Olen sitä mieltä, että on parempi käyttää aina ensin olemassa oleva tuote loppuun, ennen kuin siirtyy uuteen, myös silloin kun olemassa oleva tuote ei ole ideaalinen. Jotkin synteettisen kosmetiikan ainesosista eivät ole erityisen hyviä komboja kirkkaan auringonvalon kanssa, jolloin tuotteen käyttö kannattaa ainakin jättää breikille kesän kirkkaimpien päivien ajaksi. 

1. Meikki- ja aurinkovoiteen kemialliset UV-filtterit 

Kesäauringon valossa kannattaa aina valita omalle iholle sopivalla suojakertoimella varustettu aurinkovoide meikin alle, tai vaihtoehtoisesti suosia suojakertoimella varustettua BB- CC- tai meikkivoidetta. 

Mutta miksi kemialliset UV-filtterit eivät ole yhtä hyvä idea kuin luonnonkosmetiikan sisältämät fysikaaliset UV-filtterit? 

Fotostabiili UV-filtteri tarkoittaa valon vaikutuksesta vakaata UV-suodatinta, joka lähettää itseensä imemänsä säteilyn pois iholta ilman että kyseisen filtterin laatu heikkenee. Luonnonkosmetiikassa käytetyt fysikaaliset säteilyfiltterit titaanidioksidi ja sinkkioksidi ovat hyviä esimerkkejä vakaista suodattimista. 

Epävakaa säteilyfiltteri puolestaan hajoaa auringonvalon vaikutuksesta joko ikääntymistä aiheuttaviksi vapaiksi radikaaleiksi, tai muuttaa kemiallista koostumustaan mahdollisesti haitalliseksi kemikaaliksi ja menettää tehonsa ihon UV-säteiltä suojaamisessa. 

Yleisesti kemiallisina UV-filttereinä käytettävät INCI-listalta bongattavat ainesosat ovat avobenzone, butyl methoxydibenzoylmethane ja octocrylene. Jos tavoitteesi UV-filtterin käytölle on ihosyövän torjumisen lisäksi ennen aikaisen ikääntymisen merkkien välttäminen, kannattaa kurkata sisältääkö oma aurinkosuojasi mainittuja aineita.

Octocrylene 

Octocrylene on kemiallinen UV-suoja, joka imeytyy ihoon, suojaten ihon soluja auringon haitalliselta säteilyltä ennen kuin aurinko ehtii vahingoittamaan niitä. Erään tutkimuksen mukaan octocrylene on aiheuttanut valolle altistuessaan huomattavasti kosketusihottumaa Euroopassa. 

Toinen kiinnostava ominaisuus octocrylene kemikaalin kanssa on, että tuotteen vanhetessa octorylene hajoaa bentsofenoniksi, joka puolestaan on karsinogeeninen sekä hormonihäirikkönä tunnettu kemikaali. Kyseinen kosmetiikan ainesosa on sallittu EU-alueella, sillä tuotteiden sisältämien bentsofenoni määrien katsotaan alittavan turvallisuuteen liittyvät raja-arvot, mutta miksi ottaa riskiä? 

Tämän lisäksi kannattaa pitää mielessä, että etenkin kemiallista aurinkovoidetta käyttäessä tuote todella kannattaa vaihtaa uuteen vuosittain, sillä UV-säteilyltä suojaava kemikaali hajoaa, ja voi muuttua jopa haitalliseksi, kuten octocrylenen tapauksessa. 

Avobenzone 

Avobenzone UVA-filtteri muuttuu fototoksiseksi, eli siis suomeksi se muuttuu valon vaikutuksesta mykylliseksi. Mitä tehokkaampaa auringonvalo ja sen UVA-säteily ovat, sitä haitallisemmaksi aine tutkitusti iholla muuttuu. 

Butyl methoxydibenzoylmethane & Octyl methoxycinnamate

Butyl methoxydibenzoylmethane on UVB-filtteri ja Octyl methoxycinnamate on UVA-filtteri. Erään tutkimuksen mukaan molemmat filtterit voivat tuottaa hajotessaan iholla reaktiivisia kemikaaleja, jotka voivat olla myrkyllisiä soluille. 

2. Kosteusvoiteiden sisältämät parabeenit 

THL:n mukaan iholle hierottavien kosteusvoiteiden sisältämät parabeenit saattavat voimistaa auringosta saatavan haitallisen UVB-säteilyn vaikutusta iholla. Sinällään on muuten tosi ironista, että joissakin aurinkovoiteissakin hyödynnetään parabeeneja säilöntäaineina. 

3. Hengittävätkö synteettisen kosmetiikan meikki ja kosteusvoide?

Kesällä kannattaa erityisesti panostaa sellaisiin kasvoilla käytettäviin tuotteisiin jotka hengittävät iholla. Käytännössä kannattaa välttää tuotteita jotka sisältävät mm. lanoliinia, silikonia ja mineraaliöljyjä, sillä ne estävät hikeä pääsemästä ihon pinnalle, jolloin hiki ei pääse haihtumaan luonnollisesti pois, vaan se jää muhimaan käyttämäsi tuotteen kanssa, aiheuttaen suuremman riskin ihohuokosten tukkeutumiselle ja mustapäiden tai aknen ilmestymiselle.

Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa mineraaliöljyjen ja silikonien käyttö on kielletty. Vegaanisesta kosmetiikasta ei löydy eläinperäistä, joskin luonnollista lanoliinia.

Usein sanotaan, että silikoni tukkisi ihohuokoset, mikä ei pidä täysin paikkaansa. Silikonin aiheuttama ongelma kesäisin liittyy siihen, että iho ei pääse hengittämään tiettyjen silikonilaatujen läpi toivotulla tavalla, tästä esimerkkeinä dimethicone ja cyclomethicone, joiden kanssa kannattaa olla tarkkana. 

3. Synteettiset väriaineet – Case Punainen huulipuna

Punaisessa huulipunassa on sitä jotain. Kirkas ja voimakas väri sopii kesään, tuo hymyyn itsevarmuutta ja saa hampaat näyttämään nauraessa tavallistakin valkoisemmalta. 

Punaisen huulipunan väriaineena käytetty synteettinen väri CI 45410 on mahdollisesti fototoksinen ainesosa, sillä se saattaa hajota auringonvalon vaikutuksesta vapaiksi radikaaleiksi. Toinen huulipunissa hyödynnetty punainen väriaine CI 15800 saattaa aiheuttaa pigmentaatiota, mikäli väri sisältää muiden kemikaalien aiheuttamia epäpuhtauksia, jota kuluttaja ei voi tietää päältäpäin katsomalla.

Kolmas synteettinen punainen väriaine erytosiini, CI 45430, aiheuttaa fotosensitiivisyyttä, eli käytännössä tuote voi hajota näkyvää ikääntymistä aiheuttaviksi vapaiksi radikaaleiksi, tai aiheuttaa erilaisia ihottumia, jotka voivat puolestaan aiheuttaa pigmenttiläiskiä. Erytosiinia hyödynnetään myös säilykekirsikoiden värjäämisessä ja sen tunnistaa e-koodilla E127. 

Tiesitkö, että kaikki synteettiset kosmetiikkatuotteet eivät automaattisesti ole suunniteltu kirkkaan valoisiin päiviin?

-Anna

____________________________

Luitko jo?

VERTAILUSSA 7 LUONNONKOSMETIIKAN AURINKOVOIDETTA KASVOILLE

DIY DEODORANTTI – EI SOTKE PAITOJA TAI ÄRSYTÄ KAINALOITA!

FACEBOOK / INSTAGRAM/ YOUTUBE

The post Näitä synteettisen kosmetiikan ainesosia haluat välttää kesällä appeared first on Ihme ituhippi.

Joskus aikaisemmin tunnustan ajatelleeni, että eteeriset öljyt ovat aivan ihme huuhaata, enkä keksinyt yhtäkään järkevää tarkoitusta eteeristen öljyjen käytölle. Pidemmän ajan kanssa olen pyörtänyt mielipiteeni, sillä mitä enemmän olen väkertänyt kotikosmetiikkaa, sekä siivousaineita kotona, sitä kiinnostuneemmaksi eteerisistä öljyistä olen tullut.

Ihan rehellisesti ilmankin pärjää. Mutta oman elämänsä aromaterapautin leikkimisessä on myös jotakin ihanaa.

Parhaat eteeristen öljyjen käyttökohteet löytyvät kotikosmetiikasta, kodin tuoksuista sekä mielialan parantamisesta. Usein kuulen pohdintaa eteeristen öljyjen turvallisuudesta, mutta maalaisjärkeä ja yleisiä kosmetiikan turvallisuusohjeita noudattamalla eteeriset öljyt ovat turvallisia arjessa käytettäviksi.

Eteeriset öljyt kauneudenhoidossa

Tykkään itse käyttää eteerisiä öljyjä hajustamassa valmistamaani kotikosmetiikkaa. Eteeriset öljyt pysyvät sisältönsä puolesta luonnonkosmetiikan raameissa, jolloin ne myös sopivat täydellisesti omaan kauneusfilosofiaani. Eteerisiä öljyjä voi käyttää mm. kotitekoisessa deodorantissa, hiushuuhteessa, kylpysuolassa, kotitekoisessa ihokuorinnassa, jne. Käyttömahdollisuuksien määrä on rajaton.

Eteerisiä öljyjä voi käyttää myös sellaisenaan, esimerkiksi käyttämällä paria tippaa omaa suosikkituoksua (tai tuoksusekoitusta) hajuveden sijasta, lisäämällä muutaman tipan öljyä suoraan kylpy- tai jalkakylpyveteen. Eteeriset öljyt sopivat hyvin myös hajustamattoman hierontaöljyn sekaan sekoitettuina tuoksua antamaan.

Erilaisilla eteerisillä öljyillä on erilaisia vaikutuksia myös iholla, ja niistä kannattaa lukea etukäteen ennen kotikosmetiikkaan sopivan öljyn valitsemista. Valinta riippuu täysin siitä mitä ihosi ja mielesi kaipaavat juuri nyt? Rauhoittumista, energiaa, tai jotakin muuta? Tämän lisäksi kannattaa myös huomioida, että erilaisilla eteerisillä öljyillä on myös fyysisiä vaikutuksia, joista löytyy myös jonkin verran tieteellisiä todisteita, esim. kaneli lisää verenkiertoa, rosmariini kiihdyttää hiustenkasvua, yms.

Onko eteerisistä öljyistä oikeasti apua mielialan säätelyssä?

Itse tykkään käyttää etenkin laventeliöljyä ensimmäisenä niksinä jos uni ei meinaa millään tulla. Hieron tipan kämmenselälle ja nuuhkin sitä. Kyse voi olla siitä, että tuoksuun keskittyminen auttaa rauhoittumaan, ja se puolestaan jouduttaa unta. Toisaalta laventelia on käytetty jo vaikka luojaties kuinka kauan nukahtamisen apuna, joten siinä täytyy olla jotakin perää. Tiettyjen tutkimusten mukaan laventelin haistelulla saattaisi tosiaan olla rauhoittava vaikutus, eikä kyse välttämättä ole pelkästä mielikuvituksesta.

Jos joskus tuntuu, että jotakin pitäisi saada tehtyä, mutta energiaa ei tunnu löytyvän, ja kahvin juonnillekin on jokin raja, käytän eteeristä limettiöljyä samalla tavoin energiaa tuomaan. Tähän liittyen en tosin rivakasti tsekattuna löytänyt ainoatakaan tieteellistä tutkimusta tukemaan omaa kokemustani. Ehkä kyse onkin vain siitä, että limetin nuuhkiminen on vähän sama kuin laittaisi etätöissä pikkutakin päälle? Sillä ei ole mitään seksualista merkitystä, mutta tulee ainakin parempi mieli ja työmoodi löytyy helpommin kun tuntuu siltä, että nyt on laitettu mietintämyssy päähän.

Eteeristen öljyjen käyttö huonetuoksuina

Tykkään käyttää eteerisiä öljyjä, etenkin patsulia, mäntyä ja rosmariinia huonetuoksuina, sillä ne eivät sisällä mitään keinotekoista kuten useat kaupassa myytävät huonetuoksut.

Helpon huonetuoksudiffuuserin voi väsätä myös itse kotona. Tarvitset vain:

• tyhjän purkin (joko vanha huonetuoksupurkki, tai vaikka puhdas pilttipurkki jonka kanteen olet tehnyt reiän bambutikuille),
• puhtaita bambutikkuja (esim. grillivarrastikut joista vain leikkaat terävät päät pois),
• haluamaasi eteeristä öljyä,
• hajutonta pohjaöljyä (esim. jojoba)

Käytä diffuuserinesteen pohjaksi hajustamatonta öljyä jolla täytät liki koko purkin, ja lisää sekaan noin 30-50 tippaa haluamaasi eteeristä öljyä. Ravistä öljyt sekaisin purkissa, ja lykkää diffuuseritikut sisään samalla tavoin kuin kaupasta ostetunkin tikkudiffuuserin kanssa. Tadaa, valmis.

Yksi paikka jossa eteerisiä öljyjä voi käyttää kotona on myös kotitekoisen pyykkietikan valmistuksessa.

Eteerisiä öljyjä varten myynnissä on myös höyrydiffuusereita, joihin voi annostella omaan makuun sopivaa eteeristä öljyä, joka leviää höyryn mukana koko huoneeseen. Ennen käyttöä kannattaa tsekata laitevalmistajan sekä öljyvalmistajan ohjeet tuotteiden käyttöön, sillä jotkin eteeriset öljyt kärsivät kuumennuksesta, ja toiset voivat olla haitallisia lemmikkieläimille ja pienille lapsille.Tunnustan, että höyrydiffuuseri on omalla toivelistallani sarjassa “jonain päivänä”.

Voiko eteerisiä öljyjä käyttää ruoanlaitossa?

Itselleni eteeristen öljyjen käytössä on tasan yksi ainoa tiukka sääntö. Jos se ei tullut ruokakaupasta tai apteekista maustekäyttöön tarkoitettuna, sitä ei ole tarkoitettu syötäväksi. Usein esimerkiksi juuri kaupassa myytävät piparminttu- ja appelsiiniöljyt ovat juurikin sitä itseään, eli eteerisiä öljyjä. Kuitenkin uskon, että varovaisuus on kaikkein tärkeintä. Osta vain elintarvikekätttöön tarkoitettuja mausteita, jos aiot käyttää niitä ruokaan.

Ruokakaupassa mausteina myytävien eteeristen öljyjen pitoisuudet sekä puhtaus on varmistettu turvallisiksi, ja ne on hyväksytty elintarvikekäyttöön. Tuotteet joiden kuluttajaturvallisuus on testattu saavat myyntiluvan esim. ravintolisinä (ja silloinkin annostusohjetta noudattaen), sekä erilaisina mausteina. Ihan oman terveyden suojaamisen kannalta, älä lähde kokeilemaan eteerisiä öljyjä salaatinkastikkeeseen tai ruoanlaittoon, ellei kyse ole varmasti kyseiseen käyttöön hyväksytystä tuotteesta.

Voiko eteerisistä öljyistä saada allergisen rektion?

Vaikka tuote on luonnollinen, se ei tarkoita allergisoimatonta. Eteerisiin öljyihin ja luonnonkosmetiikkaan pätee täsmälleen sama kuin aivan kaikkeen muuhunkin. Tee allergiatesti ennen käyttöä. Jokainen meistä on yksilöllinen, ja uusi juttuja kokeillessa on hyvä mennä varovaisuus edellä, omaa oloa kuunnellen. Eteeristen öljyjen, kuten kaiken muunkin käyttömääriä voi aina lisätä ajan kanssa kun on jo ehtinyt toteamaan, että jokin tietty öljy ei tuota itselle mitään haittaa.

Mikäli eteerisiä öljyjä käytetään suoraan iholle, niitä tulisi laimentaa ensin. Näin vähennät mahdollisen ihoärsytyksen riskiä.

Hajusteyliherkille tai astmaatikoille en välttämättä suosittelisi eteeristen öljyjen käyttöä niiden voimakkaan tuoksun vuoksi, joka saattaa pahentaa oireilua.

Ovatko eteeriset öljyt turvallisia?

Aina välillä itsekin näen somessa kuinka tyypit, jotka toimivat eteeristen öljyjen myyntiedustajina, suosittelevat miten hyvin kutakuinkin kaikki heidän myymänsä öljyt käyvät myös mausteeksi. Tämä aiheuttaa minulle pieniä kauhun väristyksiä.

Jos mitä tahansa tuotetta ei ole hyväksytty elintarvikekäyttöön, tuote voi olla hengenvaarallinen sisäisesti nautittuna. MLM-myynnin ongelmana on se, että tuotetta myyvällä edustajalla on kova paine saada tuotetta myytyä, eikä kaikkia mainonnan sääntöjä aina noudateta ihan pilkulleen, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Vastuullinen myyjä osaa kertoa eteerisen öljyn vaikutuksista, turvallisuudesta ja käyttötarkoituksista enemmänkin kuin vain “Tosi hyvä tuote, tosi puhdas, ja luomu, on auttanut mua henkilökohtaisesti hurjan paljon. Osta multa öljypaketti nyt vain hintaan 75€, säästät liittymistarjouksena 50% todellisesta hinnasta“. Tästä syystä ostan omat öljyni mieluummin luontaistuotekaupasta, jossa käyttöohjeet ja varoitukset osataan kertoa asiallisesti ennen ostopäätöksen tekemistä, jonka lisäksi teen vielä omat selvitykseni ennen tietyn öljyn ostamista.

Eteeriset öljyt sisältävät käytännössä kasvin tehoaineita äärimmäisen tiiviissä pakkauksessa, ja tästä syystä eteerisissä öljyissä on myös niin voimakas tuoksu. Luonnollisuus ei tarkoita sitä, etteikö jokin kasvi tai kasvin ainesosa olisi myrkyllinen ruoansulatukseen joutuessaan.

Uskon, että oikein käytettynä eteeriset öljyt ovat turvallisia ja tuottavat elämään pientä mutta merkittävää iloa. Eteerisiä öljyjä käyttäessäsi muista tehdä allergiatestaukset jos aiot käyttää tuotetta iholle, älä nauti öljyä sisäisesti ellei se tullut ruokakaupasta, ja selvitä sopiiko öljy lemmikeille, pikkulapsille tai raskaana olon tai imetyksen aikana ennen sen käyttöä. Eli käytännössä noudata samaa varovaisuutta kuin ihan minkä tahansa muunkin kosmetiikkatuotteen kanssa.

Oletko itse hurahtanut eteerisiin öljyihin? Millaisia ajatuksia aihe herättää?

-Anna

__________________________

Luitko jo?

Olen turhamainen ekominimalisti – Tuottaako ekoelämä ulkonäköpaineita?

Paras ekotuote löytyy jo kotoasi & 3 turhaa ekotuotetta

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Miten eteerisiä öljyjä käytetään? – Tuoksuja turvallisesti appeared first on Ihme ituhippi.

Parabeenit ovat kosmetiikassa ja elintarvikkeissa 1930-luvulta lähtien käytössä olleita säilöntäaineita, jotka estävät bakteerien ja sienten kasvua tuotteessa. Suomessa käyttöön hyväksyttyjä parabeeneja on neljä; metyyliparabeeni, etyyliparabeeni, propyyliparabeeni ja butyyliparabeeni. Kosmetiikassa parabeenien pääsääntöisiä käyttökohteita ovat mm. voiteet, shampoot, deodorantit ja hammastahnat, mutta niitä käytetään myös meikkituotteissa sekä lääkkeissä. Parabeeneille altistuminen tapahtuu joko ihon tai ruoansulatuksen kautta, mikä ei sinällään tietenkään ole yllättävää iholle levitettävien ja syötävien tuotteiden tapauksessa.

EU lainsäädäntö määrittää EU:ssa myytävien tuotteiden lisäainepitoisuudet. Parabeenien suurin sallittu pitoisuus on 0,4% jos käytetään vain yhtä parabeenia kerrallaan, ja jos käytetään parabeenien sekoitusta, niiden yhteispitoisuus tuotteessa tulee olla alle 0,8%. SCCS (Scientific Committee on Consumer Safety), eli EU:n kuluttajaturvallisuutta käsittelevä tiedekomitea on suositellut parabeenien pitoisuuden laskemista 0,19 prosenttiin.

Kosmetiikkatuotteen INCI-luettelossa parabeenit tunnistaa nimillä methylparaben, ethylparaben, propylparaben ja butylparaben. Sallittuja ovat myös useat muut parabeenit, joissa on etuliitteitä, esim. isopropylparaben. Täyden listan EU:ssa sallituista kosmetiikan säilöntäaineista löydät Euroopan komission nettisivuilta.

Parabeenit hormonihäirikköinä

Koska parabeeneja käytetään suurimmassa osassa markinnoilla olevasta kosmetiikasta, niille altistutaan laajalti. Parabeenit saapuvat elimistöön pääosin ihon kautta, jonka jälkeen ne hydrolysoituvat ja hajoavat elimistössä, ja ketjun päätteeksi ne poistuvat elimistöstä virtsan mukana. Vaikka parabeenit hajoavat ihmiskehossa, pieniä määriä ainetta sellaisenana on löydettävissä verestä ja virtsasta. Parabeeneilla on todistetusti lievästi estrogeeninen vaikutus, jonka vuoksi niille altistuminen saattaa lisätä mm. rintasyövän riskiä. Parabeenien estrogeenisen vaikutuksen vuoksi niitä kutsutaankin aihetta käsittelevissä tutkimuksissa ksenoestrogeeneiksi, eli kehon ulkopuolisiksi estrogeeneiksi.

Tuoreessa vuonna 2020 julkaistussa saksalaisessa tutkimuksessa havaittiin myös, että äidin parabeenialtistus saattaa laukaista lapsuuden aikaisen ylipainon kehittymisen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kosteusvoiteiden parabeenit saattavat myös voimistaa auringosta saatavan haitallisen UV-B-säteilyn vaikutusta iholla.

Viranomaisten mukaan väestön tämän hetkinen parabeeneille altistumistaso on sen verran matala, että parabeeneja sisältäviä tuotteita voi käyttää turvallisin mielin, eikä altistuksen pitäisi nykytiedon valossa aiheuttaa terveysriskiä. Kuitenkin vuonna 2011 Tanska kielsi tiettyjen parabeenien käytön pienille lapsille (alle 3 v) suunnatuissa tuotteissa. Lisäaineen kielto johtui huolesta, että sallitutu altistuksen raja-arvot saattavat olla lapsille liian korkeita ja että lisäaineella saattaa olla vaikutuksia pienten lasten hormonitoimintaan. Euroopan tieteellinen kuluttajaturvallisuuskomitea arvioi, että raja-arvot on asetettu varovaisuusperiaatetta noudattaen. Komiten mukaan ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta että vastasyntyneen (alle 6kk) vaippa-alueella käytettynä  kosmetiikan aiheuttaman parabeenialtistuksen yläraja ei ylittyisi lisäaineen joutuessa tekemisiin vielä kehittymässä olevan aineenvaihdunnan kanssa.

Tanskan teknillisen yliopiston vuonna 2016 julkaisemassa tutkimuksessa havainnoitiin hormonitoimintaa häiritseviä toimintoja jotka aiheutuivat rotille kun ne altistuivat parabeeneille ennen syntymää. Tutkimuksessa ainakin rotilla havaittiin yhteys parabeenialtistuksen ja huonontuneen sperman laadun välillä. Muita tutkimuksessa tehtyjä havaintoja olivat mm. muuttuneet eturauhasen, kivesten, munasarjoen sekä rintojen kehitys.

Emme elä tyhjiössä jossa altistuisimme vain yhdelle kemikaalille kerrallaan. Eräässä tutkimuksessa selvitettiin parabeenien, mikromuovien ja niiden sekoitusten vaikutuksia rintasyöpäsoluihin. Havaittiin että kemikaalicocktail, jossa sekoitettuna oli parabeeneja sekä mikromuovia voimisti parabeenien estrogeenista vaikutusta solussa. Eli vaikka parabeenit itsessään on todettu turvallisiksi, on myös mahdollista, että erilaisten lisäaineiden yhdistelmien kautta niillä onkin odottamattomia vaikutuksia.

Kemianteollisuuden tuotteet ympäristössä

THL:n verkkosivuilla todetaan, että parabeenit hajoavat ympäristössä suhteellisen nopeasti, joten niiden ei pitäisi rikastua ravintoketjussa. Toisaalta samalla, vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan jätevesien mukana luonnonvesiin päätyvät parabeenit kertyvät merinisäkkäisiin, kuten delfiineihin, merisaukkoihin ja jääkarhuihin. Vuonna 2016 julkaistu amerikkalainen tutkimus puolestaan toteaa, että parabeenit ja niiden aineenvaihduntatuotteet vaikuttaisivat kertyvän vesistöissä kaloihin, selkärangattomiin, merilevään sekä planktoniin.

Kun huomioidaan, että merenelävät eivä käytä kosteusvoidetta tai osta ruokaa supermarketista uutinen on varsin huolestuttava, että niistä on löydettävissä pelkän vesistöihin päätyneen jäteveden vaikutuksesta lisäainejäämiä. Vaikka tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan suoraviivaista linkkiä rintasyövän esiintymisen ja parabeenialtistuksen välille, merieläimiin liittyvät tutkimukset herättävät silti kysymyksiä siitä kuinka paljon kyseistä ainetta kertyy ihmiskehoon myös suosituksissa pysyvän altistuksen seuraksena, ja mitä siitä seuraa pitkällä aikavälillä.

Parabeenien korvaaminen muilla säilöntäaineilla

Moni meistä on nähnyt paraben-free tai ei parabeeneja -merkinnän kosmetiikkapakkauksessa. Onko parabeenittomien tuotteiden ostamisesta sitten hyötyä, jos ylläolevat tutkimukset saivat olon hiukan epämukavaksi? Normaalissa markettikosmetiikassa käytettyjä parabeeneja on kuluttajien toiveiden mukaisesti vaihdettu muihin säilöntäaineisiin. Yksi suosituimmista vaihtoehtoisista lisäaineista parabeenien sijaan on ollut fenoksietanoli (inci-merkintä phenoxyethanol), mutta senkin käytössä on omat ongelmansa. Ainakin kahden tutkimuksen mukaan fenoksietanolin on havaittu toimivan hormonihäirikkönä. Alunperin parabeeneja lähdettiin korvaamaan metyyliisotiatsolinonilla tai metyylikloori-isotiatsolinonilla, mutta niiden käyttö aiheutti huomattavaa kosketusallergioiden lisääntymistä, ja niiden käyttö kosmetiikassa kiellettiin EU:ssa vuonna 2016.

Koska parabeeneja on käytetty jo 1930-luvulta lähtien, ne ovat yksi tutkituimmista kosmetiikan lisäaineista. Parabeenit eivät ole täydellinen ratkaisu, mutta toisaalta ei ole homeinen kosteusvoidekaan. Suurin ongelma syntyy siitä, että jos parabeeneja lähdetään korvaamaan muilla säilöntäaineilla, korvaavaa säilöntäainetta ei ole tutkittu yhtä paljon kuin parabeeneja, jolloin on olemassa mahdollisuus että lopputuloksena päädytäänkin ojasta allikkoon.

Lopputulema

Parabeeneja ei ole todistettu normaalisti saatavalla altistuksella vaarallisiksi, ja siksi niitä käytetään kosmetiikassa hyvin laajasti säilytvyyttä parantamassa. Kannattaa huomioida, että yllä on siteerattu lukuisia yksittäisiä tutkimuksia, ja siinä mielessä kaikki yllä esitetty ei ole varmaa. Ainoa varma tutkimustulos oli, että parabeenit toimivat lievästi estrogeenisesti kehoon joutuessaan. Se, miten paljon tuo lievä estrogeenisuus ihmisiin vaikuttaa on vielä tutkittavana ympäri maailmaa, ja saatavilla on eri yliopistojen tutkimuksia, mutta niistäkin suurin osa on suoritettu eläimillä ja huomattavasti normaalia suuremmilla lisäaineen annoksilla, joten tutkimuksen tuloksen ja arjen kosmetiikan käytön välille ei voi vetää yksioikoista yhtäläisyysmerkkiä. Tästä huolimatta on hyvä olla tietoinen siitä, millaisia tuloksia kokeissa on saatu, sillä ne ainakin toistaiseksi antavat osviittaa siitä miten aine käyttäytyy ihmiskehossa.

-Tehokkain vaihtoehto oman kosmetiikan kemikaalikuorman kutistamiseksi olisi sertifioituun luonnonkosmetiikkaan siirtyminen. Luonnonkosmetiikassa synteettisten säilöntäaineiden (parabeenit ja niitä korvaavat kemikaalit) käyttö on kielletty. Synteettistä kosmetiikkaa valitessani saattaisin valita parabeeneja sisältävän tuotteen, koska ainakin kattavan tutkimusaineiston perusteella tietäisin mitä olen ostamassa. Koska sekä THL, että EU:n tiedekomitea SCCS molemmat ilmaisevat seuravaansa tilannetta, sekä odottavansa uusia tutkimuksia, olisin itse ehkä hiukan varovainen parabeenien käytön suhteen, ja seuraisin aiheeseen liittyvää uutisointia herkällä korvalla.

Miten suhtaudut kosmetiikassa käytettäviin synteettisiin lisäaineisiin? Oletko huolissasi hormonihäiriköistä? Keskustellaan kommenteissa. 

-Anna 

_________________

Luitko jo? 

TÄTÄ ET VÄLTTÄMÄTTÄ TIENNYT ASPARTAAMISTA

MITÄ AJATTELEN LÄÄKKEISTÄ?

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Parabeenit – Lisäaineiden Jekyll ja Hyde appeared first on Ihme ituhippi.

Siirtyminen luonnonkosmetiikkaan – Mitä olen jo muuttanut?

Hiustenhoidossa olen havainnut että on aivan samantekevää ovatko shampoot luonnonkosmetiikka vai ei, sillä molemmat pesevät ihan yhtä hyvin, jolloin oman logiikkani mukaan voi yhtä hyvin käyttää luonnonkosmetiikkaa.  Myöskin tästä linkistä voi käydä lukemassa mun aiemmista ihmettelyistä palashampoon ja hoitoainepalan kanssa. En koe, että olisin koskaan omistanut shampoota joka olisi toteuttanut mitään sen erikoisempaa funktiota pestessään. Sitten kokeilin shampoopalaa ja tukka on harvinaisen pehmeä sen jälkeen. Hoitoaineiden välillä laadussa olen ollut havaitsevinani ronskimmin vaihtelua. Jos hoitoainepalaa ei lasketa, luonnonkosmetiikan hiustenhoitoaineet olen kokenut käyttöominaisuuksiltaan ihan vastaaviksi normaalien kanssa. Samanlaisia kokemuksia minulla on myös suihkugeeleistä. Tuotteiden vaihtaminen on ihanan helppoa ja vaivatonta, ja jos esim. on opiskelijabudjetilla liikenteessä, Organic Shop on edullinen, ja Tallinnan Kaubamajalla vielä hiukan Ruohonjuurenkin hintoja edullisempi.

Vartalo- ja käsivoiteet ostan mielellään luonnonkosmetiikkana, sillä en ole niidenkään suhteen havainnut sen suurempia eroja käyttöominaisuuksissa perinteisiin teollisempiin serkkuihinsa verrattuna. Ja saan kokea hyvää omaatuntoa siitä, että tein fiksumman valinnan. Deodoranteissa olen kokeillut Urtekramia, mutta kaikki urtekramin tuoksut olivat vaan jotenkin ikäviä, jonka lisäksi Tallinnassa noin 7 euron hintalappu deodorantti roll-onille joka kestää käytässä noin kuukauden on hiukan suolainen. Tässä kohti olen päätynyt käyttämään italialaisen Equilibran parin euron kohtuullisen luonnollista, mutta ei luonnonkosmetiikkaa olevaa deodoranttipuikkoa.

Kasvovoiteet ovat kiinnostava alue. Kasvoillani olen käyttänyt sekaisin sekä luonnonkosmetiikkaa, että normaalia kosmetiikkaa. Sillä huolimatta siitä, että luonnonkosmetiikasta kehooni ei kuljeudu samoissa määrin ei-toivottuja kemikaaleja kuin normaalista kosmetiikasta. Osittain tämä on halua käyttää loppuun jo olemassaolevat purkit ja purnukat, mutta myöskin noin kerran vuodessa halua kokeilla jälleen millaista on ihan normaali kasvovoide tai seerumi ja toimiiko se paremmin. Koen lepsun puoleisen näkemykseni erityisesti kasvoille tarkoitettuihin ihonhoitotuotteisiin hiukan kontroversiaalina. Toisaalta uskon että tähänkin pätee vähän sama kuin eläinperäisten tuotteiden syöntiin: vähemmän on aina parempi, mutta oman tilanteen huomattava parantaminen ei silti vaadi absolutismia.

Entä luonnonkosmetiikka meikkaamisessa?

Mitä tulee meikkaamiseen, ensimmäisenä täytyy aloittaa sillä, että rakastan meikkejä. En ole ihminen joka hirveästi hamsteroisi meikkejä tai ostaisi jotain uutta aina kun jotain uutta julkaistaan, mutta mulla on tietyt luottotuotteet ja käytän niitä koska ne vaan toimii paremmin kuin mikään muu mitä olen kokeillut. Kun alunperin innostuin luonnonkosmetiikasta, ajatuksenani oli vaihtaa aivan kaikki kosmetiikka luonnonkosmetiikaksi. Mutta siinä vaiheessa kun teoriassa ihana vaalea kauramaitopohjainen meikkivoide jää vain rasvaiselle iholle tahmaisena kalvona ja ripsiväri ei kirjaimellisesti saa aikaan enempää jälkeä kuin ripsien kestovärjäys (joka ei muutenkaan näy minnekkään), tai saa ilmettä näyttämään yhtään skarpimmalta, totesin että vaikka varmasti muutamia hyviä tuotteita on olemassa, meikkaaminen on liian suuri nautinto uhratakseni sitä luomuilun alttarilla. Samantien voisin kulkea paljaalla naamalla ja arvostaa kasvojani sellaisinaan (tosin sitä harrastan viikonloppuisin).

Oletko vaihtanut luonnonkosmetiikkaan ujostellen vai kertarysäyksellä? Miten siirtyminen luonnonkosmetiikkaan meni sinulla? Kerro kommenteissa 🙂

-Anna

_________________

Luitko jo?

Testissä palashampoo ja hoitoainepala

Luonnonkosmetiikka testissä: Dr. Bronner’s Pure-Castile Soap

The post Asteittainen siirtyminen luonnonkosmetiikkaan appeared first on Ihme ituhippi.