optimaalisen ruokavalion konaisuuden muodostamisessa. Kuitenkin koen silti itseni tarpeeksi päteväksi lukemaan “sisällysluetteloa” oli kyseessä sitten sipsipussi tai punajuuri, ja niihin ravintosisältöihin voi sitten kukin itse perehtyä syvemmin mikäli aikaa ja mielenkiintoa riittää. Mutta missään vaiheessa en väittänyt että “punakaali olisi fenno-vegaanin merkittävin seleeninkähde”, kuten nyt taisit postauksen lukea.
Useilla elämän osa-alueilla pienistä puroista syntyy meriä, ja edelleen painotan että eri ravintoaineiden lähteiden mahdollisimman laaja kirjo on hyväksi oli lähde sitten pienempi tai suurempi, ja silloin kun tiettyä ravintoainetta ei luotettavasti ruoan kautta saa, se kannattaa tietenkin ottaa purkista. Ja kaikkihan me tähtäämme yhdessä hyvinvoinnin optimointiin, erona on vain, että mistä kulmasta kukakin asiaa lähestyy.
Kommentti luomu punajuurista liittyi sun kommenttiin, ei postaukseen enkä lukenut postausta niin, että punakaali olisi fenno-vegaanin merkittävin seleenin lähde. Mun mielestä olis vaan kaikkien etu, jos terveyteen ja ravintoon liittyvistä jutuista jaettais mahdollisimman realistista tietoa.
342,5543
Itslleni jäi hiukan olo, että puutut kovin ärhäkkäästi yksityiskohtaan, joka ei postauksen tai yleistiedon valossa suoranaisesti ole väärin, vaikka toki väitteen taustoituksessa oli puutteita.
Anyhow, koen että tämä väittely on omalla tavallaan turha, sillä uskon että molemmat ajamme samaa asiaa ympäristötekojen suhteen. Tykkään myös sun blogista, jatka samaan malliin!
Näin syksyn tullen on kaali mielestäni hyvää ja siitä tuleekin tehtyä paljon erillaisia ruokia. Laatikot ja varsinkin kaalikeitto lampaanlihalla on varsin hyvää johon on kuitenkin laitettu tomaattimurskaa ja omenaa hieman makeutta antamaan.