22 vinkkiä zero waste elämäntavan aloitttamiseen
Julkaisin tämän artikkelin alunperin kesäkuussa 2018, kun ensimmäistä kertaa todella perehdyin zero waste ideologiaan. Noudatin monia alla listattuja tapoja jo ennestään, mutta moni niistä oli uusia myös itselleni, kuten vaikkapa tavoite ostaa kaikki mahdollinen käytettynä. Tuolloin myös palasaippuat olivat saapuneet talouteeni vasta muutamaa kuukautta aiemmin, ja kestohedelmäpussitkin tuntuivat häkellyttävältä ajatukselta.
Nyt yli kaksi vuotta myöhemmin olen iloinen voidessani perehtyä aikaisemmin kirjoittamaani “22 Vinkkiä Zero Waste elämän aloittamiseen” postaukseen, että olen tainnut omaksua monia juttuja ihan itsekin, sen sijaan että vain tykkäisin kertoa muille miten kannattaa toimia.
Julkaisen artikkelin nyt uudelleen Zero Waste syyskuun kunniaksi hiukan päivitettynä versiona.
***
Innostuin kirjoittelemaan miten välttää materiaalien haaskaamista jätteeksi ja etenkin maatumattomaksi jätteeksi mahdollisimman pitkälle arkielämässä. Ensisijaisesti Zero Wasten ajatuksena on tuottaa mahdollisimman vähän jätettä, ja sekin mikä tuotetaan tulisi kierrättää. Joka tapauksessa kannattaa myös huomioida, että filosofiaan liittyy myös se, että vaikka kierrättäminen on cool, silti kierrätykseenkin pantavan määrä pitäisi kaikilta mahdollisilta osin minimoida.
Zero Waste on omasta mielestäni kiintoisaa siinä mielessä, että voi vähentää omaa vaikutustaan ilmastonmuutokseen vähentämällä omaa turhaa kuluttamistaan, mutta myöskin se on taloudellisesti kannattavaa. Onkin kiintoisaa miten iso osa Zero Waste vinkeistä joita maailmasta löytyy, kuulostavat vähän hupsuilta pennin venytys jutuilta modernin ihmisien korvaan, mutta joitakin vuosikymmeniä sitten materiaalien huolellinen loppuun kuluttaminen ennen uuden hankintaa oli selviö. Listassa on käytännön vinkkejä joilla voi vaikuttaa omaan roskantuotantoon ja pohtia omaa suhtautumista kuluttamiseen ja miettiä mikä osa omasta kulutuksesta on “turhaa”.
Miten aloittaa zero waste elämä?
1. Lopeta muovisten kertakäyttöpillien käyttö.
Kotioloissa pillit voi korvata joko teräksisillä tai lasisilla kestopilleillä, joissa yleensä tulee pesuun käytettävä harja pakkauksen mukana. Julkisilla paikoilla kieltäydy muovisten kertakäyttöpillien vastaanottamisesta.
2. Unohda take away mukit
Vaihda kertakäyttöiset takeaway kahvimukit uudelleen käytettävään kahvimukiin tai termosmukiin. Yllättävän suuri osa maailman muoviroskasta on juurikin takeaway mukien kansia.
3. Kanna mukana omaa kestokassia, tai vaikka paria.
Huolehtimalla että mukanasi on kassi, vältyt muovikassien ostamiselta, ja ylläri pylläri tuotat vähemmän turhaa roskaa.
4. Kieltäydy esim. apteekissa tai vastaavassa paikassa vastaanottamasta pikkumuovipusseja
, jos tuote mahtuu ihan hyvin taskuun tai laukkuunkin. Ei ole mitään järkeä tunkea pientä tulitikkurasian kokoista askia muovipussiin, kun se suurimmalla osalla ihmisistä mahtuu taskuun tai laukkuunkin.
5. Valitse kaupassa mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita.
Osta esim. hedelmiä uudelleenkäytettäviin verkkopusseihin joita voi ostaa useimpien kauppojen hevi-osastoilta.
6. Yritä ostaa tuotteita kuten esim. vessapaperia, papuja, yms. bulkissa.
Mitä enemmän tuotetta on pakkauksessa, sitä vähemmän pakkaukseen suhteessa kuluu pakkausmateriaalia per tuote.
7. Tuo lounas kotoa omassa astiassa tai syö se työpaikkaruokalassa.
Pyri välttämään jykevästi paketoituja eineksiä.
8. Syö ruokaa jääkaapista sen mukaan mikä on menossa seuraavaksi pilalle.
Näin vältät ruokajätteen määrää.
9. Uudelleenkäytä “jätteitä”.
Esim. lasipurkeista saa kaikkea kivaa joko sisustukseen tai ihan vaan käytännön säilytykseen, ja kahvinporot voi laittaa kasveille lannoitteeksi. Käytä vanhat vaatteet riepuina siivouksessa.
10. Älä osta ruokaa enemmän kuin tarvitset.
Jos ostat ruokaa niin paljon, että se ehtii mennä pilalle ennen kuin ehdit sen syömään, olet ostanut liikaa. Koita ostaa jatkossa osuvampi määrä. Puhdasta rahan säästöä, mutta myöskin vähennät ruoan kasvattamista turhaan.
11. Pyri ostamaan tavaroita käytettynä.
Tästä hyvinä esimerkkeinä toimivat mm. vaatteet, huonekalut, urheiluvälineet, yms. Kun ostat käytetyn tuotteen kirpparilta, annat sille uuden elämän, etkä kuluta lainkaan neitsytmateriaaleja uuden tuotteen valmistukseen. Harkitse myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen vaatteiden ostamista.
12. Käytä kotiin kulkeutuvat kirjekuoret ja muut liplappuset muistilappuina
ja kauppalistojen materiaalina ennen paperin kierrättämistä.
13. Jätä muovinen vesipullo kauppaan
, ja kanna mukana omaa vesipulloasi jonka voit täyttää aina lähimmällä vesipisteellä. Säästät huomattavia summia pelkkänä veden hintana, mutta myös todennäköisemmin vältyt mikromuovilta, etkä edes tuota roskaa.
14. Pyydä ravintolassa tai kahvilassa aina hanavettä
, vaikka tarjolla näyttäisi olevan vain pullovettä. Kaikissa ruokaa käsittelevissä paikoissa kuitenkin yleensä on hana, ja olisi erikoista että ruoka-tai kahvipaikka kieltäytyisi hanaveden tarjoilusta nykypäivänä.
15. Vaihda tamponit tai siteet kuukuppiin.
Säästät häkellyttävän paljon roskaa perus hygieniatuotteista vuodessa.
16. Selvitä mitä voit tehdä itse kotona.
Esim. leipominen, pienviljely, ja omien kosmetiikkatuotteiden kotioloissa väsääminen vähentävät tuottamaasi pakkausjätemäärää.
17. Harkitse sopisivatko kestovaipat talouteenne normaalien kertakäyttöisten sijaan.
Kestovaipoja käyttämällä säästäisitte kokonaisen n. 5000 kakkavaipan vuoren pikkulapsiaikana, jonka lisäksi perus markettivaipat ovat yllättävän tyyriitä.
18. Kun ostat tuotteen, selvitä miten sen pakkauksen voi kierrättää,
pakkauksista yleensä löytyy lakisääteinen kierrätysmerkintä. Kierrättämällä tuottamasi jätteen, oli kyse sitten metallista, paperista, lasista tia muovista, vähennät tuottamaasi puhtaan jätteen määrää huomattavasti.
19. Pyri ostaamaan pakkaamattomia palasaippuoita normaalien geelimäisten pullotettujen saippuoiden sijaan.
Ostamalla saippuan valmiiksi veteen liotettuna maksat käytännössä veden ja pakkauksen painosta ja niiden liikuttamisesta.
20. Pese vaatteet vasta kun ne ovat oikeasti likaisia
sen sijaan että lykkäisit ne koneeseen jokaisen käytön jälkeen. Usein pelkkä tuulettaminen riittää, ja tällä tavoin säästät vettä, pseuainetta, sekä vaatteen materiaalia ja vaate kestää kauemmin käytössä.
21. Kun jotakin hajoaa, selvitä ensin voiko sen korjata.
Elämme vähän oudossa maailmassa siinä suhteessa, että usein on suhteellisesti halvempaa ostaa “turhaan” kokonaan uusia asia kuin korjata vanha.
22. Tilaa nettipankista e-laskut paperilaskujen sijaan.
Säästät turhaa paperia, mutta tieto maksettavasta päätyy varmemmin perille kuin postitse, jonka lisäksi elämää helpottaa etenkin mahdollisuus esim. asettaa e-laskut automaattisesti maksettaviksi vaikka palkkapäivän tuntumassa.
***
Tuliko mieleen lisävinkkejä siihen miten aloittaa zero waste omassa arjessa? Kerro vinkkisi kommenteissa! 🙂
-Anna
_____________
Luitko jo?
Suurin osa näistä vinkeistä mulla on ollut koko aikuisikäni käytössä, tarkoituksena säästää niin rahaa kuin jätettäkin. 🙂 Nyt aion palasaippuan lisäksi kokeilla myös hiuksille ja kasvoille palapuhdistustuotteita. Lisäksi käytän monia vanhoja tavaroita, vaikka ne ei ehkä ole kaikista mieluisimpia esteettisesti. Esim. tietyt pyyhkeet, astiat jne. Käyn myös vaatekaappia säännöllisesti läpi ennen kuin ostan uutta. Viimeksi löysin vanhan paidan, joka sopiikin hyvin joogatunnille eikä tarvinnut ostaa uutta.
Listalle lisäisin kirjaston ja sen, että pyrkii harvoin tarvitsemia tavaroita lainaamaan/vuokraamaan.
Kieltämättä tuo lainaaminen ja vuokraaminen on todella hyviä ideoita tuohon harvoin tarvittujen tavaroiden käyttöön, sillä ei tosiaan ole mitään järkeä hommata tavaraa kotiin muhimaan jos sitä tosiaan tarvitsee sen noin kerran, ja tuskin enää koskaan uudelleen tulevaisuudessa 🙂
Kiva postaus! Mä lisäisin listaan vielä ehkä aineettomien lahjojen suosimisen ja koko lahjomisperinteestä luopumisen silloin, kun se tuntuu sopivalta. Olen viettänyt useammat isot juhlat, joiden kutsussa on ilmaistu (ystävällisin sanavalinnoin), ettei lahjoille ole tarvetta, ja ihmiset yleensä kunnioittavat tätä toivetta. Ja jos joku on halunnut tuoda lahjan, hän on tietysti silti voinut tuoda sen.
Aineettomat lahjat on tosi ihana keksintö ja ajattelin että jossain vaiheessa voisin kirjoitella aiheesta enemmänkin. Lahjojen ostaminen ja vastaanottaminen (ellei kyse sitten ole jostakin syötävästä tai vaikka kukista) on ina hankalaa, koska on todella vaikeaa ostaa toiselle jotakin todella mieluisaa jolle tulisi oikeasti käyttöä.
Mäkin oon ajatellut postata samasta aiheesta. Tuntuu, että tavaroilla lahjominen on lähtenyt myös sillä lailla lapasesta, että jokin pieni kiva juttu ei riitä, vaan ostoksia tehdään tietty rahamäärä mielessä. Esim. “Tästä se varmasti tykkää, mutku tää on vaan kympin, ni ostan kolme juttua tähän lisää varmuuden vuoksi, ettei ole liian pieni lahja.”
Joo, toi on kieltämättä hiukan omituinen systeemi jonka olen huomannut niin lahjoja vastaanottaessa, kuin valitettavasti itsekin lahjoja ostaessa. Rationaalisesti ajateltunahan tuo on aivan järjetöntä, lahja on lahja, eikä sillä koolla pitäisi olla väliä vaan siihen käytetyllä ajatuksella.
Mahdollisuuksien mukaan oma komposti ja kanoja. Loistava tapa tuhota biojäte, ja vastalahjaksi saa tuoreita munia! Ei tosin ihan ehkä pelitä kaupunkiympäristössä. ;D
Ei ihan kaupungissa toimiva (pareveke kanala tosin olisi aika cool :D), mutta kieltämättä jos mahdollisuus on, niin olisihan tuo oikeasti tosi jännä projekti, ja mistään ei saisi yhtä varmasti laadukkaita munia kuin omista kanoista.
Mun mielestä tärkein keino zero waste elämässä on lopettaa roskan virtaus jo ennen kuin se päätyy kotiin. Tämä toteutuu valintoina ja valmistautumisena. Kieltäydytään turhasta roskasta jo heti alkuunsa ennen kuin se ehtii kotiin ja karsitaan myös omia tarpeita. Kannattaa myös muistaa, että on bulkkia ja bulkkia, eli isona määränä kerralla ostettavaa ja irtona laarista ostettavaa, näistä kannattaa valita se itselle sopivin – esim. jos kaapissa ei ole tilaa 5kg riisisäkille ja oikeasti ei syö ensisijaisesti riisiä tai ruoki suurperhettä, voi olla fiksumpaa suunnata oman astian kanssa ostamaan riisi irtona suoraan tarvitsemansa määränä.