Eikö nukuta?

Tämä postaus on pari aiemmin julkaisemalleni postaukselle Miten muuttua aamuihmiseksi? -Olen aina ollut yökyöpeli, ja sen vuoksi rakastan erityisesti iltojen hetkiä, vaikka hitaasti mutta varmasti olen oppinut nauttimaan myös aamujen hetkistä. Tässä postauksessa keskitymme kuitenkin iltoihin. Hyvät illat muodostuvat pienistä jutuista: rutiineista ja kiireettömyydestä nauttimisesta, kuten hyvät aamutkin. Itselleni erityisen tärkeää illalla on saada rauhoittua, purkaa stressiä ja valmistautua nukkumiseen, joka on yksi päivän tärkeimmistä tehtävistä. Jos uni ei tule, arki ei toimi. Sen vuoksi olenkin niin kiinnostunut tällä hetkellä siitä, miten aamu- ja iltarutiinit vaikuttavat uneen, sen laatuun, määrään ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Päivän aikana on jo käynyt töissä, koulussa ja salilla. Hurjimpina päivinä kaikkia kolmea samana päivänä. Sitä on vaan ihan piipussa. Koulu- ja työhommat ovat sellaisia, että jos niitä oikein alkaa hiomaan, ne harvoin tekemällä loppuvat. Olenkin luvannut itselleni, että kello yhdeksän jälkeen illalla en enää koske lukemattomiin artikkeleihin tai kirjoittamattomiin esseisiin, ellei oikeasti ole joku hätätapaus. Ja ne hätätapauksetkin kumpuavat yleensä huonosta ajankäytön suunnittelusta.

Etenkin syksyn hämärinä iltoina tykkään fiilistellä kynttilöiden valossa (joista muuten tulee käytännössä olematon määrä sähköisten laitteiden erittämää unta häiritsevää valon sinistä aallonpituutta. Ja kyllä, jopa kattolamput tuottavat sitä sinistä valon aallonpituutta). Se tuottaa minulle ihan älytöntä iloa ja kodikkuuden tunnetta, vaikka jokin hetki sitten luin kyllä raivokkaan Facebook-kommenttiketjun kynttilöiden mikrohiukkaspäästöistä huoneilmaan. Kuinka “kynttilät ovat käytännössä saatanasta ja kaiken pahan alku ja juuri“. -Näkemykseni tuohon on, että kukin tavallaan. Koen, että on kuitenkin eri asia polttaa kynttilöitä parina iltana viikossa kuin mennä hengittelemään syvään palavan kynttilätehtaan viereen.

Tykkään myös juoda teetä. Iltaisin yleensä joko kamomillaa, vihreää tai valkoista teetä. Lämpimästä juomasta tulee hyvä pehmoinen fiilis. Ainakin minut se saa keskittymään hetkeen jotenkin paremmin. Yksi jännimpiä teelöytöjäni on ollut Liptonin Time to Relax -tee, jossa on sekoitus laventelia, kamomillaa ja lehmuksen kukkaa, kaikki rauhoittumista edistäviä yrttejä. Ennen kyseisen teen löytämistä en edes tiennyt, että lehmuksenkukkaa on perinteisesti käytetty rauhoittavana kasvina, mutta pienen googlailun jälkeen kaikkea sitä oppii.

Mukavana iltana kotoilu on voimissaan: saan joko rauhassa maratoonata American Horror Storyn uusimman kauden läpi aivan innoissani (tiedetään, ohjelman sisällön ja tietokoneen näytön sinisen valon ansiosta kyseessä ei varsinaisesti ole mikään unilääkepommi), tai vaihtoehtoisesti keskittyä lukemaan jotakin kiinnostavaa kirjaa ajatuksen kanssa, ja vaan velloa siinä hetkessä kun on pyhitetty aikaa sille, ettei oikeasti ole pakko tehdä enää mitään hyödyllistä tänään. Saan rauhassa pestä kasvot ja hampaat ja levittää runsasta yövoidetta syksyn kuivattamalle iholleni. Olen itsekseni ollut havaitsevinani, että ihoni olisi kirkkaampi ja kosteutetumpi mitä paremmin pidän tästä rutiinista kiinni. -Tämäkin voi toki olla vain päässäni ja puhdas plasebovaikutus kun kuvittelee että “no ainakin yritin asian eteen”.

Yritän myös ajoittaa nukkumaanmenoajan sen mukaan, että saisin ainakin kahdeksan tuntia unta. Välillä se ei ole mahdollista, mutta siihen pyrin. Yleensä myöskään harvemmin nukahdan välittömästi sänkyyn päästessäni, vaan se vie ainakin puoli tuntia. Tästä syystä nukkumapuuhiin kannattaa varata ronskisti vähintään 8,5 tuntia. Kun yrittää pitää nukkumaanmenoajat ja heräämisajat kohtuullisen säännöllisinä, ainakin itseäni suurimman osan ajasta alkaa nukuttamaan joka ilta noin klo 23. Tämä on kehon muistutus nukkumaanmenoajasta johon se on tottunut, ja jota kannattaa kuunnella. Jos uneliaisuusallon skippaa, seuraavaa saa odotella ainakin pari tuntia. Siinä onkin käsissä hankala alku unirytmin palauttamiseen takaisin kohdilleen seuraavana päivänä.

Viimeaikoina olen myös keksinyt, että eteeriset öljyt eivät ole ainoastaan New Age-fanaatikkojen batiikkivärjättyillä kankailla täytettyjen huoneiden tuoksuja, tai aromaterapiaa varten luotuja erityisvälineitä. Niitä voi käyttää myös ihan “normaaliksi” itsensä luokitteleva ihminen omassa mukavan tylsässä elämässään. Itse olen ihastunut eteeriseen laventeliöljyyn, jota usein tiputan pienen tipan joko tyynyliinalleni tai kädelleni ja sitten nuuskin sitä nukahtaessani. Olen hiljattain pohtinut onko laventelilla joku tieteellisesti tutkittu tekninen vaikutus rauhoittumisen aktivoinnissa, vai onko kyse vain sosiaalisesti opitusta reaktiosta. Ainakin eilisen googlailuni perusteella, kysymykseen ei toistaiseksi ole vastausta. Laventelissa voisi olla potentiaalia vaikka mihin, mutta kukaan ei ole tosissaan tutkinut sitä tieteellisin menetelmin, jotta sen vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista osattaisiin sanoa mitään varmaa. Mutta tuoksu on silti ihana ja unettava.

Ennen nukkumaanmenoa tykkään myös meditoida, ja tyhjentää pään päivän hälinöistä ja edes takaisin sinkoilevista ajatuksista, jotta voin keskittyä rauhassa nukkumiseen. Joko kuuntelen valmiita ohjattuja harjoituksia suosikki meditaatioappistani, tai vaihtoehtoisesti pyrin itse lempeästi työntämään ajatukset pois mielestäni ja keskittymään eri kehon osiin kerrallaan, tunnustelemaan niitä ja kuvittelemaan miten pehmeän raukeiksi ne muuttuvat hengitellessäni rauhallisesti. Joskus stressaantuneena olen myös havainnut miten hankalaa on saada unta, joten pyrin tietoisesti kello kahdeksasta eteenpäin hillitsemään valaistusta kotona ja pienentämään palavien valojen määrää, jotta kehoni saisi rauhassa hämärässä tunnelmavalaistuksessa vinkin alkaa tuottamaan itse melatoniinia.

Sitten kun todella alan nukkumaan, pidän huolta, että huone on niin pimeä kuin mahdollista. Olen myöskin havainnut, että ainakin omaan nukahtamisnopeuteeni vaikuttaa myös huoneen lämpötila. Jos huoneessa on mukavan “viileä”, esim. n. 18-21 astetta siinä saa mukavasti unta lämpimän peiton alla. Jos taas on lämmittänyt asuntoa ja huonelämpötila on vahingossa kirinyt liian korkealle, uni ei tule ja sitä vain hyörii ja pyörii lakanoissa levottomana.

Kun kuitenkin olen vain ihminen, on tietenkin myös niitä iltoja kun juon kofeiinipitoista kolaa, teen koulujuttuja ja töitä vielä yhdeksän jälkeen, valvon liian myöhään selaten Instagramin pohjatonta syvyyttä puhelimestani sininen valo pimeydessä villkuen, huoneessa on vahingossa 25 astetta ja liian kuuma, ja huomisen koe tai työpäiväkin stressaa. -Se on elämää ja välillä niin vain käy. Hyvät illat eivät vain synny jostain jännästä tyhjiöstä. Vaikka suurin osa illoista olisi hyviä, eivät ne kaikki aina ole. Olisi tekopyhää väittää että aina näidenkään läsnäolokokemuksien itselleen luominen onnistuisi kympin arvoisesti. Silti vähän vähemmän onnistuneiden iltojen jälkeen siihen seuraavaan iltaan voi taas aina vaikuttaa, ja omilla valinnoilla tehdä seuraavasta illasta hitusen paremman.

Millaisia omat iltarutiinisi ovat? Miten saat unen päästä kiinni jos tuntuu, että uni ei tule?

-Anna

_______________________

Luitko jo?

Miten muuttua aamuihmiseksi? 

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN