Miten vähentää ilmastopäästöjä arjessa?

Miten vähentää ilmastopäästöjä arjessa?

Sitä on jotenkin tottunut ajattelemaan, että “kun olen vaan tällainen yksi pieni ihminen monen miljardin muun joukossa, miten minä muka pystyisin vaikuttamaan?” ja tuosta ajatuksesta harmistuneena jättää vaikuttamisyritykset sikseen. Ilmastopäästöt ovat yksi niistä elämän osa-alueista joilla moni on heittämässä tuhraan kirvestä kaivoon. Jokaisella teolla on merkitystä.

Uskon että monet asiat lähtevät ruohonjuuritasolta. Siitä, että ihmiset kyllästyvät aiempiin huonoihin käytäntöihin ja yhdessä alkavat vaatia muutosta paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Ideaalitilanteessa nykyään emme enää tartu nyrkkiin asioiden selvittämiseksi, ja naisenkaan paikan ei tulisi olla enää rajoitettu vain keittiöön. Koska olemme yhteiskuntana onnistuneet saamaan aikaan näin suuria kulttuurisia muutoksia kuitenkin suhteellisen rajallisessa ajassa, elän uskossa, että kun muutosta aletaan kaivata asiat alkavat tapahtua.

Tämän lisäksi oman toiminnan muuttaminen ei vaadi keskimääräiseltä yksilöltä mahdottoman suuria resursseja. Uskon, että jokaisen oma aktiivinen toiminta oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi on tärkeää ja mahdollista tavoittaa. Kukaan ei ole täydellinen ja normaalin elämän jatkuminen asettaa tiettyjä rajoja hifistelylle, mutta pienet askeleet ovat tärkeitä, ja jokainen pystyy valitsemaan omansa.

Mistä ne arjen ilmastopäästöt sitten syntyvät?

1. Ruoka

Punaisen lihan syönti kuormittaa ympäristöä ja keskimääräinen suomalainen kuluttaa noin 18,6 kiloa naudan lihaa vuodessa. Jo tästä määrästä vähentämällä voi vaikuttaa omalta osaltaan vaikka ei lihan syönnistä kokonaan luopuisikaan. Ruokahävikki on toinen suuri ongelma. Tiesitkö, että keskimääräinen suomalainen heittää vuodessa noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa pois? Tähän pystyy vaikuttamaan helpoiten suunnittelemalla ruokalistan ja ostokset etukäteen ja kokkaamalla sen mukaan mikä luultavasti olisi menossa ensimmäisenä vanhaksi.

Myöskin parasta ennen päiväyksien kanssa kannattaa käyttää omaa harkintaa ja maalaisjärkeä. -Tästä huomiosta huolimatta, jos ruoassa on hometäplä, älä kaapaise hometäplää pois ajatuksella “no mut tää loppuhan on syömäkelpoista”, koska home levittää itiönsä koko ruokaan jos sitä on näkyvästi yhdessä kohdassa, ja sitten ollaan taas ruokamyrkytys riskin edessä. Maalaisjärki pelastaa paljolta. Myöskin olosuhteiden sallimia ruokakasveja itse viljelemällä ruokaa ei tarvitse kuljettaa, pakata, tai käyttää muutakaan ekstra energiaa niiden hengissä pitämiseen, jolloin itse viljellyn ruoan vaikutus ilmaston muutokseenkin on huomattavasti pienempi kuin kaupasta ostetuilla ruoilla.

2. Liikkuminen 

Vanhana tuttuna mantrana on, että autoilu ja lentäminen ovat pahasta. Paras mahdollinen tilanne olisi jos liikkuminen tapahtuisi lihasvoimin, seuraavaksi ideaalisin tilanne julkisella liikenteellä, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona nähdään yksityisautoilu. Kuitenkin aika usein paikasta toiseen liikkuessa, ratkaisevinta on se, mikä on kätevää. Talvella pyöräily ei useimmiten ole turvallista, ja jos ei asu isomman kaupungin keskusta-alueella jossa julkinen liikenne toimii kuten Helsingissä tai Tampereella (..tai Tallinnassa) niin sitä täytyy silti pystyä liikkumaan paikasta toiseen vaikka olisi jäätä eikä busseja monen kilometrin säteellä. Tässä kohtaa politikointi on merkittävässä roolissa, mihin rakennetaan pyöräteitä ja millaisia sellaisia ja miten eri liikennemuotoja tuetaan julkisista varoista.

Yksityishenkilönä autoilun päästöihin pystyy vaikuttamaan esimerkiksi pitämällä etätyöpäiviä jos se työn luonteen suhteen mahdollista, ja sään salliessa vaihtamalla auton fillariin. Myöskin lentämistä suositellaan välttämään jos suinkin mahdollista, ja esimerkiksi kulkemaan sama matka junalla. Jos joutuu lentämään, on mahdollista maksaa esimerkiksi vapaaehtoista “lentomaksua” ilmastonmuutoksen torjunnassa toimiville hyväntekeväisyysjärjestöille jolla voi osittain kompensoida lentämisestä aiheutuneet ilmastopäästöt.

3. Asuminen

Suomessa on mahdollista vaihtaa vihreään sähköön, joka ei suhteellisesti ole hurjan paljon kalliimpaa kuin uusiutumattomien polttoaineiden esim. kivihiilen käyttö energiaksi. Tämä kutistaa omaa hiilijalanjälkeä huomattavasti. Tämän lisäksi on hyvä opetella käyttämään sähköä säästeliäästi, mm. katsoa ettevät valot tai lattialämmitys ole turhaan päällä.

Pesemällä vain täysiä pyykin- ja astianpesukoneellisia säästö on myöskin huomattava, tosin saatan ola vain onnellisessa asemassa, sillä en tunne ketään joka rullaisi puolityhjiä koneellisia tarkemmin ajattelematta. Itse yllätyin uuden kämppämme pyykinpesukoneesta, jossa korkein mahdollinen lämpötila on 60 astetta ja matalin 20 astetta.  Olin tottunut skaalaan 30-95, mutta myös vähemmällä lämmittämisellä pyykistä vaikuttaisi tulevan ihan yhtä puhdasta. Bonuksena jos on aikaa ja tilaa kuivatella pyykkiä, voi pohtia tarvitseeko kuivausrumpua välttämättä käyttää lainkaan.

Pienikin termostaatin säätö viileämmälle säästää lämmityskuluissa ja lämmitykseen tarvittavassa energiassa. Itse yleensä veivaan kämpän pattereita täysille ja kokonaan kiinni hiukan tilanteesta riippuen, sillä aika usein jopa näin talvella kerrostalossa naapurikämpistä säteilee lämpöä myös meille. Valaistusta kannattaa myös pohtia. Vaihtamalla vanhat hehkulamput energiatehokkaampiin LEDeihin ja vastaaviin, säästät sähkölaskussa, mutta myös pienennät hiilijalanjälkeäsi.

5. Jätehuolto

Kun ihmiset kierrättävät kaiken mahdollisen, tarvitaan vähemmän neitseellisiä raaka-aineita uusien asioiden valmistamiseen. Tämän lisäksi usein ihmisillä on taipumusta pitää kiinni tavaroista jotka ovat itselle romua, mutta muille erittäin käyttökelpoisia. Myöskin tähän liittyen kannattaa useimmiten katsoa olisiko jotakin tuotetta saatavilla käytettynä ennen kuin sen ostaa uutena, ja ylipäänsä harkita kuinka paljon pakkausmateriaalia mukanaan tuo kotiin esim. ruokakaupasta ja kuinka paljon turhia asioita ostaa, joita ilmankin voisi elää.

Toivon, että vaikka asia olikin varmaan suurimmalle osalle ihmisistä vanhaa tuttua, jokaiselle tuli toivottavasti ehkä myös jotain uutta jolla saada omat ilmastopäästöt paremmin kuriin. Kerro kommenteissa parhaat ilmastonpihistelyvinkkisi ja inspiroidutaan yhdessä 🙂

-Anna

_______________

Luitko jo? 

MILLAINEN KULUTTAJA OLET?

MIKSI KANNATTAA RYHTYÄ KASVISSYÖJÄKSI? – 4 SYYTÄ

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN



Leave a Reply

Your email address will not be published.