Onko viskoosi ekologinen valinta? – Vastuullista viskoosia
Viskoosi on puusta valmistettu muuntokuitutekstiili, joka mielletään usein automaattisesti ekologiseksi valinnaksi. Yleisiä viskoosin raaka-aineina käytettäviä puita ovat koivut, kuuset, bambu, sekä eukalyptus. Vaikka viskoosi valmistetaan puusta, se ei ole luonnonkuitu tai luonnonmateriaali, sillä voimakkaan prosessoinnin lopputuloksena se käyttäytyy lähinnä keinokuidun tavoin. Puukuidusta syntyy tekstiiliä monivaiheisen viskoosiprosessin kautta.
Noin 84% maailmassa valmistetusta viskoosista on peräisin Kiinasta, Indonesiasta ja Intiasta. Viskoosi ja muut selluloosapohjaiset tekstiilit ovat maailman kolmanneksi kulutetuimpia tekstiilejä, ja niitä enemmän kulutetaan vain puuvillaa ja polyesteriä.
Mitä viskoosi on?
Viskoosi tunnetaan useilla nimillä. Viskoosia kutsutaan myös rayoniksi, sillaksi, säteriksi, ja tekosilkiksi. Kutsumanimi riippuu lähinnä maasta ja ajankohdasta. Esimerkiksi vanhoissa kotimaassa tuotetuissa vaatteissa pesulapussa saattaa lukea säteri, siinä missä vaikkapa Yhdysvalloista hankitussa vaatteessa materiaalin nimi saattaakin olla rayon.
Viskoosi on puukuidusta, eli selluloosasta valmistettava biohajoava muuntokuitu. Miksi viskoosi ei ole luonnonkuitu? Luonnonkuitu on kuitu, joka on hyödynnettävissä tekstiiliksi kutakuinkin sellaisenaan, ilman kemiallista käsittelyä kuidun muodostamiseksi. Esimerkiksi villasta, hampusta, pellavasta, silkistä ja puuvillasta voi kehrätä lankaa sellaisenaan.
Viskoosin tapauksessa ensin puusta jalostetaan selluloosaa, jonka jälkeen hivenen monimutkaisen kemiallisen jatkojalostuksen, viskoosiprosessin kautta selluloosa jalostetaan viskoosikuiduksi. Viskoosi ei siis kuitenkaan ole polyesterin kaltainen keinokuitu, eli toisin sanoen, viskoosi ei ole muovia. Kyseessä ei kuitenkaan ole suoraan luonnosta saatava kuitu, joten tämän vuoksi se kuuluu puolisynteettisten muuntokuitujen luokkaan.
Viskoosi muistuttaa ominaisuuksiltaan todella paljon puuvillasta valmistettua kangasta, ja se sopii niin t-paitoihin kuin paitapuseroihinkin. Tekstiilinä viskoosi on kankaan paksuudesta riippuen melko jämäkkää, ja venyvyyden saavuttamiseksi sitä sekoitetaan usein muiden materiaalien kanssa. Se eroaa puuvillasta siinä mielessä, että se on jonkin verran puuvillaa tulenarempi tekstiili. Viskoosi on puuvillaa huomattavasti rypistymisherkempi kangas, ja tämä taipumus korostuu erityisesti tekstiilin kostuessa, esim. ilmankosteuden, hikoilun, tai sään johdosta.
Viskoosi on biohajoava kuitu, joskin sen ongelmana on, että mikäli tekstiili on valmistettu kuitusekoitteesta (esim polyesteri-viskoosi sekoite) tai jos tekstiiliä on käynyt läpi voimakkaan kemiallisen käsittelyn (esim. värjäys, tietyt tekstiilin viimeistelyaineet), biohajoavuus saattaa kärsiä. Eli viskoosinen vaate ei ole automaattisesti biohajoava, vaikka periaatteessa käsittelemätön viskoosikuitu sitä onkin.
Mitä ongelmia viskoosin tuotantoon liittyy?
1. Vesistöjen ja maaperän ekosysteemit viskoosin tuotannossa
Koivuparru ei taivu paitakankaaksi ilman voimakasta kemiallista käsittelyä. Perusmallisen viskoosin tuotanto kuluttaa huomattavia määriä vettä valmistuksen jokaisessa vaiheessa, puun tuotannossa, sellun tuotannossa ja tekstiilin valmistuksessa. Tämän lisäksi viskoosin valmistuksessa käytetään useita voimakkaita kemikaaleja, kuten esimerkiksi räjähdysherkkää ja myrkyllistä rikkihiiltä. Viskoosin valmistukseen käytetyistä kemikaaleista vain osa voidaan kierrättää, eikä kyse ole suljetusta prosessista. Riskinä vaarallisimpien kemikaalien kanssa on, että ne dumpataan korkean riskin maissa jokiin ja vesistöihin jätteenkäsittelykustannusten välttämiseksi tai puutteellisen jätteenkäsittelyinfrastruktuurin vuoksi.
Ei varmaankaan ole yllätys, että voimakkaat teollisuuskemikaalit aiheuttavat tuhoa vesistöihin joutuessaan. Voimakkaat kemikaalit tappavat tai vahingoittavat vesieliöitä, jonka lisäksi vesi usein ei sovellu enää alueen asukkaiden juoma- tai talosuvedeksi, jonka lisäksi myrkylliseksi muuttuneella vedellä voi olla negatiivisia vaikutuksia jos niitä käytetään esimerkiksi peltojen kasteluun. Luontoon joutuessaan kyseinen kemikaali on siis haitallinen niin ympäröivälle luonnolle kuin alueen asukkaillekin.
Usein viskoosia valmistetaan muotiteollisuuden tarpeisiin siellä missä valmistus on edullisinta, eikä tehtaan jätteenkäsittelyyn välttämättä panosteta asiaankuuluvalla vakavuudella resurssien puutteesta johtuen. Rikkihiili ei ole kierrätyskelpoinen kemikaali, joten sen oikea loppusijoituspaikka olisi vaarallisen jätteen keräys. Viskoosia voidaan valmistaa vastuullisemmin huolehtimalla asianmukaisesta jätehuollosta. Usein mikäli tekstiili on valmistettu luontoa kunnioittaen, valmistaja joko kertoo siitä verkkosivuillaan, vastuullisuusraportissaan, tai viimeistään kuluttajan tiedustellessa aiheesta.
2. Viskoosin tuotannon eettisyys
Viskoosin valmistuksessa käytetty rikkihiili voi aiheuttaa kemikaalille jatkuvasti altistuville tekstiilityöntekijöille lyhytkestoisia silmä- ja hengitystieärsytystä, sekä vakavampia keskushermostovaurioita, jonka lisäksi rikkihiili on luokiteltu EU-alueella hedelmällisyyttä mahdollisesti vahingoittavaksi ja sikiöille haitalliseksi kemikaaliksi. Joissain tutkimuksissa on todettu myös korrelaatiota tekstiilialan työntekijäöiden rikkihiilialtistuksen sekä sydänsairauksien välillä. Altistuksen riski ei rajoitu ainoastaan tekstiilityöntekijöihin, vaan huonommin ympäristöturvallisuudeltaan suunnitellun tehtaan lähialueiden asukkaat voivat myös kärsiä samoista ongelmista. Valmiista tekstiilistä rikkihiiltä ei enää löydy.
Suurin ongelma viskoosin valmistuksessa ei ole välttämättä rikkihiilen käyttö, vaan se millaisissa oloissa ja millaisella suojavarustuksella kemikaalia käytetään. Etenkin pikamuoti valmistetaan usein oloissa joissa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ei ole kustannus- tai infrastruktuurisyistä kiinnitetty erityistä huomiota voimakkaiden kemikaalien kanssa työskennellessä. Jos työntekijöillä olisi riittävä suojavarustetaso, kemikaalia voitaisiin käyttää turvallisemmin ilman inhimillistä hintaa.
3. Sademetsien hakkuut osana viskoosin valmistusta
Viskoosia pidetään usein erityisen ekologisena materiaalina, koska sehän valmistetaan puusta. Mutta mistä viskoosin raaka-aineena toimiva luonnonmateriaali on peräisin?
Yksi viskoosin ongelmista ovat laittomat sademetsien hakkuut. Puumateriaalilla on hintansa. Hintaa on helppoa painaa alas leikkaamalla puuta “ilmaisesta” ja täysin kielletystä metsästä. Viimeistään sekoittamalla luvatonta puumateriaalia luvallisesti hakatun joukkoon, laittomasti hakattujen puiden alkuperää on helppoa hämärtää kun se myydään bulkkitavarana tekstiiliteollisuudelle.
Useat pikamuotiketjutkin kuten H&M ja Zara ovat havahtuneet kyseiseen ongelmaan, mutta niiden lupaamien toimien toteuttamisen kanssa ongelmaksi muodostuu niiden valtavat ja monimutkaiset globaalit alihankkijaketjut, jolloin toiveista huolimatta yrityksen sisäinen valvonta on huomattavasti hankalampaa kuin pienemmän vastuullisen brändin tapauksessa, jolloin tuottajalla on todellinen mahdollisuus vierailla viskoositehtaalla ja vaatia saada kaikki paperityöt nähtäväksi ja päästä kontaktiin myös puun tuottajan kanssa.
Vastuullista ja ekologista viskoosia?
Vaikka viskoosin valmistukseen liittyy useita vastuullisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin liittyviä riskejä, viskoosia voidaan valmistaa myös vastuullisemmin. Viskoosin ongelmat toteutuvat useimmiten vasta siinä vaiheessa kun viskoosin tuotannon kustannuksista pyritään puristamaan kaikki teho ulos, sen enempää pohdiskelematta tuotannon ekologisia tai sosiaalisia näkökohtia.
Vastuullista viskoosia voidaan valmistaa huolehtimalla siitä, että
- kaikki tuotantoon käytetty puu ja sellu ovat peräisin sertifioiduista metsistä,
- huolehtimalla siitä että tekstiilityöntekijät voivat käyttää asianmukaisia suojavarusteita ja saavat työstään asianmukaista palkkaa, ja
- huolehtimalla siitä, että kemiallinen jäte todella hävitetään asianmukaisesti.
Vielä paremmissa kantimissa ollaan silloin, jos
- tekstiili käsitellään siten, että se on todellakin biohajoavaa elinkaarensa loppuvaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tekstiilin tulisi olla puhdasta viskoosia tai esim. viskoosi-puuvilla sekoitetta, jolloin sekoitetekstiilin kaikki ainesosat olisivat biohajoavia. Tämän lisäksi valmistajien tulisi panostaa siihen, että ne aineet (värit, jälkikäsittelyaineet) joilla valmis kuitu käsitellään eivät vaikuttaisi tekstiilin biohajoavuuteen.
Lyocell ja Tencel vastuullisina ja ekologisina vaihtoehtoina viskoosille?
Lyocell on sellupohjainen biohajoava kuitu kuten viskoosikin. Lyocellista valmistettu tekstiili käyttäytyy hyvin samalla tavoin kuin viskoosi, ja maallikolle on pelkällä näppituntumalla usein haastavaa erottaa näitä kahta eri tekstiiliä toisistaan. Lyocell on jonkin verran viskoosia pehmeämmän tuntuista, eikä ryppyynny aivan yhtä herkästi.
Lyocellia valmistetaan pääasiassa eukalyptuksesta, ja verrattuna viskoosiin, sen valmistus on ekologista. Erona viskoosin valmistukseen, lyocellin valmistuksessa käytetään märkäkehruuta, ja liuottimena käytetään myrkytöntä orgaanista kemikaalia. Kyseinen kemikaali on myös rikkihiilestä poiketen liki täysin kierrätettävissä, jonka lisäksi mm. värjäysprosessin energiatehokkuus on erityisesti huomioitu. Täten lyocellin valmistusprosessi on liki täysin suljettu prosessi (kierrätyskelvotonta jätettä ei synny), verrattuna viskoosin valmistukseen. Tencel on tavaramerkkisuojattua lyocellia. Tencelin erityispiirre on, että se valmistetaan FCS sertifioidusta puumateriaalista.
Lyocell ja Tencel ovat siis vaihtoehtoina huomattavasti ympäristöystävällisempiä ja eettisempiä kuin perinteinen viskoosiprosessi.
Millaisia ajatuksia viskoosin tuotannon haasteet herättävät? Tiesitkö aiheesta aiemmin?
-Anna
_____________________________
Luitko jo?
Bambu ei ole niin ekologinen valinta kuin kuvittelet