Kierrättämäsi muoviroska voi päätyä osaksi valtameren jätepyörrettä – Metallipilli & 10 muuta keinoa muoviroskan selättämiseen

Kaupallisessa yhteistyössä Pilke Suomen kanssa

Pelastavatko kestomukit ja metalliset pillit valtameret? -Helpoin ratkaisu muoviroskan aiheuttamiin ongelmiin on muovin välttäminen, ja korvaavien kestotuotteiden etsiminen. Postauksen luettuasi kyseenalaistat kertakäyttömuovin tarpeen, ja tiedät miten vähennät muovia helposti arjessa.

Jokainen maailmassa tuotettu muoviroska on vieläkin olemassa

WWF:n mukaan, tavallisen muovisen pillin hajoaminen merenpohjassa vie 200 vuotta. Muoviroska ei kuitenkaan maadu, se vain pilkkoutuu ajan kanssa pienemmiksi palasiksi, jota kutsutaan mikromuoviksi. Täten vaihtoehdot muovista eroon pääsemiseksi ovat joko kierrättäminen, tai polttaminen.

Muovia voi kierrättää uudelleen vain 2–9 kertaa, jonka jälkeen se on kierrätyskelvotonta roskaa. Eli muovin kierrättäminen ei varsinaisesti ole muuta kuin väliaikainen ratkaisu maailman muoviongelmaan.

Syöt 52 pankkikorttia vuodessa

WWF:n ja Australialaisen Newcatlen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan, jokaisen ihmisen elimistöön päätyy 5 grammaa mikromuovia viikossa. Se on saman verran muovia kuin pankkikorttissasi. Ja nyt ei puhuta vuosista tai kuukausista, vaan viikoista. Syömme ja juomme siis 52 pankkikortillista muovia joka ikinen vuosi.

Vuositasolla tämä tarkoittaa tutkimuksen mukaan jo noin 250 grammaa, mikä on painoa verrattaessa sama kuin yli kokonainen Fazerin suklaalevy mikromuovia. Namskis.

WWF:n mukaan vuonna 2016 maailmassa tuotettiin 396 miljoonaa tonnia neitsytmuovia, mikä tarkoittaa, että uutta muovia valmistettiin 53 kiloa maailman jokaista ihmistä kohden. Tästä muovimäärästä hiukan vajaa puolet käytettiin kertakäyttöisten tuotteiden, kuten pillien, aterimien ja pakkausten valmistamiseen.

Mihin muoviroska päätyy?

Ylen 2019 julkaiseman tutkivan artikkelin mukaan, suomalaisissa kotitalouksissa vain 10% muovipakkausjätteestä kierrätetään. Kotitaloudet tuottavat pakkausjätteestä liki 74%. Kierrättämättömät muovipakkaukset päätyvät sekajätteen mukana poltettaviksi.

EU:n tilastojen mukaan, 95% muovisesta pakkausmateriaalista häviää talouden kierrosta ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Suurin osa Euroopassa tuotetusta muovijätteestä poltetaan. Kaatopaikalle muoviroskaa päätyy 31%, ja kierrätykseen kerätään noin 30% kaikesta muovijätteestä, joskin kierrätetyn muovin määrä vaihtelee eri EU jäsenmaiden välillä.

Täysin kierrättämättä jätetty ja ojanpenkkaan nakattu muoviroska puolestaan on riskissä päätyä Itämereen, joka on jo valmiiksi yksi maailman saastuneimmista merialueista. Roska liikkuu luonnossa ajan kanssa vesistöjä kohti, oli kyseessä sitten paperimuki tai muovinen pilli. Eli kyse ei ole vain siitä rannalle heitetystä karkkipaperista, vaan luontoon päätyneistä roskista jopa useiden kilometrien päässä rantaviivasta.

Muoviroskan polttaminen

Muovin polttaminen on siinä mielessä hyvä vaihtoehto, että tämän jälkeen muovi ei enää päädy vahingossa luontoon. Toisaalta polttaminen pakottaa teollisuuden tuottamaan jälleen lisää neitsytmuovia kattamaan kuluttajakysynnän tarpeet.

Lisäksi, vaikka jätteenpolttolaitoksista löytyy huipputekniset poistoilmasuodattimet, ainoakaan ihmisen rakentama järjestelmä ei ole 100% tiivis, vaan pieniä määriä päästöjä pääsee yhä ilmaan. Vaikka asiaan erikoistuneen laitoksen aiheuttama päästö olisi suhteellisesti äärimmäisen pieni, ja laimenisi tuulessa, se ei tarkoita etteikö ilmassa olisi pieniä määriä näitä kaasuja.

Muovin tuottamisen ja polttamisen sykli tuottaa maailmaan vuosittain noin 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Jos muovin kierrätykseen panostettaisiin enemmän, ja muovin polttamista vältettäisiin, globaalia hiilidioksidipäästöjen määrää voitaisiin kutistaa merkittävästi.

Muoviroskan kierrättäminen EU:n ulkopuolella

Suomi on kohtuullisen omavarainen muovin kierrätyksen kanssa: meillä on oma pullopanttisysteemimme, ja kohtuullisen laajalle ulottuva muovinkeräysjärjestelmä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomestakin vietäisi muovia kierrätettäväksi Euroopan Unionin ulkopuolelle. Ympäristöministeriön mukaan Suomesta viedään muovia kierrätettäväksi muihin EU-maihin, eikä saatavilla ole tilastoja siitä mihin kyseinen muovi muista EU-maista päätyy.

Noin puolet EU:ssa kierrätetystä muovista viedään kierrätettäväksi EU:n ulkopuolelle, pääosin Turkkiin, Malesiaan, Indonesiaan, Vietnamiin ja Intiaan. Kiina lopetti EU:n muovijätteen vastaanottamisen vuoden 2018 alussa, joka vauhditti EU:n omien muovin kierrätykseen liittyvien tavoitteiden ja säännösten syntymistä. Suurin osa näistä säännöksistä ei kuitenkaan ole vielä vielä voimassa.

Ne Aasian maat joihin eurooppalaisten kierrätysmuovi tällä hetkellä päätyy, ovat valitettavan tunnettuja siitä, että niiden jätteenkäsittelyjärjestelmät eivät ole ole erityisen kehittyneitä, vaan jätemuovia päätyy säännöllisesti valtameriin, noin 5- 13 miljoonaa tonnia vuodessa.

Tämä aiheuttaa huomattavaa tuhoa merielämälle, ja on osana synnyttmässä Tyynen valtameren hillittömän kokoista jätepyörrettä. Lisäksi meriin päätynyt muovi on haitallista paikallisille elinkeinoille, kuten matkailu, kalastus ja merenkulku.

Vastuullisellakin kuluttajalla on vain vähän valtaa vaikuttaa muoviroskan kohtaloon

Tässä suhteessa valitettavasti siis edes se hyväntahtoinen suomalainen, joka kierrättää muovinsa tunnollisesti ei voi olla täysin varma siitä, etteikö olisi ollut itsekin osana aiheuttamassa merten muovipyörteitä ja mikromuoviongelmaa.

Vaikka suurin osa muovista kierrätettäisiin kotimaassa onnistuneesti, se ei poista sitä, että osa kierrätyksestä ei yllä kuvatun kaltaisesti mene ihan putkeen. Eikä tavallisella kuluttajalla ole todellista valtaa vaikuttaa asiaan. Ellei sitten ala kiikuttamaan tyhjiä ja pestyjä härkispakkauksiaan kaverin pyörittämän muovinkierrätyslaitoksen pihaan Pihtiputaalle itse, ja valvo vieressä koko kierrätysprosessin ajan.

Helpoin ratkaisu on siis vähentää muovin kulutusta omassa arjessa, ja ottaa pieniä askelia kohti muovitonta elämää. Muoviton maailma vaikuttaa varsin utopistiselta idealta, mutta toisaalta muovia voi vähentää yllättävän monessa paikassa pohtimalla miten sama juttu hoidettiin ennen vanhaan.

Kohti muovitonta tulevaisuutta

Vuoden 2021 heinäkuun alussa EU:n uusi muoviroskaa koskeva direktiivi astuu voimaan.

Kyseinen direktiivi kieltää kertakäyttöiset muovipillit, aterimet ja lautaset. Kieltolistalle päätyvät vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret, oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet, sekä vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut takeaway mukit, juomapakkaukset ja ruoan pakkaukset.

Metallipilli ja 10 muuta ratkaisua muoviroskan selättämiseen

1. Uudelleen käytettävä metallinen pilli

Kestopillit vähentävät muoviroskan määrää huomattavasti niin kotona kuin ravintoloissakin. Erityisesti metalliset pillit ovat siitä näppäriä, että ne voi vaan käytön jälkeen lykätä astianpesukoneeseen ja homma on sillä selvä.

Haluan nostaa esille erityisesti yhden kotimaisen tekijän: Pilke Suomi nimisen firman. Pilkkeessä ihastuttaa erityisesti kotimaisuus ja nuori yrittäjyys. Pilkkeen takaa löytyy Team Pilke, eli kaksi lukiosta hiljattain valmistunutta nuorta kaveria, Luukas ja Ilari. Luukas ja Ilari päättivät, että he haluavat tehdä muoviroskalle jotain konkreettista, joten he suunnittelivat uudelleenkäytettävän Ikipillin.

Pilke edustaa suomalaista innovatiivisuutta ja designia; Toisin kuin aiemmin näkemissäni metallisissa kestopilleissä, Pilkkeen kevyessä ruostumattomasta teräksestä valmistetussa Ikipillissä on säädettävä teleskooppivarsi, jolloin se on sopivan kokoinen kaiken korkuisiin juomalaseihin, pulloihin, mukeihin, kippoihin, kappoihin ja purkkeihin.

Etenkin kaveripiirissäni ongelmana on ollut, että porukalta löytyy kotoa 17 ja puoli eri mittaista kestopilliä, koska one size does not fit all. Pilkkeen säädettäviä metallisia pillejä tarvitset vain yhden per henkilö, ja koon puolesta se toimii kaikkiin arjen tarpeisiin.

Toinen näppärä puoli Ikipillissä on, että se tulee kätevään säilytystaskuun pakattuna, jolloin voit ottaa kestopillin mukaan, eikä se pyöri epämääräisen rojun seassa laukun pohjalla ennen käyttöä.

Säilytystasku on sen verran pieni, että uudelleenkäytettävää metallista pilliä voi siis kantaa näppärästi mukana esim. avaimenperässä tai laukun lenkissä. Ja vielä viimeisenä muttei vähäisimpänä, ilouutinen kaltaiselleni rähmäkäpälälle: metallinen pilli on iskunkestävä, eikä sitä voi vahingossa hajottaa kuten lasipilliä. Myös suutuntuma on paljon kivempi kuin hitaasti, mutta varmasti vettyvässä paperipillissä.

2. Kestomuki

Kestomuki on toinen näppärä keksintö. Itse olen tykännyt omastani, tässä vaiheessa noin kolme vuotiaasta, uudelleen käytettävästä KeepCupista. Kestomuki on siinä mielessä törkeän kätevä, että siihen voi ottaa aamulla kahvin kotoa mukaan, hörppiä sen työmatkalla, tiskata kupin ja käyttää sitä uudelleen huomenna.

Itse kokeilin myös tämän vuoden Tallinn Coffee Festivalilla onnistuisinko saamaan jokaisen päivän aikana hörpityn kahvin kestomukiin kertakäyttöisten muovilla vuorattujen paperimukien välttämiseksi, ja jokainen tuote-esittelijä oli innoissaan ideasta.

3. Kestokassit

Suomalainen ostaa keskimäärin 68 muovikassia vuodessa. Tässä kohti on helppoa sparrata, ja pyrkiä muistamaan oma kestokassi mukaan. Kestokassi on edullinen, muovikassia kestävämpi, ja vastuullisempi vaihtoehto. Suurin osa tutuistani ainakin pyrkii kestokasseiluun, mikä on ihana juttu, eikä tämän toteuttamista varten tarvitse olla yhtä hurahtanut ituhippi kuin allekirjoittanut.

Kestokassit ovat hitaasti syntyvä uusi normi, ja jokainen meistä voi vaikuttaa omaan muovikassien kulutuksen vähentämiseen arjessa.

4. Vaihtoehtoja paperilautasille

Suurin osa paperilautasista on vuorattu samanlaisella vettä hylkivällä muovikalvolla kuin paperimukitkin, joten niiden välttäminen on selvä ekoteko. Markkinoille on jo nyt ilmestynyt puusta valmistettuja kertakäyttölautasia, jotka ajavat täsmälleen saman asian kuin muovia sisältävät paperilautasetkin.

Jos haluat välttää jätettä kokonaan, tavallisia uudelleen käytettäviä astioita voi myös lainata tai vuokrata, jos tiedossa on vaikkapa isommat hipat, pippalot tai kekkerit.

5. Vähän pakattua ruokaa ja tuotteita

Huomattavan suuri osa muovijätteestä syntyy pakkauksista. Valitsemalla kierrätettäviä ja biohajoavia pakkauksia (lasi, metalli, paperi) sekä mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita, vähennät huomattavia määriä muoviroskaa.

Lasia ja metallia voi käytännössä kierrättää ikuisesti, ja paperi puolestaan todella maatuu luontoon päätyessään, pelkän hajoamisen sijaan.

Muoviton elämä on helpointa aloittaa jo seuraavalla ruokakauppareissulla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muovin vähentäminen ei ole mikään suorituskeskeinen juoksukilpailu. Jotta kykenisi valitsemaan kaikessa sen muovittoman vaihtoehdon, täytyisi olla melkoinen guru tai täysin omavarainen.

6. Uudelleenkäytettävä kestojuomapullo

Muistan kun jo lapsuudessani huomauteltiin siitä, että suomalainen hanavesi on puhtaampaa kuin pullovesi. Ja ettei ole mitään järkeä ostaa vettä pullossa kun sitä saa hanasta käytännössä ilmaiseksi. -Vasta myöhemmin kiinnostuin siitä, että pullovesi sisältää muovipullosta veteen liuenneita muovinpehmentimiä, sekä mikromuovia.

Erityisesti muovipulloja uudelleenkäytettäessä, juomaan päätyvän mikromuovin määrä häiritsee itseäni aika paljon, koska aikanaan minulla oli tapana uudelleenkäyttää vanhoja kaupan vichy-pulloja. Terveellisempi vaihtoehto on lasiseen tai teräksiseen kestopulloon siirtyminen.

En usko, että kovin moni oikeasti ostaisi säännöllisesti pullovettä ajatuksella “koska mä voin”. Aina välillä kodin ulkopuolella vedelle on kuitenkin tarvetta, ja silloin on kiva, jos laukusta löytyy muoviton kestopullo.

7. Biohajoavat vanupuikot tai kestovanupuikko

Muovivartiset vanupuikot tulevat poistumaan myynnistä ensi vuoden heinäkuussa, mutta toistaiseksi niitä on vielä saatavilla.

Back to the future -meiningillä, tulevaisuuden välineisiin voi totutella jo nyt, ja siirtyä bambu- tai paperivartisiin vanupuikkoihin. Markkinoilta löytyy myös silikonista valmistettuja kestovanupuikkoja, jotka voi pestä, ja joita voi käyttää yhä uudelleen ja uudelleen.

8. Kestokasvomaski

Korona on muuttanut maailmaa nopeassa ajassa aivan järkyttävän paljon. Se on tuonut mukanaan myös uuden varsinaiseen tautiin liittymättömän ongelman: kadun varsilla lojuvat kertakäyttöiset muoviset kirurgin maskit.

Kertakäyttömaskeissa on paljon hyvää, ja niille on paikkansa. Niiden antama suojauksen taso on sertifioinneilla todennettavissa, ja ne sopivat äärimmäisen hyvin käytettäviksi mm. terveydenhuollossa, ja niille henkilöille jotka toimivat ihmisten parissa koko päivän.

Toisaalta, jos pystyy pitämään muihin ihmisiin riittävän turvavälin, voisiko olla mahdollista käyttää kestokasvomaskia, joka on valmistettu tekstiilistä? Se ei suojaa käyttäjäänsä tartunnalta, mutta toisaalta jokainen meistä voi olla oireeton taudinkantaja tietämättään, jolloin kestomaski suojaa kanssaihmisiämme tartunnoilta. Kestokasvomaskin voi heittää pyykinpesukoneeseen ja käyttää uudelleen. Sitten kirurginmaskit voi varata niihin hetkiin, kun niitä todella tarvitsee, ja muistaa hävittää ne vastuullisesti.

9. Kestohedelmäpussit

Pari vuotta sitten kun ruokakauppojen kassoilta poistettiin pienet muoviset hedelmäpussit, syntyi valtava kohu. Nykyään pusseja saa yhä hevi-osastolta, aivan kuten ennenkin. Eikä kovin montaa enää hirveästi harmita, että pikkupussit poistuivat kassoilta.

Tarjolla on myös biohajoavasta muovista valmistettuja pusseja. Mutta biohajoavan muovin ongelma on se, että vaikka biomuovi hajoaa tavallista muovia nopeammin, se ei tarkoita sitä, että pieni vihreä biopussi maatuisi banaaninkuoren lailla. Se ainoastaan hajoaa. Biomuovia ei myöskään saa kierrättää muovinkierrätyksessä, koska se heikentää muun muovin laatua.

Siirtymällä kestohedelmäpusseihin voit vähentää monen pienen muovipussin kuljettamista kotiin jokaiselta kauppareissulta. Jos ostat yksittäisiä kasviksia tai vaikka nipun banaaneja, ne pysyvät sen verran hyvin kasassa itsekseenkin, ettei niiden pakkaamiselle ole mitään tarvetta. Vaa’an tarran voi lätkäistä suoraan yksittäisten kasvisten kylkeen.

Kestohedelmäpusseja löytyy myynnistä useimmista ruokakaupoista, mutta niitä on helppoa valmistaa myös itse, esim. virkkaamalla verkkopussin, tai vaikkapa vanhoista valoverhoista ompelemalla.

10. Kieltäydy muovisista ilmaistuotteista

Kieltäydy ilmaiseksi jaettavista muovihärpäkkeistä. Kyse voi olla vaikkapa kahvilan kertakäyttöpillistä, tai kahvin sekoittimesta, työpaikan kertakäyttömukista, ilmaiseksi jaettavista pinsseistä tai avainketjuista, tai vaikkapa siitä parinkymmenen sentin muovikassista pienen ja laukkuun mahtuvan ostoksen yhteydessä.

Kieltäytyminen on yksi nopeimmista ja tehokkaimmista tavoista vähentää kertakäyttötuotteiden kysyntää, ja kieltäytyminen on aina mahdollista tehdä kohteliaasti ja muita kunnioittaen.

11. Muovittomat vaatteet

Pikamuoti on trendikästä ja edullista. Usein vaatteet kuitenkin tuottavat pettymyksiä kulahtamalla tai nyppyyntymällä jo ensimmäisessä pesussa. Edullisten keinokuituisten (lue: muovisten) tekstiilien raaka-aineiden suurimpana ongelmana on, että niitä ei ole valmistettu kestämään.

Keinokuituisten vaatteiden kierrättäminen on materiaaliseosten vuoksi vaivalloista, ja usein lopputuloksena vaatteen oikea loppusijoituspaikka on sekajäte. Panostamalla luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin, ja huolehtimalla keinokuituisten vaatteiden oikeaoppisesta vaatehuollosta, vähennät muoviroskan tuottamista pitkässä juoksussa.

Tällä hetkellä Ihme Ituhipin Instagramin puolella on käynnissä myös Zero Waste syyskuun henkeen sopiva arvonta, jossa voit voittaa Pilke Suomen metalliset Ikipillit itsellesi ja kaverille, ja ottaa askeleen kohti muovitonta elämää.

Psst. Pilke Suomella on käynnissä myöskin Ikipilli- metallipillin lanseerauskampanja, ja – 24% tutustumistarjous!

-Anna

______________________________________

Luitko jo?

Mikä Zero Waste syyskuu?

Miten luoda ekologinen zero waste kylpyhuone? – 21 VINKKIÄ

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN