IPCC:n 2021 raportti ja 2°C ilmaston lämpenemisen seuraukset selitettynä

IPCC:n vuoden 2021 “Sixth assesment report: The Physical Science Basis” -raportti koostuu yhteensä 14 000 arvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta ja raporttia on ollut mukana laatimassa 234 tiedemiestä 65 eri maasta. Tässä artikkelissa saat koosteen raportin merkittävimmistä johtopäätöksistä siinä käsiteltyyn laajaan materiaaliin perustuen.

Ilman hiilidioksidipitoisuus on korkeimmalla tasolla 2 miljoonaan vuoteen.

Meriveden nousu on nopeimmillaan 3000 vuoteen.

Arktinen jääalue on matalimmalla tasolla 1000 vuoteen.

Arktinen merijää on pienentynyt 40% vuoden 1979 jälkeen.

Nykyisillä ilmastotoimilla ei saavuteta Pariisin sopimuksen tavoitteita

IPCC:n tuoreimman raportin ytimessä oli viesti, että nykyisillä ilmastotoimilla ei tulla pääsemään Pariisin sopimuksen tavoitteisiin rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2°C vuosisadan loppuun mennessä. Raportin mukaan kyseinen 1.5 asteen lämpeneminen tullaan todennäköisesti saavuttamaan ja ylittämään jo seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Kahden asteen tavoitteeseen voidaan päästä vain ryhtymällä välittömästi laaja-alaisiin ja intensiivisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Nyt, eikä viiden vuoden kuluttua.

Mikäli maailma jatkaa nykyisen kaltaisella kohtuullisella päästövähennysten tiellä, ilmasto tulee raportin mukaan lämpenemään noin 2 astetta vuosisadan puoliväliin mennessä ja noin 2,7°C vuosisadan loppuun mennessä. Saman raportin synkimmissä arvioissa ilmasto puolestaan lämpenee jopa 3 astetta vuosisadan puoliväliin mennessä ja jopa 5.7 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Raportti valottaa sitä, että viimeisten 40 vuoden aikana, jokainen vuosikymmen on ollut edeltäjäänsä lämpimämpi, ja tämä kehitys voidaan pysäyttää ainostaan voimakkailla ja välittömillä ilmastotoimilla. Jopa siinä tapauksessa, että ihmiskunta todella ottaisi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ykkösprioriteetikseen ja tekisi kaiken mahdollisen jo tänään, ilmasto jatkaisi lämpenemistään vielä vuosisadan puoliväliin asti, jonka jälkeen se alkaisi vasta viilenemään.

Muutokset ilmakehässä näkyvät hitaasti. Ilmakehässä on jo nyt liikaa hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, kuten metaania. Sen lisäksi, että kyseisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen pitää ajaa nollaan, jo olemassa olevia kasvihuonekaasuja tulee sitoa ilmakehästä tavalla tai toisella.

Jotkin jo nyt tapahtumassa olevista muutoksista ovat peruuttamattomia, kuten esimerkiksi merenpinnan nousu. Merenpinta tulee pysymään korkealla vielä vuosisatoja jopa sen jälkeen kun ilmastopäästöt on saatu nollaan.

Ihminen ilmastonmuutoksen kiistattomana aiheuttajana

IPCC oli tuoreessa raportissaan koonnut riittävästi tutkimusaineistoja yhteen todetakseen varmaksi, että teollisen vallankumouksen jälkeen jo tapahtuneesta 1.2 asteen lämpenemisestä vain 0.1 astetta johtuu luonnollisesta vaihtelusta, kuten tulivuorten purkauksista tai auringosta. Toisin sanoen, on siis täysin kiistämätöntä, että viime aikainen ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamista päästöistä, joita syntyy mm. fossiilisten polttoaineiden ja puiden hakkuiden seurauksena.

Jankutus siitä onko ilmastonmuutoksen syy ihmiskunnan vai ei, ainoastaan hidastaa toimeen ryhtymistä ja ajaa ihmiskunnan kollektiivisesti ahtaammalle jokaisen hukkaan heitetyn vuoden kuluessa. Nyt tuon väittelyn voi viimein toivottavasti haudata. Syyttely ja syyllisten etsiminen vain hidastaa ratkaisujen löytämistä.

2°C ilmaston keskilämpötilan nousulla on dramaattiset seuraukset

Voimakkaisiin helleaaltoihin liittyvä kasvanut kuolleisuus

1.5 asteen lämpenemisen skenaariossa noin 14% maailman ihmisistä altistuu voimakkaille helleaalloille vähintään kerran viidessä vuodessa. 2 asteen skenaariossa jo 37% maailman väestöstä altistuu voimakkaille helleaalloille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vanhukset, ja henkilöt jotka kärsivät sydän- tai munuaissairauksista.

Vuoden 2003 hellekesänä Euroopassa tapahtui yli 70 000 helteeseen liittyvää ylimääräistä kuolemaa. Lancet tiedelehdessä julkaistun artikkelin mukaan, helteisenä vuonna 2018, kuumuus aiheutti Euroopassa jopa 104 000 ylimääräistä kuolemaa.

Lämpenevä ilmasto kasvattaa tartuntoja levittävien hyönteisten elinalueita

Lisääntynyt kuumuus mahdollistaa erilaisten tartunnanlevittäjien, kuten malariaa, zika-virusta ja dengue-kuumetta kantavien hyönteisten leviämistä uusille alueille, myös nykyistä vakiintuneemmin Etelä- ja Keski-Eurooppaan.

Kuolevat koralliriutat vaikuttavat puolen miljardin ihmisen elämään

1.5 asteen lämpenemisen tapauksessa koralliriutoista tuhoutuu noin 70-90%. Mikäli 2 asteen lämpenemisskenaario toteutuu, koralliriuttojen ennustetaan tuhoutuvan kokonaan.

Koralliriuttojen tuhoutumisessa ei ole kyse vain surullisesta luonnon ihmeen kuolemasta, vaan sillä on suora vaikutus myös luonnon monimuotoisuuteen, ja paikallisten ihmisten selviytymiseen. Noin puoli miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti saa koralliriutoilta kalastettua ruokansa ja ne tuottavat matkailualan työpaikkoja. Lisäksi elävät koralliriutat suojaavat rannikkoalueita ja toimivat alueen meriekosysteemin perustana. Mikäli koralliriutat menetetään, puolen miljardin ihmisen tulee löytää uusia ratkaisuja liittyen kaikkiin niihin virkoihin, joita koralliriutta tällä hetkellä toimittaa.

Ruoan tuotannon epävakaus

Kahden asteen lämpenemisen on arvioitu vaikuttavan erityisesti maissin, riisin, vehnän ja muiden viljojen satojen kutistumiseen. Tämän lisäksi arvion mukaan vuotuinen maailmanlaajuinen vuotuinen kalansaalis kutistuu kahden asteen lämpenemisen skenaariossa noin 3 miljoonan tonnin verran. Erityisen voimakkaasti vaikutusten uskotaan kohdistuvan kehittyvien maiden asukkaisiin.

Napajäätiköiden sulaminen: ilmastonmuutoksen dominoefekti & merenpinnan nousu – Vedenalaiset kaupungit

1. Pohjoisnapa sulaa – ikirouta vapauttaa kasvihuonekaasuja kiihdyttäen ilmastonmuutosta

Jo nyt 40% arktisesta merijäästä on sulanut vuoden 1979 jälkeen. Mikäli arktisen merijään sulaminen jatkuu nykyisellä tahdilla, ilmaston lämmettyä 2 astetta, pohjoisnapa on kesäisin sula noin kerran kymmenessä vuodessa.

Vaikka arktinen napajää ei nosta merenpinnan tasoa yhtä dramaattisesti kuin muiden jäätiköiden sulaminen, Arktisen napajään sulaminen kiihdyttää ennestään jo parhaillaan käynnissä olevaa ilmaston lämpenemisen kehityskulkua. Tämä puolestaan nostaa riskiä dominoefektin muodostumisesta, jossa pohjoisnavan sulaminen laukaisee Grönlannin ja Etelänavan läntisen osan sulamisen.

Eri arvioiden mukaan, arktisen ikiroudan sulaminen vapauttaa ilmakehään 21-70 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja jotka ovat tähän mennessä olleet sidottuna ikiroutaan. Riippuen siitä kuinka suuri osa kaasuista vapautuu hiilidioksidina ja kuinka suuri osa metaanina, vapautuvat kasvihuonekaasut voivat lämmittää ilmastoa jopa noin asteen verran, ja työntää maailman kahden asteen lämpenemisestä kolmen asteen lämpenemiseen hyvinkin nopeasti.

2. Antarktisen napajään sulaminen – nopea merenpinnan nousu

Vuoden 2018 1,5° raportissaan IPCC esittää, että noin kaksi astetta lämpimämmässä maailmassa ilmaston lämpenemisen “keikahduspisteen” ylittäminen saattaa syöstä Etelänavan läntisen osan niin syvään sulamiseen, että se irtoaa irti navasta. Yleisesti Etelänavan läntisen “epävakaan”, eli akuutissa sulamisvaarassa olevan osan sulamisen uskotaan ryöstäytyvän hallitsemattomaksi jossakin 1.5°C ja 2°C globaalin ilmaston keskilämpötilan nousun välissä.

Etelänavan läntiseen osaan on sitoutunut niin paljon jään muodossa olevaa vettä, että sen sulaminen nostaisi merenpinnan tasoa yli viisi metriä.

3. Grönlannin jäätikön sulamisen käynnistyminen

IPCC:n puolentoista asteen erikoisraportin mukaan, jo 1,5-2 asteen maailmassa Grönlannin pysäyttämättömän sulamisen alkamiselle on olemassa kohtuullisen suuri riski. Mikäli Grönlannin sulaminen ylittää pysäyttämättömän pisteen, jäätikön sulaminen tulee viemään noin vuosisadasta jopa vuosituhanteen. Grönlannin jäätikköön on sitoutunut niin paljon vettä, että mikäli koko jäätikkö sulaisi, se voisi nostaa merenpintaa jopa 7 metrin verran. Mikäli Grönlannin sulaminen pystyttäisiin pysäyttämään ja peruuttamaton sulaminen siten estämään, veisi joka tapauksessa seuraavaan jääkauteen asti, että Grönlanti palaisi takaisin alkuperäiseen tilaansa.

Vedenalaiset kaupungit

Vuonna 2018 ilmestyneen tutkimuksen laskelmien mukaan, liki 4 miljoonaa ihmistä ja 70% arktisesta infrastruktuurista sijaitsee sellaisella ikirouta-alueella, jonka oletetaan sulavan, mikäli ilmasto lämpenee kaksi astetta. Ikiroudan sulaessa näistä alueista tulee oletettavasti elinkelvottomia ja huomattavia määriä infrastruktuuria vahingoittuu. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kyseisten arktisten alueiden asukkaiden on löydettävä uusi koti muualta.

Jopa välttäen äärimmäisiä skenaarioita merenpinnan nousuun liittyen, IPCC arvioi, että 79 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan nousevan merenpinnan tieltä kaksi astetta lämpimämmässä maailmassa. Väestörikkaimmat alueet joita ongelma koskettaa, sijaitsevat erityisesti Kiinassa, Bangladeshissa, Egyptissä, Intiassa, Indonesiassa, Japanissa, Filippiineillä, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa.

Kokonaisia valtioita uhkaa joutua nousevan merenpinnan alle, etunenässä pienet saarivaltiot, kuten Malediivit ja Tuvalu.

Mitä raportti kertoo Pohjois-Euroopan tulevaisuudesta?

• Voimakkaat myrskyt tulevat lisääntymään.
• Rankkasateet tulevat lisääntymään.
• Sadevesitulvat tulevat lisääntymään.
• Ennätykselliset helteet tulevat lisääntymään.

Mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomeen?

Kesät ja talvet muuttuvat

Euroopassa, ja erityisesti Pohjois-Euroopassa ilmaston keskilämpötila nousee nopeammin kuin monilla muilla alueilla. Helleaallot ovat yleistyneet huomattavasti 1950-luvulta lähtien, siinä missä voimakkaat pakkaset ovat puolestaan harventuneet huomattavasti samalla aikavälillä. Merissä mitatut helleaallot ovat kaksinkertaistuneet 1980-luvulta lähtien. Vuoden 2021 kesänä koetun helleaallon kaltaiset helteet tulevat raportin mukaan todennäköisesti lisääntymään jatkossa.

Talvien keskilämpötila tulee nousemaan nykyisestä, tarkoittaen sitä, että pakkaspäiviä ja lumipeitteistä aikaa tulee olemaan vähemmän. Ajatuksena lämpimämpi talvi voi kuulostaa kivalta, mutta toisaalta samalla se tarkoittaa sitä, että talvi joka on tähän mennessä pitänyt monet ei-toivotut tuholaishyönteiset ja taudinlevittäjät aisoissa ei enää suojaa Pohjois-Eurooppaa entisellä tavoin. Tästä on haittaa niin kansanterveyden kuin maanviljelynkin näkökulmasta.

Maatalous – kuivuus ja kasvukausi

Kuivuusaallot, jotka vaikeuttavat maanviljelyä ja haittaavat ekosysteemejä, tulevat yleistymään Länsi-Euroopassa. Tämä tulee haittaamaan myös pohjois-eurooppalaisten ruokaan liittyvää huoltovarmuutta huomattavasti, sillä ainakaan nykyisellään pohjois-eurooppalaisella ruoan tuotannolla ei pystytä ruokkimaan koko alueen väestöä. Ilmaston lämpenemisen johdosta, erityisesti pohjoisen napa-alueen läheisyydessä kasvukausi on pidentynyt kahdella päivällä vuosikymmenessä 1950 luvulta lähtien, eli tähän vuoteen mennessä jo kahden viikon verran. Kaikki alueella sijaitseva hedelmällinen viljelysmaa on jo käytännössä käytössä, eikä karu maaperä muutu ravinnerikkaaksi viljelysmaaksi parissa kesässä, vain koska lämpötilan määrittelemä kasvukausi on entistä pidempi.

Merenpinnan nousu

Meriveden pinnan nousu johtuu veden lämpölaajenemisesta sekä ikiroudan sulamisesta. 1970-luvulta vuoteen 2018, lämpölaajeneminen selitti noin 50% meriveden noususta, mutta vuosien 2006-2018 välillä meriveden nousun pääasiallinen syy olivat jo jäätiköiden sulamisvedet. Tällä hetkellä meriveden pinta nousee noin 3,7 mm vuodessa, eli nykyisellä tahdilla noin 30 senttiä vuosisadan loppuun mennessä, mikäli ei huomioida napajäiden ja muiden jäätiköiden potentiaalisesti yhtäkkiä voimistuvaa sulamista, joka voi puolestaan merkitä merenpinnan nousua jopa useiden metrien verran.

Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä uusien talojen rakennuslupien kanssa on varauduttu siihen, että merenpinta nousee 3 metriä, jolloin rakennusten on oltava vähintään kolmen metrin korkeudella merenpinnasta. Tällä hetkellä kyseisen korkeuseron katsotaan olevan riittävä ainakin vuoteen 2100 asti.

Mikäli mikä tahansa maailman jäätiköistä sulaa odotettua nopeammin, tai minkä tahansa jäätikön dramaattinen sulaminen alkaa ennakoitua aikaisemmin, merenpinta voi oletettavasti nousta konservatiivisia arvioita enemmän. Arviot vedenpinnan nousun määrästä vaihtelevat hyvin voimakkaasti lähteestä riippuen, ja nousu voi vuosisadan loppuun mennessä olla lähteestä riippuen olla mitä tahansa 30 senttimetristä 10 metriin. Ainoa asia joka vaikuttaa varmalta on, että merenpinta nousee, ja sen nousutahti kiihtyy tulevaisuudessa.

Poimintoja uutisista kesältä 2021 – Sään ääri-ilmiöt ja poikkeukselliset sääolosuhteet seurauksena ilmastonmuutoksesta

Sääuutiset kertovat tarinaa tulista ja tulvista läheltä ja kaukaa. Tänä kesänä ympäri maailman satoja tuhansia ihmisiä on evakuoitu, liki tuhat on kuollut, miljoonat kärsivät kuivuudesta, eivätkä resurssit riitä äärimmäisten sääolojen hallitsemiseen. Kyse ei ole yksittäisestä harvinaisesta luonnonkatastrofista, vaan koko maailmaa koskettavasta tilanteesta ja jatkuvasti yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä.

YK:n alaisen Maailman Meteorologisen Järjestön mukaan, alla kuvatun kaltaiset yleistyneet sään ääri-ilmiöt ovat seurausta ilmaston muutoksesta. Maailman terveysjärjestön ja Belgian valtion perustaman International Disaster Database -tietokannan mukaan heinäkuussa maailmassa käynnissä oli yhtäaikaa ainakin 208 säähän liittyvää luonnonkatastrofia. Se on vähemmän kuin viime vuonna, mutta 11% enemmän kuin mitä 2010-luvun keskiarvo on ollut.

Helleaallot

• Kesäkuu 2021 oli Pohjois-Amerikan mittaushistorian kuumin ja Euroopassa toiseksi kuumin. Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin.
• Golf-virta hidastuu ja on nyt hitaimmillaan 1600 vuoteen. Hidastumisen syynä ovat sulavat napajäät sekä Grönlanti ja lämpenevät meret. Tämän seurauksena Euroopassa saatetaan nähdä entistä useammin voimakkaita myrskyjä.
• Heinäkuussa potilaat odottivat HUSin päivystyksessä jatkohoitopaikkaa jopa vuorokausia, viikkoja jatkuneen helleaallon ruuhkauttaessa päivystyksen.
• Itämeri oli ennätyslämmin heinäkuussa 2021. Mikäli mittaushistorian korkeimmista lukemista tulee tulevaisuudessa trendi yksittäisen tapahtuman sijaan, sinileväkukinnot yleistyvät, nykyiset merieliöt eivät välttämättä selviä lämmenneessä ympäristössä ja meren pohjaan muodostuu nykyistäkin enemmän kuolleita happikatoalueita.

Tulvat

• Heinäkuussa Saksa ja Belgia tulvivat valtoimenaan ja yhteensä tulvissa kuoli 216 ihmistä, loukkaantui 800 ja noin 150 oli kateissa Saksan puolella vielä ennen heinäkuun viimeistä viikonloppua.
• Kiinassa yli 80 000 ihmistä on evakuoitu voimakkaiden tulvien tieltä Sichuanin maakunnassa elokuussa 2021.
• Heinä-elokuun vaihteessa Henanin maakunnassa Kiinassa 302 ihmisen raportoidaan kuolleen voimakkaan sateen aiheuttamassa tulvassa.
• Elokuun alussa Intian länsiosissa sijaitsevassa Maharastran osavaltiossa tavallista voimakkaampien monsuunisateiden aiheuttamien tulvien vuoksi evakuoitiin liki 300 000 ihmistä ja kuolleiksi on raportoitu yli 250 ihmistä.
• Heinäkuun lopussa Filippiinien pääkaupungissa Manilassa monsuunisateiden aiheuttamien tulvien vuoksi evakuoitiin 15 000 ihmistä. Elokuun alussa yli 60 000 ihmistä oli joutunut jättämään kotinsa.

Metsäpalot

• Tänä kesänä metsäpalot Siperiassa ovat syöneet yli 14 miljoonaa hehtaaria metsää, ja metsäpalojen savu on tehnyt historiaa kulkeutumalla yli 3000 kilometrin matkan Pohjoisnavalle asti. Osa paloista on tapahtunut arktisella vyöhykkeellä napapiirin pohjoispuolella.
• Kreikka on liekeissä. Tuhansia ihmisiä on evakuoitu.
• Turkki palaa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on evakuoitu metsäpalojen tieltä.
• Kanadan länsiosat ovat tulessa ja alueelle on julistettu yleinen hätätila. Yli 5500 on evakuoitu ja yli 30 000 ihmistä on varoitettu mahdollisesta evakuoinnista.
• Yhdysvaltojen länsirannikko ja Hawaiji ovat tulessa. Hawaijilla metsäpalot ovat suurimmat saaren tähän astisessa historiassa. Tuhansia on evakuoitu palojen tieltä.

Kuivuus

• Kuumuus ja kuivuus ovat heikentäneet vuoden 2021 satoa Suomessa. Heinäkuun puolivälissä kotimaisen sadon määrä on jäämässä arvioiden mukaan jopa 10% tavallista heikommaksi. Kuivuus koettelee myös eläimiä ja maidon tuotantomäärät ovat paikoin romahtaneet jopa kymmeniä prosentteja. Myös luonnonvaraisten marjojen ja sienten sadot ovat kärsineet poikkeuksellisista sääolosuhteista.
• Kalifornia kärsii poikkeuksellisesta kuivuudesta, joka koskettaa yli 14 miljoonaa ihmistä. Juomavesi uhkaa loppua kymmenistä kunnista ja ihmiset ajavat jopa yli parikymmentä kilometriä päästäkseen suihkuun.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan nopeita, tehokkaita ja pysyviä päästövähennyksiä

Jos luit tänne asti, tiedät, että nykymenolla ilmasto tulee lämpenemään 2 astetta vuosisadan puoliväliin mennessä ja huomattavasti lisää vuoteen 2100 mennessä. Tiedät myös, että mikäli ilmasto lämpenee kaksi astetta, lämpötilan nousu ei todennäköisesti pysähdy siihen. Lisäksi tiedät, että jo 2 asteen lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat katastrofaalisia, ja jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa jo jonkin verran pysyvää vahinkoa planeetallemme. Miljoonien ihmisten kodit, terveys ja toimeentulo ovat vaarassa.

Jo kahden asteen maailmassa tapahtuvat muutokset aiheuttavat huomattavia taloudellisia kustannuksia niin valtioille, yrityksille kuin ihan tavallisille yksityishenkilöillekin. Nouseva merenpinta, tulvat, kuivat kaudet, myrskyt ja metsäpalot tuhoavat infrastruktuuria, työpaikkoja, metsiä, tehtaita, koteja, peltoja, kauppoja, ja kaikkea kuviteltavissa olevaa jolla on taloudellinen arvo.

Tällä hetkellä pöydällä olevan EU:n ilmastopaketin GreenDealin hinta tulisi olemaan noin 1 biljoonaa euroa. Kasvihuonekaasupäästöjen nopea pudottaminen on kaikkea muuta kuin halpaa, mutta sen on arvioitu olevan silti huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin lämpötilan nousun jatkumisen aiheuttamat tuhot.

On arvioitu, että ilmastonmuutos olisi aiheuttanut EU:ssa jo tähän mennessä taloudellisia vahinkoja noin puolen biljoonan euron edestä, ja summa tulee kasvamaan, mitä enemmän äärimmäiset sääolosuhteet ja niiden lieveilmiöt yleistyvät.

Päästövähennysten on oltava nopeita

IPCC:n raportin julkistustilaisuudessa korostettiin sitä, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on äärettömän vaikeaa, ellei päästövähennyksiä tehdä mahdollisimman nopeasti, puolittaen päästöt jo tällä vuosikymmenellä puoleen nykyisestä, ja tiputtaen maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Vuoden 2050 jälkeen hiilidioksidia tulee alkaa sitomaan ilmakehästä, eli maailman tulisi muuttua hiilinegatiiviseksi, jotta Pariisin kahden asteen tavoitteeseen voitaisiin päästä.

Päästövähennysten on oltava riittävän tehokkaita

Jotta päästöjä voidaan vähentää IPCC:n esittämällä aikataululla riittävästi, päästövähennysten on oltava nopeiden lisäksi mahdollisimman tehokkaita. Ei esimerkiksi ole järkevää siirtyä hyödyntämään väliaikaisia hivenen nykyistä vähähiilisempiä ratkaisuja kahdeksikymmeneksi vuodeksi, ja vasta sen jälkeen siirtyä päästöttämän teknologian hyödyntämiseen.

Tehokkaat toimet on hyödynnettävä nyt, kun niiden hyödyntämisellä voidaan vielä välttää synkimmät skenaariot lähes kuuden asteen ilmaston lämpenemisestä vuoteen 2100 mennessä.

Päästövähennysten on oltava pysyviä

Päästövähennysten on oltava myös pysyviä.

Ilmastonmuutoksen ongelmana on, että vaikka maailmasta tulisi hiilineutraali tänään, se alkaisi näkyä maapallon ilmaston keskilämpötilassa vasta viiveellä. Pysyvillä vähennyksillä tarkoitetaankin siis sitä, että hetkellinen leikkaus kasvihuonekaasupäästöissä ei ole vaikuttava keino ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Minkä kaiken tulee muuttua, jotta Pariisin ilmastotavoitteet voidaan vielä saavuttaa?

Lyhyesti ilmaistuna aivan kaiken. Meidän tulee määrittää koko nykyinen järjestelmämme uusiksi. Katseen tulee kohdistua energiantuotantoon, ruoan tuotantoon, liikenteeseen ja jokaiseen muuhunkin teollisuuden alaan. Ainoakaan yksilö, yritys tai valtio ei pysty toteuttamaan näin valtavaa muutosta yksin, vaan se vaatii yhteistyötä.

Valtioilta kaivataan taloudellista tukea sekä sääntelyä kasvihuonekaasujen leikkaamisen mahdollistamiseksi. Yrityksiltä vaaditaan pitkäjänteistä katsetta yrityksen elinvoimaisuuden varmistamiseksi tulevaisuudessakin, päästöjä vähentäviä toimia toteuttamalla. Yksilöiltä vaaditaan kykyä sopeutua uuteen tilanteeseen, ja tahtoa vaikuttaa asioihin. Yksilöillä on äänioikeus jonka avulla poliittiset päättäjät valitaan ja yksilö voi valita minkä tyyppistä tuotantoa hän haluaa tukea omilla kulutusvalinnoillaan.

Mitä tavallinen ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?

Alta löydät tehokkaimpia esimerkkejä aidosti vaikuttavista ilmastotoimista suhteellisessa tärkeysjärjestyksessä. Ilmastotekojen tehokkuusjärjestys on puhtaasti suuntaa-antava, sillä jokaisen yksilölliset päästöt vaihtelevat suurestikin omien elämäntapojen mukaan.

1. Äänestä. Muista eduskuntavaalien lisäksi EU-vaalit ja kunnallisvaalit, niissä päätetään jokaisen kansalaisen arkeen vaikuttavista ilmastoasioista.
2. Vältä lentämistä. Korvaa lentomatkoja esim. junamatkoilla.
3. Siirry kasviperäiseen ruokavalioon. Vältä erityisesti punaisen lihan ja juustojen kulutusta.
4. Elä autotonta elämää.
5. Osta vähemmän. Osta vähemmän, käytä jo omistamasi aidosti loppuun, osta käytettynä, huolla jo omistamaasi, ostaessasi uutena osta pitkäikäistä.
6. Vähennä autoilua. Tee lyhyet matkat jalan tai pyörällä, hyödyntämällä julkista liikennettä aikaisempaa enemmän pidemmillä matkoilla. Dramaattisimmat päästövähennykset syntyvät autosta luopumalla.
7. Osta vihreää sähköä.
8. Vähennä energian kulutusta. Paranna kodin energiatehokkuutta eristämällä. Laske huonelämpötila talvisin noin 20 asteeseen ja makuuhuoneessa noin 19 asteeseen. Käytä lattialämmitystä vain lattian kuivaamiseen. Sulje valot ja laitteet joita et tarvitse. Käy lyhyemmissä suihkuissa ja pese vaatteet ajoittain viileämmällä ohjelmalla, jolloin kulutat vähemmän energiaa veden lämmitykseen.
9. Hanki aurinkopaneeli.
10. Kerro omista ilmastoteoistasi. Brittitutkimuksen mukaan puolet ihmisistä, jotka tuntevat jonkun joka ei lennä ympäristönsuojelullisista syistä, ovat itsekin vähentäneet lentämistään.
11. Kierrätä.
12. Suosi vaatteiden narukuivatusta kuivausrummun käytön sijaan.
13. Vaihda energiatehokkaampiin lamppuihin.

Millaisia ajatuksia tuorein vuoden 2021 IPCC:n raportti sinussa herättää?

-Anna

______________________________

Luitko jo?

IPCC RAPORTTI JA MITÄ SIITÄ ON JÄÄMÄSSÄ KÄTEEN? (2018)

13 KIINNOSTAVINTA EKOKIRJAVINKKIÄ – EKOLOGISUUS JA ILMASTONMUUTOS AIHEISET KIRJAT

TÄMÄ SINUN TULISI TIETÄÄ VIHREÄSTÄ SÄHKÖSTÄ

VEGAANISET LIHANKORVIKKEET JOTKA MAISTUVAT PAATUNEIMMALLEKIN LIHANSYÖJÄLLE

LÄHISEUTUMATKAILU ON ALIARVOSTETTUA

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE