Suomen ylikulutuspäivä ja 4 tapaa vaikuttaa omaan ylikulutukseesi
Tänään WWF:n tuoreen raportin mukaan on taas Suomen ylikulutuspäivä. Eli se päivä vuodesta kun suomalaiset ovat kuluttaneet oman laskennallisen osansa maailman luonnonvaroista. Ajatuksena tämä on jotenkin hyytävää huomioiden, että emme matemaattisesti selvinneet edes puolta vuotta yhden maapallon meille tarjoamilla resursseilla. WWF:n laskelmien mukaan suomalaisella elämäntyylillä kuluisi 3,6 maapallon kestävästi käytettävissä olevat luonnonvarat vuodessa.
Pienenä lohdutuksen sanana, että asiat ovat olleet osaltamme huonomminkin ja esim. vuonna 2009 olimme kuluttaneet osamme loppuun jo 25 maaliskuuta. Silti tämä aina pistää miettimään, kuinka paljon sitä itse todellisuudessa kuluttaa. Miksi ylikulutuspäivällä sitten on merkitystä? Ensinnäkin toimillamme (tai ehkä pikemminkin sillä että emme konkreettisesti toimi) kiihdytämme ilmastonmuutosta, ja myöskin luonnon monimuotoisuus kärsii. Miksi se luonnonmonimuotoisuus sitten kärsii? Useiden eläinten ja kasvien luontaisia elinympäristöjä kaadetaan pois ruoan ja energian tuotannon alta. Usein sademetsän eläimet eivät ole ihan niin sopeutuvaisia että toteaisivat “no eikun muutan vaan tohon hiukan erilaiseen metsään kymmenen kilsan päässä, saanpahan vaihtelua, ollaan jo itseasiassa katseltu sieltä uutta isompaa puuta mehevämmän pensaan vieressä.” Isona ongelmana tähän liittyen on vielä, että usein paikallisten ihmisten elinkeino on sidoksissa paikalliseen luontoon, ja kun luonto kärsii, myös heidän elinkeinonsa kärsii.
Ylikulutuspäivä – Mistä voisi karsia tai miten voisi muuttaa omaa toimintaa?
1. Ruoka
Olen ilolla seurannut viimeaikojen kasvisruoka- ja vegaanibuumeja, sillä ne ovat avainasemassa ratkaisemassa tulevaisuuden ravitsemustottumuksiamme ja keventämässä vaikutustamme ympäristölle asettamaamme rasitukseen. Tässä kohtaa yksittäisten kuluttajien teoilla on merkittävä vaikutus, sillä korvaamalla omaa lihankulutusta kasvisperäisillä vaihtoehdoilla vaikutat suoraan tuottamaasi hiilijalanjälkeen. Myöskin sillä, ettet heitä syömäkelpoista ruokaa roskiin jätät kuluttamatta turhaan ruoantuotannon voimavaroja tuotteeseen joka kulkeutuu käytännössä käyttäkelpoisena pellolta kotisi roskikseen. Tähän liittyen suosittelen kurkkaamaan mielekiintoisen klipin viime viikon Enbuske, Veitola & Salmisesta (alkaa videon kohdasta 18.50) jossa asian tiimoilta Roope Salminen eli viikon roskiksesta dyykkaamallaan syömäkelpoisella ruoalla.
2. Liikkuminen
Hispterit ostavat mummofillareita fiilistelläkseen työmatkojaan, mutta toisaalta kannattaisiko meidänkin? Itse olen harkinnut aina välillä vakavasti jos vaihtaisin julkisen liikenteen käytön fillarointiin lyhyemmillä matkoilla, mutta toisaalta ainakin vielä toistaiseksi Tallinnassa olen aika skeptinen sen suhteen säilysikö pyörä viikkoakaan varastamattomana. Toisaalta näin kelien viimeinkin salliessa myös kävely on todellinen vaihtoehto. Myös julkisen liikenteen käyttö on hyvä vaihtoehto, sillä sen lisäksi että pelastat maapalloa ja kutistat omaa vaikutustasi luonnonvarojen kulutuksessa, myös kohennat terveyttäsi, sillä tulet pysäkille kävellessäsi puoli-vahingossa liikkuneeksi enemmän kuin vain autoillessasi ovelta ovelle.
3. Energia
Jos olet elämäntilanteessa jossa sinun on mahdollista valita uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä, vihreään sähköön vaihtamalla annat oman panoksesi Suomen ylikulutuspäivän sijaintiin kalenterissamme ensi vuonna.
4. Älä osta turhaa romua
Ostaessasi turhaa tai kertakäyttöistä romua, jonka tuottamiseen on käytetty resursseja on suoraa haaskausta, koska asian olisi voinut hoitaa fiksumminkin. Vältä kertakäyttötuotteita, osta kestäviä ja hyvälaatuisia asioita vain tarpeeseen ja siinä vaiheessa kun ne ovat kuluneet joko loppuun tai eivät ole enää korjattavissa, kierrätä ne asianmukaisesti.
Millaisia tunteita ylikulutuspäivä herättää itsessäsi? Keskustellaan kommenteissa 🙂
-Anna
____________________
Luitko jo?
MISSIO: hiilineutraali kansalainen vuonna 2020
Minä oon 100%: mukana tässä kampanjassa! Vai onko tämä kampanja..? 😀
Mutta siis, itse en esimerkiksi heitä koskaan ruokaa roskiin (paitsi hedelmien kuoret ja sen kaltaiset syömäkelvottomat) vaan kehitän jääkaapin ja kuiva-ainekaapin sisällöstä aina jotain uusia ruokakokeiluja. En myöskään ota turhaa sitä muovipussia edes hedelmille, ellen niitä hedelmiä useita osta – banaaninippua en laita koskaan muovipussiin ja suosin muutenkin kestoruokapusseja, kankaisia omistan useita. Oikein inhottaa jos joskus joutuu ostamaan sen muovipussin. 😀 En omista autoa, kävelen aina ja kaikkialle, kesäisin fillaroin, ja julkisilla liikun jos pitää kauemmas matkustaa. Ja mitä kierrätykseen tulee, se on maailman parasta – kierrätän aina kun mahdollista. Kirppikset on mun aarreaittoja muutenkin!
Tuntuu, että hyvin minä oon ainakin mukana tässä maapallon pelastamisessa. 🙂
Juuri sun kaltaisia tarvisisimme enemmän! 🙂
Minä oon 100%: mukana tässä kampanjassa! Vai onko tämä kampanja..? 😀
Mutta siis, itse en esimerkiksi heitä koskaan ruokaa roskiin (paitsi hedelmien kuoret ja sen kaltaiset syömäkelvottomat) vaan kehitän jääkaapin ja kuiva-ainekaapin sisällöstä aina jotain uusia ruokakokeiluja. En myöskään ota turhaa sitä muovipussia edes hedelmille, ellen niitä hedelmiä useita osta – banaaninippua en laita koskaan muovipussiin ja suosin muutenkin kestoruokapusseja, kankaisia omistan useita. Oikein inhottaa jos joskus joutuu ostamaan sen muovipussin. 😀 En omista autoa, kävelen aina ja kaikkialle, kesäisin fillaroin, ja julkisilla liikun jos pitää kauemmas matkustaa. Ja mitä kierrätykseen tulee, se on maailman parasta – kierrätän aina kun mahdollista. Kirppikset on mun aarreaittoja muutenkin!
Tuntuu, että hyvin minä oon ainakin mukana tässä maapallon pelastamisessa. 🙂
Juuri sun kaltaisia tarvisisimme enemmän! 🙂
Mä oon huomannut, että elän jonkinlaisessa “ekokuplassa”, kun suurenosan ajasta pohdin näitä asioita ja fb ja some on täynnä ekoryhmiä. Siellä kuplassa erehtyy luulemaan, että valtaosa elää näin. Tälläinen uutinen herättää ajattelemaan, että suurinta osaa ei kiinnosta ja se on surullista. Tuun pieneltä paikkakunnalta maalta ja täällä mun elämäntapa on monen mielestä väärä. Lihanvälttely on väärin ja ihmiset vittuilee vegaanituotteista. Ja mikä huvittavinta, en edes ole vegaani, mutta jos on vaihtoehtona kananmunallinen majoneesi ja vegaani majoneesi, ei ole suuri ponnistus ottaa vegaani versiota.
Tuo “kupla” oli muuten todella tarkkasilmäinen havainto, koska olen usein pohdiskellut hiukan samansuuntaista, miten nettiä käyttäessä tuntuu siltä kuinka maailmassa ihmiset tosissaan yrittää, mutta sitten kun ostaa itse kasvisruokaa, kieltäytyy ilmaisista muovipusseista tai pyytää take-away kahvinsa uudelleenkäytettävään omaan mukiin, sitä katsotaan keskimäärisesti vähän pahalla, mikä on omalla tavallaan aika hulvatonta, sillä eikö ideaalisessa yhteiskunnassa pitäisi katsoa kertakäyttömukeja ja turhia muovipusseja pahalla? Tietenkin se kyräily myös pitää hiukan jalkoja maan pinnalla, sitä tajuaa että ehkä sillä omalla toiminnalla sittenkin on merkitystä, eikä maailma ole vielä valmis. -Ja ainakin mikä omaa sydäntäni lämmittää aina, on kun olen markkinoinut ja propagoinut puuhiani ja helppoja arkipäivän fiksauksia lähipiirille, ihanan moni ihminen on muokannut omia tapojaan, esim. syö enemmän kasvisruokaa ja käyttää kestokasseja. Pienin askelein kohti parempaa 🙂
Monet karsastaa usein ihan vain periaatteesta erilaisia ekotekoja ja siksi minusta niitä pitäisikin vain markkinoida fiksuina ja esim. niin rahaa kuin ympäristöä säästävinä tekona, kasvisruokaa herkullisena vaihtoehtona liharuoalle jne. eikä erikseen mainita, että juuri tällä pienellä teolla sinäkin “pelastat maailmaa ja suojelet luontoa”. Minusta kasvisruoan valitseminen ei myöskään pitäisi olla automaattinen merkki siitä, että henkilö on kasvissyöjä; monet eivät halua tulla “leimatuksi” kasvissyöjäksi tai vegaaniksi ja minusta pitäisi olla jo ihan normaalia, että sekasyöjät voivat valita välillä kasvisruoan ilman, että se on joku julistus tms. 🙂
Nykyään kulutusvalinnat ja ruokavalio on monesti vahva osa ihmisen identiteettiä eikä siellä kuplassa elävät ymmärrä, ettei kaikilla ole näin. Minä olen aina elänyt melko ympäristöystävällisesti, mutta en koe syyllisyyttä vaikkapa satunnaisesta autolla ajamisesta tai lentomatkailusta niin kuin kai monen mielestä pitäisi. Syön myös joskus lihaa, vaikka useimmiten valitsen kasvis- tai vegaanivaihtoehdon. Täydellisyyden vaatiminen muilta on mielestäni tyhmää ja ehkä sen takia en halua itsekään kuulua tuohon mainitsemaasi kuplaan. (En siis tarkoita, että sinä vaatisit muilta täydellisyyttä vaan monet kuplassa olijat).
Kestokassin käyttö ei minusta edes ole mikään statement, meidän meidän perheessä niitä käytettiin jo lapsuudessani ja olen yli 30. En myöskään ole koskaan ottanut muovikassia/pussia, jos en sitä ole tarvinnut enkä ole havainnut mitään kyräilyä tms. 🙂 Työpaikallani luovuttiin kertismukeista jo vuosia sitten kustannussäästöjen takia, toki samalla laskettiin ympäristöhyödyt, jotka nekin oli ihan merkittävät.
Olen myös huomannut että usein tietyille ihmisryhmille sana “eko” tai “luonto” on ihan myrkkyä itsessään joka saa heidät sulkeutumaan simpukoihinsa, ja sen jälkeen heidän halunsa keskustella aiheesta rakentavasti katoaa kokonaan. Siinä kohtaa on hyvä käyttää tietenkin pientä pelisilmää, koska samaa lopputulosta voi ajaa usella muullakin argumentilla, usein ekologisissa valinnoissa kuten kasvisruoka, kestokassit, tms on juurikin että se on vaan halvempaa ja terveellisempää. Itsekin olen muuten ihmetellyt tuota mainitsemaasi kasvisruoan alleviivaamista “kasvisvaihtoehtona”, sillä aika harva ajattelee esim. hernekeittoa tai pinaattilettuja “kasvisvaihtoehtona” vaan ne vaan otetaan ihan ruokana, niinkuin ruoka kuuluisikin pääasiassa käsittää. Siitä saa juurikin sen blogissa ironisoimani ituhipin leiman, ja sekös taas puolestaan onkin paha juttu. Hävettää ihan. Jotain ihme hihhulointia.
Kieltämättä tuo valinnoilla identiteetin rakentaminen on myös todellisinta totta, ja minkä itse myös näen hiukan kuplien muodostumisen ongelmana, jos ei ole kosketusta “tosielämään”, sitä yhtäkkiä alkaa mustavalkoisesti julistamaan kuinka on itse ainoa oikeassa ja muut ovat huonoja ihmisiä. En ole moralisoinnin ystävä, itsekin kulutuan lihaa ja kalaa säännöllisen epäsäännöllisesti kasvispainottuneesta ruokailustani huolimatta, ostan muoviin pakattuja tuotteita, en käytä ainoastaan luonnonkosmetiikkaa tai luonnonkuituisia vaatteita, omistan enemmän asioita kuin koen välttämättä tarvitsevani, välillä laiskuuttani tilaan Uberin vaikka julkisillakin pääsisi, ja matkustelen laivamatkoja Tallinna-Helsinki väliä noin joka toinen kuukausi perhettä näkemään. -Jotenkin kuitenkin uskon siihen, että tärkeintä ei ole välttämättä täydellinen suoritus, vaan se että suurimman osan ajasta yrittää parhaansa. Ja se kuplan tuottama moralisointi ja ärhäkkään aggressiivinen palaute saattaa aloittelijoista herkempiä hirvittää ja ihan suoraan jäädä vaan vituttamaan niin paljon, ettei enää koe halua jatkaa uudella polulla, enkä koe että se olisi kenenkään etu.
Ja vielä ihan viimeisenä asiana, täytyy todeta että kadehdin työpaikkaasi, meillä on koulun kampuksella tarjolla vain paperimukeja ellei ole omaa mukia matkassa ja ihan oikeat kupit olisivat ihana parannus tilanteeseen 🙂
Mä oon huomannut, että elän jonkinlaisessa “ekokuplassa”, kun suurenosan ajasta pohdin näitä asioita ja fb ja some on täynnä ekoryhmiä. Siellä kuplassa erehtyy luulemaan, että valtaosa elää näin. Tälläinen uutinen herättää ajattelemaan, että suurinta osaa ei kiinnosta ja se on surullista. Tuun pieneltä paikkakunnalta maalta ja täällä mun elämäntapa on monen mielestä väärä. Lihanvälttely on väärin ja ihmiset vittuilee vegaanituotteista. Ja mikä huvittavinta, en edes ole vegaani, mutta jos on vaihtoehtona kananmunallinen majoneesi ja vegaani majoneesi, ei ole suuri ponnistus ottaa vegaani versiota.
Tuo “kupla” oli muuten todella tarkkasilmäinen havainto, koska olen usein pohdiskellut hiukan samansuuntaista, miten nettiä käyttäessä tuntuu siltä kuinka maailmassa ihmiset tosissaan yrittää, mutta sitten kun ostaa itse kasvisruokaa, kieltäytyy ilmaisista muovipusseista tai pyytää take-away kahvinsa uudelleenkäytettävään omaan mukiin, sitä katsotaan keskimäärisesti vähän pahalla, mikä on omalla tavallaan aika hulvatonta, sillä eikö ideaalisessa yhteiskunnassa pitäisi katsoa kertakäyttömukeja ja turhia muovipusseja pahalla? Tietenkin se kyräily myös pitää hiukan jalkoja maan pinnalla, sitä tajuaa että ehkä sillä omalla toiminnalla sittenkin on merkitystä, eikä maailma ole vielä valmis. -Ja ainakin mikä omaa sydäntäni lämmittää aina, on kun olen markkinoinut ja propagoinut puuhiani ja helppoja arkipäivän fiksauksia lähipiirille, ihanan moni ihminen on muokannut omia tapojaan, esim. syö enemmän kasvisruokaa ja käyttää kestokasseja. Pienin askelein kohti parempaa 🙂
Monet karsastaa usein ihan vain periaatteesta erilaisia ekotekoja ja siksi minusta niitä pitäisikin vain markkinoida fiksuina ja esim. niin rahaa kuin ympäristöä säästävinä tekona, kasvisruokaa herkullisena vaihtoehtona liharuoalle jne. eikä erikseen mainita, että juuri tällä pienellä teolla sinäkin “pelastat maailmaa ja suojelet luontoa”. Minusta kasvisruoan valitseminen ei myöskään pitäisi olla automaattinen merkki siitä, että henkilö on kasvissyöjä; monet eivät halua tulla “leimatuksi” kasvissyöjäksi tai vegaaniksi ja minusta pitäisi olla jo ihan normaalia, että sekasyöjät voivat valita välillä kasvisruoan ilman, että se on joku julistus tms. 🙂
Nykyään kulutusvalinnat ja ruokavalio on monesti vahva osa ihmisen identiteettiä eikä siellä kuplassa elävät ymmärrä, ettei kaikilla ole näin. Minä olen aina elänyt melko ympäristöystävällisesti, mutta en koe syyllisyyttä vaikkapa satunnaisesta autolla ajamisesta tai lentomatkailusta niin kuin kai monen mielestä pitäisi. Syön myös joskus lihaa, vaikka useimmiten valitsen kasvis- tai vegaanivaihtoehdon. Täydellisyyden vaatiminen muilta on mielestäni tyhmää ja ehkä sen takia en halua itsekään kuulua tuohon mainitsemaasi kuplaan. (En siis tarkoita, että sinä vaatisit muilta täydellisyyttä vaan monet kuplassa olijat).
Kestokassin käyttö ei minusta edes ole mikään statement, meidän meidän perheessä niitä käytettiin jo lapsuudessani ja olen yli 30. En myöskään ole koskaan ottanut muovikassia/pussia, jos en sitä ole tarvinnut enkä ole havainnut mitään kyräilyä tms. 🙂 Työpaikallani luovuttiin kertismukeista jo vuosia sitten kustannussäästöjen takia, toki samalla laskettiin ympäristöhyödyt, jotka nekin oli ihan merkittävät.
Olen myös huomannut että usein tietyille ihmisryhmille sana “eko” tai “luonto” on ihan myrkkyä itsessään joka saa heidät sulkeutumaan simpukoihinsa, ja sen jälkeen heidän halunsa keskustella aiheesta rakentavasti katoaa kokonaan. Siinä kohtaa on hyvä käyttää tietenkin pientä pelisilmää, koska samaa lopputulosta voi ajaa usella muullakin argumentilla, usein ekologisissa valinnoissa kuten kasvisruoka, kestokassit, tms on juurikin että se on vaan halvempaa ja terveellisempää. Itsekin olen muuten ihmetellyt tuota mainitsemaasi kasvisruoan alleviivaamista “kasvisvaihtoehtona”, sillä aika harva ajattelee esim. hernekeittoa tai pinaattilettuja “kasvisvaihtoehtona” vaan ne vaan otetaan ihan ruokana, niinkuin ruoka kuuluisikin pääasiassa käsittää. Siitä saa juurikin sen blogissa ironisoimani ituhipin leiman, ja sekös taas puolestaan onkin paha juttu. Hävettää ihan. Jotain ihme hihhulointia.
Kieltämättä tuo valinnoilla identiteetin rakentaminen on myös todellisinta totta, ja minkä itse myös näen hiukan kuplien muodostumisen ongelmana, jos ei ole kosketusta “tosielämään”, sitä yhtäkkiä alkaa mustavalkoisesti julistamaan kuinka on itse ainoa oikeassa ja muut ovat huonoja ihmisiä. En ole moralisoinnin ystävä, itsekin kulutuan lihaa ja kalaa säännöllisen epäsäännöllisesti kasvispainottuneesta ruokailustani huolimatta, ostan muoviin pakattuja tuotteita, en käytä ainoastaan luonnonkosmetiikkaa tai luonnonkuituisia vaatteita, omistan enemmän asioita kuin koen välttämättä tarvitsevani, välillä laiskuuttani tilaan Uberin vaikka julkisillakin pääsisi, ja matkustelen laivamatkoja Tallinna-Helsinki väliä noin joka toinen kuukausi perhettä näkemään. -Jotenkin kuitenkin uskon siihen, että tärkeintä ei ole välttämättä täydellinen suoritus, vaan se että suurimman osan ajasta yrittää parhaansa. Ja se kuplan tuottama moralisointi ja ärhäkkään aggressiivinen palaute saattaa aloittelijoista herkempiä hirvittää ja ihan suoraan jäädä vaan vituttamaan niin paljon, ettei enää koe halua jatkaa uudella polulla, enkä koe että se olisi kenenkään etu.
Ja vielä ihan viimeisenä asiana, täytyy todeta että kadehdin työpaikkaasi, meillä on koulun kampuksella tarjolla vain paperimukeja ellei ole omaa mukia matkassa ja ihan oikeat kupit olisivat ihana parannus tilanteeseen 🙂
Musta oli jotenkin paradoksaalista huomata, kuinka Suomen ylikulutuspäivänä niin moni blogi oli, taas kerran, täynnä alekoodeja, uusia tuotteita ja tärppejä Hulluille päiville. Olen jotenkin tosi allerginen kaikelle turhalle shoppailulle nykyään ja suurin osa meidän perheen ruuista on nykyään kasvisruokia. Meidän hiilijalanjälki pienenee tosin siitäkin, että käytämme autoa vain pari kertaa viikossa, vältämme ruokahävikkiä ja asumme tiiviisti. Silti tuntuu, että pitäisi tehdä enemmän. Ja kyllä, tunnen ihan uskomatonta maailmantuskaa siitä, että lennämme jonnekin Eurooppaan keskimäärin kerran vuodessa.
Joo, toi Stokkan Hullut päivät osui kyllä markkinointinsa puolesta aika kehnoon kohtaan suhteessa ylikulutuspäivään. Sinällään juu, okei voihan sieltä tehdä ihan hyviäkin löytöjä (olin ainakin näkevinäni jonkun muun bloggaajan postauksessa listattuna Airamin termospullon ja hivenen ylihinnoitellun Peikonlehti-kasvin), mutta silti niistä muutamasta ihan helmestä löydöstä huolimatta se tuppaa olemaan enemmän sitä, että ihmiset ryntää sinne klaustrofoobikon painajaiseen tappelemaan jonninjoutavasta roinasta, joka ostetaan tarkemmin miettimättä ja harvemmin tarpeeseen, ihan vaan “ku ny on halapaa ja on vaan kiva ostaa asioita”.
Maailmantuska on myös loistava sana kuvaamaan omia fiiliksiäni kaikista ei-niin ekologisista valinnoistani. Esim. juuri tuo yllä olevassa kommentissa mainitsemani fakta, että vaikka en autoa omistakaan, sahaan silti Tallinkilla yleensä vähintään 6 menopaluumatkaa vuodessa ja se ei ole kaikkein ympäristöystävällisin liikkumisen muoto. Mutta toisaalta samalla uskon, että vaikka ekologisuus on tärkeää, samalla pitää myös vähän elää, ja rakastan nähdä perhettäni sen muutaman kerran vuodessa.
Musta oli jotenkin paradoksaalista huomata, kuinka Suomen ylikulutuspäivänä niin moni blogi oli, taas kerran, täynnä alekoodeja, uusia tuotteita ja tärppejä Hulluille päiville. Olen jotenkin tosi allerginen kaikelle turhalle shoppailulle nykyään ja suurin osa meidän perheen ruuista on nykyään kasvisruokia. Meidän hiilijalanjälki pienenee tosin siitäkin, että käytämme autoa vain pari kertaa viikossa, vältämme ruokahävikkiä ja asumme tiiviisti. Silti tuntuu, että pitäisi tehdä enemmän. Ja kyllä, tunnen ihan uskomatonta maailmantuskaa siitä, että lennämme jonnekin Eurooppaan keskimäärin kerran vuodessa.
Joo, toi Stokkan Hullut päivät osui kyllä markkinointinsa puolesta aika kehnoon kohtaan suhteessa ylikulutuspäivään. Sinällään juu, okei voihan sieltä tehdä ihan hyviäkin löytöjä (olin ainakin näkevinäni jonkun muun bloggaajan postauksessa listattuna Airamin termospullon ja hivenen ylihinnoitellun Peikonlehti-kasvin), mutta silti niistä muutamasta ihan helmestä löydöstä huolimatta se tuppaa olemaan enemmän sitä, että ihmiset ryntää sinne klaustrofoobikon painajaiseen tappelemaan jonninjoutavasta roinasta, joka ostetaan tarkemmin miettimättä ja harvemmin tarpeeseen, ihan vaan “ku ny on halapaa ja on vaan kiva ostaa asioita”.
Maailmantuska on myös loistava sana kuvaamaan omia fiiliksiäni kaikista ei-niin ekologisista valinnoistani. Esim. juuri tuo yllä olevassa kommentissa mainitsemani fakta, että vaikka en autoa omistakaan, sahaan silti Tallinkilla yleensä vähintään 6 menopaluumatkaa vuodessa ja se ei ole kaikkein ympäristöystävällisin liikkumisen muoto. Mutta toisaalta samalla uskon, että vaikka ekologisuus on tärkeää, samalla pitää myös vähän elää, ja rakastan nähdä perhettäni sen muutaman kerran vuodessa.