Kestohedelmäpussi on äärettömän helppo tapa vähentää omaa turhaa muovijätteen tuottoa. Meillä siirryttiin kestohedelmäpusseihin viime syksynä, kun lähikauppamme alkoi veloittamaan läpinäkyvistä pienistä muovipusseista. Olin pohtinut kestohedelmäpussin tekemistä jo ennen sitä, mutta selkeästi kaipasin vain sitä viimeistä potkaisua tuumasta toimeen.

Korona-aikana kestopussin ilona on, että sitä avatessa ei tarvitse yrittää nuolla sormia maskin läpi pussin avaamiseksi. Tämän lisäksi vanha valoverho kestää hyvin pyykinpesukoneeseen linkaisun aina tarvittaessa. Hintatarran saa teipattua näppärästi pussin nyöriin, ja se jää hevi-ostosten ainoaksi sekajätteeksi.

Jos vielä epäröit kannattaako kestohedelmäpusseja lähteä väkertämään itse, onneksi ei ole pakko. Kestohedelmäpusseja löytyy lähes jokaisen marketin heviosastolta. Jos tästä huolimatta haluat harrastaa zero waste käsitöitä, kestohedelmäpussi syntyy kotona kierrätysmateriaaleista käden käänteessä.

Kestohedelmäpussit turhaa muoviroskaa vähentämässä

Muoviroska on ongelma useammasta syystä:

1. Kaikki ihmisen valmistama muovi on edelleen olemassa.
2. Muoviroskaa päätyy jatkuvalla syötöllä meriin vahingoittamaan veden eliöitä, myös Suomesta käsin.
3. Usein etenkin pehmeät muovit sisältävät muovinpehmentimiä, jotka toimivat hormonihäirikköinä.
4. Muovin laatu huononee kierrätyksen yhteydessä, joten sitä voi kierrättää vain noin 2-9 kertaa uudelleen.

Tavalliset hedelmäpussit ovat niin ohuita, että yhden käytön jälkeen ne eivät enää kelpaa juuri muuhun kuin koirankakkapusseiksi (sillä oletuksella etteivät ne ehtineet revetä jo matkalla kaupasta kotiin). Vastuullinen kuluttaja voi onneksi tehdä arjessa sellaisia swäppejä arjessa, jotka on helppoa ja edullista toteuttaa muovin kulutuksen vähentämiseksi.

Kestohedelmäpussi eroaa kestokassista vain läpinäkyvyytensä puolesta, ja kestokassienkin suosio on kasvanut roimasti viime vuosina. Kestohedelmäpussin käytössä vaikein osa on muistaa ottaa se kauppaan mukaan. Vinkkaan, että itse olen muistanut ottaa pussukat mukaan laittamalla ne aina käytön jälkeen takaisin kestokassin sisään, jolloin ne kulkeutuvat seuraavalla kerralla väkisinkin takaisin kauppaan.

Miten kestohedelmäpussia käytetään?

Osaan antaa kestohedelmäpussin käyttöön vain muutaman vinkin.

• Vinkki 1: Muista ottaa pussi mukaan.
• Vinkki 2: Älä nuole sormia sen avaamiseksi. Se ei ole tarpeen.
• Vinkki 3: Laita hedelmiä sisään pusiin, ja kiinnitä tarra pussin nyöriin.
• Vinkki 4: Maksa hedelmät ja vie pussi kotiin.
• Vinkki 5: Laita tarra sekajätteeseen ja pussi takaisin ruokakaupassa käyttämääsi kestokassiin.

Hyödynnä olemassaolevia materiaaleja kestohedelmäpussin valmistamiseksi

Projekti on varsin edullinen, tarvitset vain vanhan valoverhon ja jämäkähköä lankaa pussin nyöriä varten (mikä tahansa ihan tavallinen nurkissa pyörivä sukkalanka käy).

Jotkut käyttävät pussin tekemiseen myös muita kankaita (lakanat, yms.). Olen itse kuitenkin havainnut kauppareissuilla, että mummon verhoista tehtyä pussiani kassalla tutkivan Tatianan kysyvän katseen alla, on helpompaa kun pussista näkee suoraan läpi mitä se sisältää.

Itse hankin valoverhon kierrätyskeskuksesta, ja siten projektin kokonaishinnaksi muodostui kaksi euroa. Sukkalankaa löytyi kotoa, koska joskus ostin hillittömän kasan harmaata Nallea, ja nyt olen kulutellut sitä ihan mihin tahansa mahdolliseen. Tuo parin metrin langanpätkä tuskin on myöskään kovin arvokas.

Yhdestä valoverhosta saa sen koosta riippuen aika useat kestohedelmäpussit, joten yksittäisen pussin hinnaksi tulee todennäköisesti alle 50 senttiä. Itse tein näitä viisi kappaletta ja aikaa meni noin pari tuntia. Omille pusseilleni tuli siis kappalehinnaksi hurjat 0,40€.

Verhokankaasta olisi saanut vielä huomattavasti useammat pussit, mutta koska en hyödy yksittäisen avokadon pussittamisesta mitään, en oikeastaan tarvitse viittä pussia enempää. Näin verhokangasta jäi siis varastoon tulevaisuuden käsityöprojekteja varten.

DIY kestohedelmäpussin ohje

Tarvikkeet kestohedelmäpussin valmistamiseksi:

• Ompelukone
• Vanha valoverho, jonka yläreunassa on kanava verhotangolle (kannattaa tsekata kierrätyskeskuksesta)
• Valmista nyöriä tai pari metriä tavallista huopumatonta sukkalankaa.
• (Nyöristoppari, ei välttämätön, mutta sitten nyörejä ei tarvitse sitoa. Näitä löytyy esim. käytöstä poistuneista takeista)

Kestohedelmäpussin tekemisen työvaiheet:

1. Leikkaa valoverhon yläreunasta 60cm*45 cm pala, niin että saat verhotangolle tarkoitetun kanavan ehjänä mukaan palan yläreunaan. (Vaihtoehtoisesti voit myös ommella yläosaan kanavan.)
2. Merkkaa saumavarat 2cm. Siksakkaa reunat, ettei pala repeä myöhemmin.
3. Taita pala keskeltä kahtia, niin että sinulla on pussin mallinen taitos. Ompele L-kirjaimen muotoon, niin että pussilla on molemmat sivut ja pohja kiinni. Käännä nurja puoli työn sisään. Nyt sinulla on pussi, jota ei vielä voi sulkea.

4. Nyöritä pussiin pyörönyöri. (Dropsilta löytyy tosi hyvä ja selkeä ohje pyörönyörin tekemiseen) Itsellä oli käytössä nelinkerroin oleva Novitan Nalle (3 metriä lankaa, muistelisin), jota kotoa sattuu löytymään hirveä määrä.

5. Pujota nyöri valoverhon tangolle tarkoitettuun kanavaan. Pujota nyörin molempiin päihin nyöristoppari, jos sellainen sattuu löytymään.

Tadaa, kestohedelmäpussi on valmis!

Kestohedelmäpussi syntyy helposti tumpeloltakin käsityöintoilijalta

Tällä helpolla ohjeella kestohedelmäpussin tekeminen on siin mielessä kivaa, että parissa tunnissa niitä saa surautettua helposti muutaman kappaleen, jos ei ole turhan nipo sisälle jäävän nurjan puolen siisteydestä. Tässä touhussa tarvitse olla ompelutieteiden tohtori. Riittää että lähistöltä löytyy käytettävissä oleva ompelukone ja hiukan intoa.

Jos muut arjen jätteen tuottoa vähentävät xero waste käsityöideat kiinnostavat, kannattaa käydä kurkkaamassa aikaisemmat postaukset kestotalouspaperista ja neulotuista kestovanulapuista.

Oletko jo siirtynyt kestohedelmäpussien käyttäjäksi?

-Anna

____________________________

Luitko jo?

Pyykkietikka DIY ohje – Vältä kaupan kiskurihinta

DIY Kestotalouspaperi – Helppoa ja halpaa

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Helppo DIY kestohedelmäpussi – Pitsiverhon uusi elämä appeared first on Ihme ituhippi.

Pyykkietikka sulkee luonnonkuituisen vaatteen kuidut, ja tekee siten vaatteesta sileämmän. Kun vaate on sileä, se ei ole yhtä altis hankaukselle, eikä lika hyökkää suoraan kuidun “ytimeen”, jolloin pyykkietikan käyttö pidentää tekstiilin kulutuksenkestävyyttä ja käyttöikää. Tämän lisäksi pyykkietikka neutraloi pestävistä tekstiileistä hajuja, ja lisää puhtaisiin tekstiileihin myös hyvän tuoksun, mikäli valitset hajustetun tuotteen.

Pyykkietikka pidentää vaatteidesi käyttöikää, ja esimerkiksi rakastamamme mustat vaatteet pysyvät mustina kauemmin, sillä kuidun sulkeminen pesun päätteeksi hidastaa myös vaatteiden värien haalistumista.

Miksi pyykkietikka on parempaa kuin tavallinen huuhteluaine?

• Pyykkietikka on huuhteluaineena edullisempaa kuin perinteinen huuhteluaine.
• Etikka on luonnontuote joka on täysin biohajoava, eikä vahingoita vesistöjä.
• Huuhteluaineeseen verrattuna pyykkietikkaan liittyy pienempi allergisen reaktion mahdollisuus, mikäli pyykkietikkana käyttää täysin hajustamatonta etikkaa.
• Pyykkietikka soveltuu kaikille materiaaleille, toisin kuin huuhteluaine.

Usein ihmisillä on tapana käyttää tavallista huuhteluainetta myös väärissä paikoissa. Esimerkiksi mikrokuituliinojen, farkkujen ja urheiluvaatteiden ja pyyhkeiden pesuun, joiden kanssa huuhteluaine vain kertyy tekstiilin kuituihin ja esim. tuhoaa pyyhkeen, tai mikrokuituliinan imuominaisuudet tai urheiluvaatteen tekniset ominaisuudet kuten vedenpitävyyden. Väkiviinaetikka puolestaan sopii liki jokaiselle tekstiilille, eikä omasta kodistani ainakaan toistaiseksi löydy mitään minkä pesuun se ei olisi sopinut.

Perinteinen huuhteluaine ja elastaani

Perinteistä huuhteluainetta ei myöskään suositella käytettäväksi esim. elastaania sisältäville farkuille, tai vaikkapa elastaania sisältäville T-paidoille, sillä huuhteluaine heikentää elastaanin joustavuutta, joka ei luonnollisestikaan paranna elastaania sisältävien vaatteiden käyttöominaisuuksia. Pyykkietikkaa voit käyttää ihan vapaasti kaikille materiaaleille.

Miten pyykkietikkaa käytetään?

Pyykkietikan käyttöohje on yksinkertaisuudessaan kutakuinkin tämä: Kaada noin pesuaineen mittakorkillinen tai “shottilasillinen” etikkaa pesukoneen huuhteluainelokeroon ennen koneen käynnistämistä. Annostelun kanssa ei tarvitse olla kovin tarkka. Kone heittää etikan pyykin sekaan viimeisellä kierroksella, jolloin pyykkietikka hoitaa tehtävänsä.

Etikkaa voi käyttää myöskin hieltä haisevien tekstiilien kuten esim. urheiluvaatteiden liottamiseen ennen vaatteiden laittamista koneeseen. Lisää ämpäriin loraus etikkaa, sekoita joukkoon muutama litra vettä, ja laita vaatteet ämpäriin/saaviin/sinua miellyttävään astiaan likoamaan.

Myös se “siivousetikka” jota olet mahdollisesti liottanut kotona sitruksen kuorien kanssa on tähän tarkoitukseen ihan käypää tavaraa. Valkoisten vaatteiden kanssa saattaisin tosin ehkä varoa, jotta sitruksen kuorten väri ei vahingossakaan pilaa valkoista vaatetta. Mutta muiden värien kanssa sanoisin, että anna mennä vaan.

Haiseeko etikka?

Moni säikähtää etikan voimakasta hajua. Etikan haju kuitenkin haihtuu vaatteista pois vaatteiden kuivuessa, eli ainakaan sen vuoksi etikan käyttöä pyykkäyksessä ei tarvitse ujostella.

Kuinka suuri on kotitekoisen ja kaupasta ostetun pyykkietikan hintaero?

Tokmannilla 1,5 litraa väkiviinaetikkaa maksaa 2,23€ / litra. Omenankukan tuoksuinen Perfekt+ pyykkietikka puolestaan maksaa 9,98€/litra, eikä pakkauksessa kerrota tarkkaan onko hajuste luonnollinen vai synteettinen. Prismassa Foxtelin bergamotti-lime pyykkietikka puolestaan on 3,79€/ litra, siinä missä X-tra väkiviinaetikka on 0,83€/ litra. Bergamotti-lime kuulostaa kovasti eteerisiltä öljyiltä, omenankukka puolestaan ei, mutta pakkausmerkintojen perusteella täyttä varmuutta kummastakaan ei ole, vaan asia tulisi varmistaa sekä Pefekt+ ja Foxtel tuotteiden valmistajilta.

Joka tapauksessa, yllä olevan esimerkin perusteella, kun nimetään etikka pyykkietikaksi, aineen hinta nousee yhtäkkiä jopa yli kymmenkertaiseksi.

Mikäli et halua maksaa vain nätistä pakkauksesta ja tuoksusta, ihan tavallinen väkiviinaetikka hoitaa täysin saman homman. Tai voit valmistaa “sitä hivenen ylellisempää” pyykkietikkaa tämän postauksen ohjeella myös itse kotona.

Jos taas haluat tuoksuvaa ja ekologista pyykinhuuhteluainetta, ja samalla tukea paikallista valmistajaasi, etkä jaksa kikkailla, niin ehkä silloin se kaupan versio on juuri sinun juttusi. Hinta on aivan eri kategoriassa, mutta sekään ei ole jokaiselle kuluttajalle ratkaiseva valintaperuste.

Meitä on moneen junaan, ja kannattaa toimia siten kuin omaan arkeen sattuu parhaiten sopimaan. Ainoa tiukka suositukseni on skipata se perinteinen huuhteluaine kokonaan.

Pyykkietikka DIY ohje

• Litra väkiviinaetikkaa
• Haluamaasi eteeristä öljyä

Sekoita eteeristä öljyä 15-20 tippaa yhteen litraan etikkaa.

Näin teet pyykkietikkaa itse kotona

• Jos sinulle ei ole väliä miltä pyykkietikkapullo näyttää, voit myös kaataa väkiviinaetikkaa kanisterista/ kaupan pullosta suoraan huuhteluainelokeroon, etkä tarvitse eteeristä öljyä tai kaunista pulloa.
• Jos kaipaat pyykkiin tuoksua, voit lisätä mukaan n. 15-20 tippaa haluamaasi eteeristä öljyä yhteen litraan väkiviinaetikkaa. Oma suosikkini pyykin kanssa on raikas mänty.
• Voit kaataa eteerisen öljyn myös suoraan kaupan etikkapulloon, ja lopputulos on sama.
• Tadaa, äärettömän helppo ja varsin edullinen pyykkietikka on valmis.

Pyykkietikan valmistamisessa usein ihmiset pohtivat huolissaan pyykkietikan sekoitussuhdetta, sillä joissakin ohjeissa valmistettavaan pyykkietikkaan lisätään vettä. Ylläolevassa ohjeessa vettä ei ole lisätty, sillä jo tavallisessa väkiviinaetikassa on jonkin verran vettä. Lisäksi pyykinpesukoneessa vesi sekoittuu etikan kanssa joka tapauksessa.

Jos haluat lisätä tuoksua, voit lisätä haluamaasi eteeristä öljyä oman väkiviinaetikkasi sekaan, ja yhtäkkiä tuote on sitä aitoa kotitekoista pyykkietikkaa. (Huomioi kaikki eteerisiin öljyihin liittyvät allergiavaroittelut, jotka tässä blogissa on käyty läpi aiemminkin.)

Useaan allergikkoperheeseen paras vaihtoehto pyykkietikaksi voisi ollakin tästä syystä ihan tavallinen raaka väkiviinaetikka ilman tuoksuihin liittyviä kikkailuja. Jos taas kaipaat tuoksua, vaihtoehtoja on hurjia määriä. -Miten olisi rauhoittava laventeli, raikas madariini, tai vaikkapa eksoottinen patsuli?

Omia kokemuksiani pyykkietikasta

Itse tehty pyykkietikka sisältää käytännössä täsmälleen samat ainesosat kuin kaupassakin myytävä. Kannattaisiko mielestäni suosia tavallista etikkaa vai pyykkietikkaa? Riippuu ihan siitä millaista arkesi on.

Jos olen laiskalla päällä, enkä ole jaksanut kipata eteeristä öljyä etikkapulloon, sitten mennään tavallisella etikalla. Jos taas kaipaan raikasta mäntyistä tuoksua, sekoitan etikan joukkoon eteeristä mäntyöljyä, ja sitten se on yhtäkkiä sitä “virallista”pyykkietikkaa. Ainoa asia jota vannoutuneesti itse välttelen, on kaupasta kotiinkannettava pyykkietikka, koska “se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa“, ainakin etikan kaltaisesta kodin perustuotteesta.

Pyykkietikka on mukava käytettävä, sillä se ei jätä vaatteita huuhteluaineen tavoin ohuen ohuella “kalvolla” päällystetyksi, vaan vaatteet tuntuvat puhtailta, ja sileiltä. Toinen ihana puoli on, että pyykkietikan kanssa voin itse päättää kuinka voimakkaasti haluan pyykkini tuoksuvan pesun jälkeen. Minusta on kivempi tuoksua itse valitsemaltani hajuvedeltä, kuin huuhteluaineelta. Hajustamaton tai kevyesti hajustettu pyykkietikka antaa hajuveden tuoksulle tilaa.

Ennen kuin siirryin käyttämään pyykkietikkaa, tunnustan, etten käyttänyt huuhteluainetta omassa kodissani ollenkaan. Nyt pyykkietikan löydettyäni olen tyytyväinen siihen, että esimerkiksi juuri pyyhkeet tuntuvat pehmeämmiltä kuin täysin ilman mitään.

Ja näin joulun hitaasti lähestyessä, vinkkaan myös, että itse tehty pyykkietikkahan sopii oivallisesti myös vastuulliseksi joululahjaksi läheiselle 😉

Herättääkö pyykkietikan hinnoittelu sinussa tunteita? Kerro kommenteissa.

-Anna

_______________________________

Luitko jo?

Paras ekotuote löytyy jo kotoasi & 3 turhaa ekotuotetta

DIY Kestotalouspaperi – Helppoa ja halpaa

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Pyykkietikka DIY ohje – Vältä kaupan kiskurihinta appeared first on Ihme ituhippi.

Uskon, että arjen ekologiset kulutusvalinnat ovat niitä pieniä puroja joista syntyy meriä. Yksittäinen talouspaperin pala tai vanulappu ei kaada maailmaa, mutta jos vajaa 8 miljardia ihmistä ajattelee samalla tavoin, yksittäisenkin pikkujutun vaikutus on jo aivan eri luokkaa.

En ole itse ostanut kotiini talouspaperia enää vuosiin. Silti meiltä on löytynyt keittiöstä pieni rulla vessapaperia sellaisia juttuja varten joihin keittiöpyyhe tai tiskirätti ei sovellu, esim rasva- tai ruokaroiskeiden pyyhkimiseen, lavuaarin pohjalta ryönän kaivamiseen, silmälasien kuivaamiseen, jne. Sitä on kulunut noin “villit” 2-3 rullaa vuodessa. Paperia on käytetty sellaisiin likaisiin hommiin, joissa kökkö pitää heittää bioroskikseen, tai keittiöpyyhkeeseen tai tiskirättiin jäisi tahra joka ei lähde pesussa.

Vessapaperirulla esillä keittiössä näyttää omaan silmääni aika rumalta, jonka lisäksi se vettyy läpi aika rivakasti. Sitten on oma riemun hetkensä kun sormet lurpsahtavat vettyneen paperin läpi koskettamaan yököttävää niljakasta ällöpalleroa lavuaarin pohjalta. Jämäkästä puuvillasta valmistetun kestotalouspaperin kanssa ei enää ikinä tarvitse kokea kyseistä kauhun hetkeä keittiössä.

Käytetyn vessapaperin fiksuin loppusijoituspaikka on näiden touhujeni jälkeen ollut bioroskis. Kun pohtii, että olen käyttänyt talouspaperina vessapaperia suurimman osan ajasta, ehkä oikeampi termi koko tälle kestorätteilylle olisi kestovessapaperi. Se herättäisi kuitenkin liian vahvoja mielleyhtymiä vessasta, ja siellä en toistaiseksi ole vielä ihan valmis itsekään siirtymään kestoiluun.

Löysin vanhan peltirasian joka ei ole ollut hetkeen käytössä, ja sinne saa pystyviikattuna kestotalouspaperit säilöön näppärästi. Olen siis iloinen myös siitä, että viimein superseksikäs ja sisustuslehtien esteettistä tasoa edustava vessapaperirulla katosi keittiöstämme näkymättömiin. Olen aina välillä pohtinut, että mitähän vieraat ovat ajatelleet käydessään, kun vessapaperirulla on laatikko- ja kaappitilan puutteessa nököttänyt keittiön avohyllyllä.

Kuvissa esiintyvät tietenkin uutuuttaan hohtavat kestotalouspaperit esteettisesti viikattuna, mutta luonnollisesti käytön kanssa niihin tulee uppoamaan sellaista pinttyvää tahraa, että siinä vaiheessa niistä ei enää hirveästi valokuvia oteta, enkä halua nähdä niitä keittiössäni myöskään esillä. Siksi korkeahko kanneton peltirasia josta ne eivät näy ulospäin, mutta josta ne on näppärä kurottaa käyttöön, on bueno ajatus.

Onko kestotalouspaperi oikeasti ekologinen valinta?

Jos ostaa kestotalouspaperin uutena, yhtä palaa saa käyttää aika kauan, jotta se olisi ekompi valinta kuin tavallinen osittain kierrätysmateriaalista valmistettu talouspaperi. Tämä perustuu siihen, että ihan tavallisen uuden puuvillaisen kestokassin ympäristövaikutus koko sen elinkaaren ajalta on 800 kertainen muovikassiin verrattuna, siinä missä paperikassin ympäristövaikutus on vain 10 kertainen.

-Toisaalta, en näe mitään syytä ostaa kestotalouspaperia uutena, sillä kestotalouspaperin valmistaminen kotona on nopeaa, helppoa ja halpaa. Eikä kestotalouspaperin esteettisellä arvolla todellisuudessa ole käytössä mitään väliä, koska niitä ei tarvitse säilyttää näkyvillä.

Puuvilla on materiaali, jonka valmistaminen vaatii todella paljon vettä ja energiaa. Vaatteita ja kodintekstiilejä myös nakataan kierrätykseen ja roskikseen aika armotta. Jos tekstiili ei liiku kierrätyskeskuksesta mihinkään, sen viimeinen sijoituspaikka on polttojäte, mikäli se ei sovellu materiaalikierrätykseen.

Suosittelisin siis kaikissa kodin käsitöissä suosimaan kierrätyskeskuksista löytyviä materiaaleja, sillä nopean kulutussyklin vuoksi suurin osa on hyvässä kunnossa, tekstiili on jo saanut jonkin määrän käyttökertoja taakseen, joten sen ympäristökuorma ei ole enää yhtä suuri kuin uudella puuvillalla, ja sinä voit pelastaa toimivan kankaanpalan polttouunilta. Kaikin puolin hyvä diili.

Käytän vanhojen T-paitojen trikoota siivousrätteinä, mutta keittiössä tykkään siitä, että kangas ei jousta kädessäni, ja sen voi viikata jämäkästi säilytysrasiaan. Tästä syystä en usko, että ainakaan lähiaikoina alkaisin leikkelemään vanhoja T-paitoja kestotalouspaperin mallisiksi palasiksi, vaikka käytännössähän on täysin yhden tekevää mistä vanhasta lumpusta kestotalouspaperin valmistaa.

Miten kestotalouspaperi on sopinut meille?

Itse valmistin omat kestotalouspaperini kierrätyskeskuksesta bongatuista vanhoista keittiöpyyhkeistä. Hintaa projektille tuli hurjat 2 euroa. Meille rättejä valmistui 16 kappaletta, jotka riittävät hyvin kahden aikuisen arjen tarpeisiin. Aikaa valmistukseen meni rätistä riippuen vain minuutin (pelkkä leikkaaminen, ei ompelua) tai 5 minuuttia (reunojen ompelu) jos kangas oli purkautuvaa sorttia.

Meillä kestotiskirätit on pesty muun valkopyykin seassa. Ne eivät vie pyykinpesukoneessa tilaa, eikä konetta tule pyöriteltyä pelkkien rättien vuoksi. Tämän lisäksi käytämme yhä pesupähkinöitä pyykinpesuun (niitä on yhä jäljellä), joten en usko että pitkäikäisen kierrätysmateriaaleista valmistetun kestotalouspaperin ympäristökuormitus olisi edes verrannollinen kertakäyttöiseen talouspaperiin.

Vaikka vessapaperin kulutuksemme keittiössä talouspaperin korvikkeena on ollut tähänkin mennessä hyvin pientä, olen iloinen, että nyt olen voinut kokonaan eliminoida sen. Kierrätysmateriaalista valmistettu kertakäyttöinen pehmopaperi nimittäin kuluttaa silti enemmän luonnonvaroja kuin kierrätysmateriaalista valmistettu rätti, jota voi käyttää uudelleen satoja kertoja.

Lisäksi tähän mennessä olemme ehtineet testaamaan niitä jo sen verran, että olen havainnut kestotalouspaperille toisen itseäni riemastuttavan käyttötarkoituksen: lautasliinat sotkuiseen touhuun. Meillä harvemmin käytetään servettejä tavallisen arkiruoan kanssa, koska niille ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Kuitenkin viikonlopun nachopellistä nauttiminen oli sotkuista touhua. Aiemmin tähän tarkoitukseen olisi kulunut paperisia servettejä, mutta nyt kestotalouspaperi jolla on lupa likaantua hoiti homman täydellisesti.

DIY Kestotalouspaperi – OHJE

Kestotalouspaperin valmistamiseksi tarvitset

• Vanha keittiöpyyhe tai lakana
• Sakset
• (Ompelukone)

Kestotalouspaperin tekeminen

• Taittele pyyhe neliöksi.
• Leikkaa neliöt kestotalouspaperin paloiksi. Jos kangas ei lähde rispaantumaan reunoista, olet valmis. Jee!

• Jos kestotalouspaperin leikatut reunat hapsottavat ja vaikuttavat purkautuvan, voit siksakata hapsottavat reunat.
• Jos siksattu reuna ärsyttää silmissä, voit vielä taittaa siksakatun reunan sisäänpäin, ja ommella sen kiinni saadaksesi reunasta suoran.

Miten kestotalouspaperin valmistaminen käytännössä meni?

Kuvien valkoiset keittiöpyyhkeet olivat sen verran jämerään junttautunutta puuvillaa, että se ei purkautunut leikatessa, eikä se ole purkautunut käytössäkään, ei edes siellä valkopesussa. Eli valkoisten kestotalouspaperien valmistus tapahtui tasan sillä, että taittelin pyyhkeen, ja leikkasin sen neljäksi yhtä suureksi neliöksi. Voilá.

Beige-ruudulliset puuvillaiset kestotalouspaperit olivatkin sitten hiukan eri keissi. Leikkasin myös beigen keittiöpyyhkeen 4 osaan, mutta kangas lähti purkautumaan välittömästi. Kaivoin siis esiin ompelukoneen, ja siksakkasin leikatut reunat. Halutessasi voit jättää askartelun tähän, sillä ihan hyvin se toimii siksakkireunoillakin, eikä kyse ole mistään keittiörättien kauneuskilpailusta.

Itse halusin kuitenkin hiukan vielä varmistella, ettei nyt vaan lähde purkautumaan, joten taitoin vielä leikatut ja siksakatut reunat noin 5mm leveydeltä sisäänpäin, ja ompelin suoralla reunalla hiukan hapsuttavan reunan rätin “alapuolelle” piiloon. Kyllähän se sieltä näkyy sinne katsellessa, mutta toisaalta lavuaarista leivänmuruja kaivaessa en usko, että pieni sisäreunan hapsotus olisi ensimmäisenä mielen päällä.

Miten pesen kestotalouspaperin?

Suosittelen pesemään kestotalouspaperin korkeassa lämpötilassa muun valkopyykin joukossa. Kestotalouspaperi ei vie juuri lainkaan tilaa pyykinpesukoneessa, joten se sopii kaiken muun kaverina pestäväksi näppärästi.

Jos haluat välttää pinttymiä ja rasvatahroja, voit kokeilla kestotalouspaperin puhdistamista sappisaippualla ennen pyykinpesua, mutta toisaalta on ihan makuasia haluaako nähdä niin paljon vaivaa sotkurättien pesua varten, etenkin jos rättejä ei säilytä näkyvillä, vaan niillä on vain käytännön tarkoitus. Itse olen rehellisesti aivan liian laiska pinttymien välttämiseen näiden kanssa, etenkin kun kestotalouspaperin olemassaolon tarkoitus on vain välttää pinttymiä keittiöpyyhkeessä ja tiskiräteissä.

Onko teillä jo kestotalouspaperi käytössä? Jos ei, oletko ajatellut ajan kanssa siirtyväsi kestoversioon?

-Anna

________________________________

Luitko jo?

Neulottu pesusieni hamppulangasta – Zero Waste DIY

DIY: KESTOVANULAPUT NEULOEN

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post DIY Kestotalouspaperi – Helppoa ja halpaa appeared first on Ihme ituhippi.

Postauksen kommenteissa ratkaisuksi pesupähkinöiden eettisiin ongelmiin (joita en pystynyt todentamaan) ehdotettiin Suomessakin kasvavia hevoskastanjoita, jotka ovat syömäkevottomia, mutta sisältävät samalla tavoin saponiinia kuten pesupähkinätkin. Pääasiallinen ero on, että pesupähkinöiden saponiinipitoisuus on 15%, ja hevoskastanjoiden puolestaan 3-6%, joten hevoskastanjaa joutuu käyttämään pyykinpesussa tuplamäärän pesupähkinöihin verrattuna.

Hevoskastanjat ovat ilmaisia, kotimaisuudessaan kiehtovia, ja niiden käyttö ei vaadi erityistä harrastuneisuutta, sillä ne on äärettömän helppoa tunnistaa. Tehokkaampi kotimainen saman asian hoitava systeemi olisi suopayrtti, jonka saponiinipitoisuus on 20%, mutta ihan rehellisesti en tunnista kasvia ennestään, joten pelkään erehtymisen vaaran olevan liian suuri suhteessa potentiaalisesti saavutettavissa olevana hyötyyn tai mahdolliseen ajanhukkaan.

Suosittelisin hevoskastanjoita pyykinpesuaineeksi kenelle tahansa, jolla sattuu olemaan ylimääräistä aikaa, ja mielenkiintoa kotimaisia kasveja kohtaan.

Kumpi on ekologisempi pyykinpesuaine: pesupähkinä vai kotimainen hevoskastanja?

Hevoskastanjoiden ympäristövaikutukset ovat siinä mielessä nolla, että niitä ei tarvitse kuljettaa maailman toiselta puolen. Kuitenkin keskimäärin tuotteen ilmastovaikutuksista vain noin 4% johtuu yleensä tuotteen kuljetuksesta, ja loppu liittyy tuotteen valmistukseen ja käyttöön.

Pesupähkinät kuivataan auringossa, siinä missä hevoskastanjarouheen kuivatusta varten uunia tai kasvikuivuria täytyy huudattaa pidemmän aikaa, joka kuluttaa huomattavia määriä energiaa verrattuna auringossa kuivatukseen. Hevoskastanjarouheen energiasyöpön kuivatuksen aiheuttama hiilijalanjälki saattaa todennäköisesti olla jopa korkeampi, kuin kuivatuotteena myytävien pesupähkinöiden rahdin aiheuttamat päästöt. Täten uskon, että pesupähkinän hiilijalanjälki saattaa loppupeleissä olla itseasiassa pienempi kuin kotona kuvatuilla hevoskastanjoilla. Toki asian varmana väittäminen vaatisi perehtymistä pesupähkinöiden kulkemaan matkaan, kuljetustapaan, pakkausmateriaaliin, ja jokaisen erilaisen suomalaisen uunin energiatehokkuusominaisuuksiin.

Hevoskastanjoiden kerääminen

Hevoskastanjat alkavat putoilemaan puista noin syyskuun puolivälin tienoilla. Virallisesti kehotan tarkastamaan puistoalueen hallinoitsijalta onko alueen maahan pudonneita hevoskastanjoita luvallista kerätä. Käytännön ihmisenä taas totean, että jos maassa nyt lojuu vielä viime vuotisetkin kastanjat maatumassa, niin anna mennä vaan. Kunhan et ole takamus pystyssä kykkimässä naapurin pihalla, harvemmin ketään haittaa. Ehkä saatat jopa auttaa ensi vuoden nurmikon leikkuussa, kun kastanjan mollukat eivät ole tiellä.

Itse keräsin ison kangaskassillisen hevoskastanjoita naapuruston puistoalueeni puiden alta. Annoin hevoskastanjoiden lojua keittiön nurkassa odottamassa pari päivää, jotta ne varmasti ehtisivät kypsyä, sillä niiden kotelot olivat vielä aika vihreitä, ja harvempi oli vielä auennut kun toin ne sisään.

Hevoskastanjarouheen valmistaminen pyykinpesua varten

Pähkinän kotelon saa helpoiten auki painamalla kämmenen kovalla ulkosyrjällä keittiön tasoa vasten. Kotelo poksahtaa auki, ja kastanjat on helppoa viskata siitä kulhoon.

Tämän jälkeen vuorossa on kastanjoiden viipaloiminen, tai ronski rouhiminen. Tässä kohtaa touhu muuttuu hiukan monotonisemmaksi. Kastanjat ovat sen verran pehmeitä, että niiden pilkkominen on vielä ihan mahdollista, mutta se täytyy tehdä isolla terävällä veitsellä, pitämällä veitsen kärkeä leikkuu alustaa vasten, ja liikuttamalla vain veitsen kahvaa ylös alas, samalla tyylillä kuin yrittäisi tehdä pähkinöistä rouhetta.

Koska olet poiminut kastanjat maasta, niiden kanssa ei tule mitään takuuta tuoreudesta. Osa poimimistani kastanjoista paljastui pilkkomisvaiheessa pilaantuneiksi, ja tämä päti erityisesti pienehköihin kastanjoihin, joissa oli kova jo puiseksi ehtinyt kuori. Useamman sisältä paljastui jotain, mitä kutsuisin lähinnä veteläksi alienin aivolimaksi, kiinteän valkoisen sisuksen sijaan. Alienin aivolimapommin osuessa kohdalle vain pyyhin leikkuualustan sekä veitsen, hylkäsin pähkinän ja siirryin taas seuraavaan.

Hevoskastanjoiden kuivatus

Hevoskastanjoiden kuivatus tapahtuu samalla tavoin kuin kuivattaisit mitä tahansa muutakin uunissa. Pidä kastanjoita ilmavasti pellillä noin 50 asteen lämmössä muutamien tuntien ajan. Tässä kohtaa on erityisen suuri etu, jos olet onnistunut saamaan kastanjarouheen/viipaleet mahdollisimman ohuiksi, jolloin ne kuivuvat myös nopeammin. Pidä uunin luukkua hitusen auki, jotta kosteus pääsee uunista pois, ja kastanjat kuivuvat kypsymisen sijaan.

Hevoskastanjoiden käyttö pyykinpesussa

Hevoskastanjat toimivat pyykinpesussa täsmälleen samoin kuin pesupähkinät, ainoastaan että annos on tuplat, johtuen puolet pienemmästä saponiinipitoisuudesta. Itse olen käyttänyt hevoskastanjarouheelle niitä samoja pieniä puuvillapusseja joita olen käyttänyt aiemmin pesupähkinöille. Valkoisen pyykin kanssa hevoskastanjarouheen käyttöä ei kannata ottaa tavaksi, sillä pitkässä juoksussa se harmaannuttaa valkoiset tekstiilit samoin kuin pesupähkinät tekevät.

Nähdäkseni lopputulos ei ollut itseasiassa yhtään hullumpi, eikä pesutuloksessa ole valittamista. Käytän kastanjarouheen parin koneellisen verran, ja vaihdan rouheen uuteen satsiin. Valkopyykin kanssa rouhe täytyy uusia liki joka kerta, koska mitä kuumempaa vesi on, sitä enemmän saponiinia liukenee pyykkiin kerralla.

Hevoskastanjarouheen säilyvyys ja riittoisuus pyykinpesussa

Yhdestä poimitusta kangaskassillisesta syntyi kuivauksen jälkeen 565 grammaa käyttövalmista hevoskastanjarouhetta. Kun ajattelee, että meidän kahden hengen talouden pyykinpesutahdilla 250 gramman paketillinen pesupähkinöitä kestää hiukan vajaan vuoden, tämän satsin tulisi siis kestää kutakuinkin yhtä kauan.

Hevoskastanjoista voi myös keittää nestemäistä pesuainetta, mutta nesteen lyhyehkön säilymisajan vuoksi suosin kuivattua rouhetta, joka säilyy kylppärissä esim. lasipurkissa tai paperipussissa käytännössä määrättömän pituisen ajan.

Näytä minulle pesupähkinöiden eettiset ongelmat

Kirjoitettuani pesuähkinöistä, kuulin, että johtuen niiden kasvaneesta kysynnästä länsimaissa, niiden alkuperämaissa Intiassa ja Nepalissa niitä ei jäisi enää paikallisten käyttöön. Pyrin löytämään lähdettä kyseiseen vastuullisuusongelmaan liittyen, mutta en löytänyt ainoatakaan lähdettä suomeksi tai englanniksi, en suomalaisten, enkä intialaisten tai nepalilaisten kirjoittamina.

Sen sijaan löysin paikallisia intialaisia ja nepalilaisia lehtiartikkeleita ja paikallisten järjestöjen tekemiä markkinatutkimuksia, joiden mukaan pesupähkinöitä kasvaa Himalajan vuoriston katveessa metsissä villinä suuria määriä, jonka lisäksi pesupähkinät putoavat metsissä puista kypsyessään joka tapauksessa.

Keräämisen jälkeen pesupähkinät kuivataan ensisijaisesti talojen katoilla ennen kuin ne ovat valmiita myytäväksi. Pesupähkinöiden kerääminen on pääasiassa naisten työtä, ja pesupähkinöiden kerääminen ja myyminen mahdollistaa heimoihin kuuluville naisille itsenäisen yrittämisen ja elannon hankkimisen. Pesupähkinöiden kerääjät ottavat omaan käyttöönsä osan ennen pähkinöiden myymistä. Suurin osa paikallisista myös vaikuttaisi käyttävän ihan samanlaisia markettipesuaineita kuin suomalaisetkin, johtuen niiden helppoudesta verrattuna pesupähkinöihin.

Vaikka on tärkeää olla tietoinen tuotteen massavalmistuksen mahdollisista haitoista (vrt. kookosöljy, palmuöljy, avokado), pesupähkinöihin liittyen en löytänyt ainoatakaan artikkelia tai lähdettä joka oikeuttaisi pesupähkinöiden vastuullisuuden kyseenalaistamisen. Joka tapauksessa, jos tiedät lähteen, ole kiltti ja jätä postaukseen kommentti ja lupaan tutkia asiaa lisää, ja arvioida kantani uudelleen.

Ainakin toistaiseksi löytämäni näytön perusteella kuitenkin antaisin pesupähkinöille synninpäästön, sillä selvitykseni mukaan pesupähkinöiden tuotanto ei riistä paikallisia, niitä ei viljellä tehotuotannon keinoin, ja ne mahdollistavat myös heikommassa asemassa oleville naisille mahdollisuuden itsenäiseen kaupankäyntiin.

Oletko kokeillut hevoskastanjaa pyykinpesussa? Tai osaatko paikantaa vakavasti otettavan lähteen, jonka mukaan pesupähkinöiden eettisen tuotannon kanssa olisi ongelmia? Ole kiltti, ja jaa tietosi kommenteissa!

-Anna 

_____________________

Luitko jo? 

DIY Astianpesuaine Pesupähkinöistä

Miksi välttelen kemikaaleja? 

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Hevoskastanjaa pyykinpesuun & pesupähkinöiden eettisyys appeared first on Ihme ituhippi.

Olen enemmän tiskiharja-ihminen, mutta kumppanini käyttää mieluummin pesusientä, ja itsekin toki käytän niitä silloin tällöin. Koska pesusienistä luopuminen ei varsinaisesti ole taloudessamme vaihtoehto, paras ratkaisu olisi, jos pesusieni olisi biohajoava. Toisekseen olisi hyvä, jos pesusieni olisi sen verran jämerästä materiaalista valmistettu, että esim. kuukauden käyttö ei suuremmin vaikuttaisi sen hankausominaisuuksiin.  Jos pesusieni olisi vielä sopivan karhea siinäkin vaiheessa kun se on likainen, sen voisi heittää pyykinpesukoneeseen ja sitä voisi uudelleenkäyttää keittiössä, kunnes se todella tulisi tiensä päähän.

Kuten olen aiemminkin kertonut, en tosiaan osaa virkata, mutta neulominen luonnistuu. Päätin neuloa hamppulangasta pesusienen. Jotta siitä tulisi “kouraan sopiva”, täytin tiskisienen luffalla (löytyy myös nimellä pesusienikurkku, ja taitavimmat voivat kasvattaa sitä jopa itse kotona), joka on luonnollisena pesusienenä käytetty hiukan kesäkurpitsan näköinen kasvi.

Neulottu zero waste pesusieni hamppulangasta – Ohje

Tarvikkeet:

• Hamppulankaa
• Puikot (noin koko 4 toimi itselläni hyvin)
• Luffaa
• Sakset
• Neula jossa on hamppulangalle riittävän suuri silmä

Ohje:

1. Luo hamppulangasta 22 silmukkaa. Hamppulanka on hiukan kankeaa ensimmäiset pari riviä, mutta kun työ saa tarpeeksi pituutta kankaaseen syntyy josutoa.
2. Kudo aina-oikeaa noin 15 cm. Voit kääntää hamppukangaspalan kaksinkerroin tarkastaaksesi onko pesusienesi mielestäsi jo tarpeeksi leveä.
3. Kun pala on tarpeeksi pitkä, että sen voi taitella kaksin kerroin ja siitä syntyy pesuseinen mallinen suorakulmio, päättele työ.
4. Leikkaa kuiva Luffa n. 1 cm paksuisiksi viipaleiksi. Suosittelen käyttämään jämeriä saksia, sillä itselläni ainakin talouden hellemmät ja vanhemmat sakset pirstoutuivat tässä prosessissa.
5. Taita hamppupala kaksinkerroin, ja aloita ompelu taitteen vierestä lyhyestä päädystä, ompele reunat yhteen, jatka reunojen yhteen ompelua pitkän sivun loppuun asti, kunnes sinulla on pesusienen mallinen tasku.
6. Täytä tasku tasaisesti luffa-viipaleilla. Kasvin koosta riippuen viipaleita mahtuu yhteen pesusieneen noin 2-5.
7. Kun pesusieni on täytetty, ompele viimeinen lyhyt sivu kiinni, ja päättele työ.

Käsissäsi on valmis hamppulangasta neulottu pesusieni!

Mutta toimiiko hamppulangasta neulottu pesusieni käytännössä?

Meillä on nyt ollut hamppulangasta ja luffasta valmistettu pesusieni käytössä pari kuukautta (tekeminen oli sen verran näppärää, että pyöräytin neljä, joten niitä voi pestä kerran viikossa). -Oman kokemukseni mukaan luonnonmateriaaleista valmistetun pesusienen kuivuminen kestää hitusen kauemmin kuin muovisen version, mutta toisaalta hamppuinen ei kerää itseensä samalla tavalla ryönää tiskatessa kuin marketin muovinen kertakäyttöversio.

Projektiin ryhtyessäni olin innoissani, mutta ennen ensimmäistä kokeilua hiukan jännitti, että väkersinköhän ihan turhaan; Entä jos pesusieni ei hankaa tarpeeksi, ei kuivu ollenkaan ja alkaa haista muhittaessaan bakteereita? -Käytössä on kuitenkin osoittautunut, että ihan hyvin tuo neulottu hamppulankainen tiskisieni hoitaa hankaamisen, ja pinttyneimpään likaan joutuu joka tapauksessa käyttämään tiskiharjaa.

Pesusieni myös kuivuu ihan hyvin kun sen joko nostaa ilmavasti seinää vasten kuivumaan lavuaarin reunalle, tai jos innostuu näpertämään siihen silmukan josta sen voi nostaa koukkuun kuivumaan. Pesusieni kestää myös yllättävän hyvin konepesua, ja olen myllännyt sitä samassa valkopesuohjelmassa lakanoiden ja muiden siivousrättien kanssa.

Luonnonmateriaaleista valmistettu tiskisieni on helppo tapa siirtyä kohti zero waste elämäntapaa, sillä tiskatessa käyttökokemus ei juuri eroa aiemmasta, jonka lisäksi ainakin itse koen oloni huomattavasti paremmaksi kun yhtäkkiä tuotan taas hitusen vähemmän kertakäyttöistä muoviroskaa.

Mitä käytät käsin tiskaamiseen? Millaisista tuotteista olet tykännyt käytännössä? Jaa kokemuksesi kommenteissa! 

-Anna 

____________________

Luitko jo? 

DIY: KESTOVANULAPUT NEULOEN

MILLÄ SIIVOAN EKOKOTINI? EKOLOGINEN KODISIIVOUS KÄYTÄNNÖSSÄ

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post Neulottu pesusieni hamppulangasta – Zero Waste DIY appeared first on Ihme ituhippi.

En ole koskaan aiemmin uskaltanut kokeilla DIY astianpesuaineen valmistamista, mutta viimein voin sanoa, että olen itsekin kokeillut. Hiljattain meiltä loppui muovipullossa kotiin kannettava ekologinen nestemäinen Sonett-astianpesuaine ja halusin viimein päästä kokeilemaan millaista nestemäistä tiskiainetta pesupähkinöistä saisi aikaiseksi.

Alta löydät ohjeeni pesupähkinäliuoksen keittämiseen, ja vaikka itse käytän sitä tiskaamiseen, se sopii myös pyykinpesuun, hiustenpesuun, kodin yleispuhdistusaineeksi sekä suihkussa vartalon pesuun.

Pesupähkinöistä itse keitetyn astianpesuaineen etuja ovat:

• Pesupähkinät ovat täysin biohajoavia ja siten ne eivät vahingoita vesistöjä tai lisää käyttäjänsä henkilökohtaista kemikaalikuormaa.
• Pesupähkinät ovat kuivatuote, jolloin niiden kuljetus ei aiheuta ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä painonsa vuoksi. Eli ne ovat ekologinen vaihtoehto verrattuna nestemäiseen pesuaineeseen.
• Käytetyt pesupähkinät voi hävittää biojätteen mukana, ja niitä on saatavilla kierrätettävässä pakkauksessa, eli ne täyttävät zero waste pesuaineen kriteerit erinomaisesti.
• Pesupähkinäliuosta voi käyttää myös ihon ja hiusten pesuun; se ei myöskään ärsytä käsien ihoa jos tiskaat ilman hanskoja.
• Koko liuoksen tekemisen aktiivinen vaihe vie vain muutaman minuutin: pesupähkinät vain kattilaan ja kiehumaan, ja lopuksi siivilöinti ja pullotus.

Tarvikkeet:

• Pesupähkinöitä
• Vettä
• Suljettava astia liuoksen säilytykseen

DIY Astianpesuaine pesupähkinöistä (pesupähkinäliuos) – Ohje

1. Heitä kattilaan pari kourallista pesupähkinöitä.
2. Kaada päälle vettä. Pesupähkinöiden sisältämä saippua-aine, saponiini alkaa vaahtoamaan jo kun kaadat veden pähkinöiden päälle.
3. Kiehauta ensin nopeasti, sen jälkeen anna porista hitaasti kannen alla noin 45 minuuttia.
4. Siivilöi valmiista nesteestä pähkinät pois. jos pähkinöissä on vielä ytyä jäljellä, siirrä ne sivuun kuivumaan, tai keitä vielä toinen satsi heti perään.
5. Pullota tai purkita pesuneste. Kun neste on jäähtynyt, voit halutessasi lisätä siihen eteeristä öljyä antamaan tuoksua. Tarkasta ennen öljyn käyttöä oletko mahdollisesti allerginen.

Miten säätelen liuoksen voimakkuutta?

Omasta mielestäni yllä kuvattu projekti oli tosi kiva totetuttaa juuri sen takia, että siinä sai maalailla tosi leveällä pensselillä. On nimittäin käytännössä katsoen aivan täydellisen yhdetekevää montako yksittäistä pesupähkinää kattilaan heität.

• Jos pähkinöitä tuli suhteessa nestemäärään liian vähän, eikä pesuneste ole tarpeeksi vahvaa, voit aina lisätä pähkinöitä ja keittämällä haihduttaa vettä kattilasta, joka tiivistää liuosta jytymmäksi.
• Jos taas pähkinöitä tuli liian paljon, ja sinusta vaikuttaa siltä, että pesupähkinäliuos on tarkoitukseesi liian vahvaa (esim. jos haluat käyttää sitä shampoona), voit lisätä vettä valmiiseen liuokseen laimentaaksesi sitä.

Eli kyseessä on tee-se-itse-projekti joka menee väkisinkin enemmän tai vähemmän kuin Strömsössä, eikä tätä oikeasti voi munia, ellei sitten unohda hellaa päälle tuntikausiksi ja polta pähkinöitä pohjaan.

Kuuma pesupähkinäliuos haisee pahalta…

Yksi juttu jonka havaitsin vasta kun olin jo ryhtynyt tuumasta toimeen: Siinä vaiheessa kun alat keittämään pesupähkinöitä, suosittelen avaamaan kaikki keittiön ovet, ikkunat ja räppänät. Kattilasta tuleva höyry nimittäin haisee aivan järkyttävän pahalle. Itselläni tuli hiukan mieleen etikan suihkuttaminen, sillä haju on aika vastaavan suuntainen, eikä siitä ole haittaa, se on vain epämiellyttävä.

Kun valmis neste on jäähtynyt sen verran, että se lakkaa höyryämästä, myös lemu katoaa. Tosin nyt ymmärrän miksi useat netissä pyörivät ohjeet suosittelevat vain liottelemaan pesupähkinöitä kylmässä vedessä.

Miten pesupähkinäliuos toimii käytännössä?

Itse annostelen liuosta pesusieneen ihan tavallisesta pumppupullosta. Testatessani ensimmäistä kertaa keitettyä liuosta, olin todella tyytyväinen myös siihen miten kivasti valmis liuos vaahtoaa heti alkuun, jonka jälkeen vaahto “lurpsahtaa” ja valuu pois. -Yhtenä huomiona aiheesta mainitsisin sen verran, että jos olet tottunut hiukan geelimäiseen astianpesuaineeseen, saattaa viedä hetken totutella täysin juoksevaan pesunesteeseen.

Ainakin tiskauksessa olen ollut nyt pari viikkoa yllättävän tyytyväinen keittelemääni tärpättiin. Vastoin ennakko-odotuksiani pesupähkinäliuos tepsii tavalliseen rasvaan jota tiskissä tuppaa olemaan, ja puhdistustehokin on oikeasti ihan mukiinmenevä. Tykkään myös siitä, että pesuaine ei kuivata käsiä, koska en ole koskaan oikein oppinut kumihanskailun jaloa taitoa. Pohdin, että jatkossa haluaisin kokeilla jonkin muunkin tyyppisen diy astianpesuaineen valmistamista, jos tämä ei sittenkään ollut niin haastavaa kuin miltä se ajatuksen tasolla vaikutti.

Oletko kokeillut DIY projetkeja pesupähkinöistä? Tai yrittänyt valmistaa DIY astianpesuainetta muista raaka-aineista? Jaa kokemuksesi kommenteissa!

-Anna

_____________________

Luitko jo?

Pesupähkinät kemikaalikuormaa kutistamassa

Miksi välttelen kemikaaleja?

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

The post DIY Astianpesuaine pesupähkinöistä appeared first on Ihme ituhippi.