Ekologinen muutto
Syksyn alussa uudet opiskelijat metsästävät asuntoja, useilla alkavat uudet työt kesän jälkeen jotka saattavat vaatia uudelle paikkakunnalle muuttamista. Kesän tilastollisen eropiikin jälkeenkin usea saattaa olla katselemassa uutta osoitetta. Tässä postauksessa selviää miten ekologinen muutto kannattaa toteuttaa.
Itselleni muutto kuvastaa aina uuden elämänvaiheen alkua. Viimeisten muutaman vuoden ajan “elämänvaiheeni” ovatkin vaihdelleet noin vuoden välein, joka on ehkä makuuni hiukan turhankin tiuha tahti. Tapaan muuttaa yleensä aika ripeästi. -Päivässä kamat kasaan, päivän verran romun raahaamista ja päivän verran purkamista. Siinä sitten vuodatetaan ainakin hikeä sekä pari kyyneltä kun väsyneenä töpseli ei sitten osukaan seinään ja hankitaan pari mustelmaa ja naarmua kamojen kanssa sählätessä. Tietenkin muuton nopeuteen vaikuttaa kuinka suurta perhettä muuttaa ja minkä kokoiseen asuntoon. Yksin tai kaksin muuttaminen on huomattavasti ripeämpää kuin vaikkapa lasten kanssa.
Kasailin listaa aiheesta miten oman muuton voisi tehdä ekologisemmin, sillä vaikka siinä kohtaa aika usein elämän sujuvana pitäminen onkin ykkösprioriteetti, sitä on aina ylpeä itsestään kun asiat voi tehdä hivenen vihreämmin. Kaikki listan kohdat eivät edes vaadi mitään hillitöntä vaivautumista, vaan lähinnä ehkä etukäteen suunnittelua ennen tuumasta toimeen ryhtymistä. Uskon että ekologinen muutto myöskin helpottaa uuteen kotiin asettumista tavaramäärän ollessa hillitympi.
Ekologinen muutto – 5 vinkkiä
1. Muuttoauto
En ole isojen autojen ystävä, mutta muutto harvemmin onnistuu kangaskassin kanssa fillaroiden, elämän realiteeteista johtuen. Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi usein jää auto. Sitten kysymys onkin siitä, että millaista autoa kannattaisi käyttää. Jokainen uuden ja vanhan asunnon välillä ajettu matka tuottaa päästöjä. Silloin looginen ratkaisu tietenkin olisi ajaa vähemmän. Miten sen voisi sitten toteuttaa? Itse olen pohdiskellut, että tilanteesta riippuen voisi olla hyvä idea joko vuokrata kunnon pakettiauto, auton peräkärry tai varsinainen muuttoauto. Mitä enemmän tavaraa saa liikuteltua paikasta A paikkaan B yhdellä auton lastauksella, sitä vähemmän ajoa ja päästöjä muutolle kertyy. Myöskin ajan hallinnan kannalta tällaisen skenaarion toteuttaessaan saa keskittyä siihen olennaisempaan osaan, eli tavaran pakkaamiseen ja purkamiseen aikaa vievän autolla edestakaisin suhaamisen sijaan.
2. Muuttolaatikot
Tarjolla on pahvilaatikkoja ja vuokrattavia muovilaatikkoja. Periaatteesta yleensä vastustan muovin käyttöä, mutta kun tässä olen pohdiskellut kumpi on energiatehokkaampi ratkaisu, olen päätynyt siihen, että muuttaessa vuokrattavat muovilaatikot ovat ehkä fiksumpi ajatus. Kun ajattelee pahvilaatikkoa; ostat sen kaupasta, käytät muutossa ja sen jälkeen laitat pahvin kierrätykseen. Sinällään hyvä juttu, materiaali ei tuota hirvittäviä ongelmis luontoon päätyessään, ja sen voi kierrättää uusiopahviksi, mutta samalla vastaan tulee kertakäyttöisyys. Pahvilaatikko valmistetaan vain yhtä muuttoa varten, jonka jälkeen sitä ei useinkaan voi käyttää järkevästi uudelleen kun se on muutossa kolhiutunut ja purkaessa repeytynyt, ja sen joutuu laittamaan kierrätykseen. Sitten taas vuokrattavien tai lainattavien muovilaatikoiden kanssa laatikko valmistetaan kerran, ja sitä voi käyttää useampi ihminen järkyttävän monta kertaa. -Jonka jälkeen laatikko viimein kierrätetään kun se on tullut maallisen tiensä päähän. Tässä koen eron tulevan kertakäyttöisyydestä. Sekä tietenkin siitä, että yksi lainalaatikko kestää käytössä vuosia useilla ihmisillä, siinä missä pahvilaatikko on kuin muuttojen paperilautanen.
3. Tavaran määrä
Tietenkin mitä enemmän tavaraa ja raskaampaa lastia kuljetetaan vanhan ja uuden asunnon välillä, sitä enemmän bensaa kuluu ja sitä enemmän päästöjä syntyy. Sekä ekologisesta, että minimalistisesta näkökulmasta onkin fiksua tehdä muutossa tehtävä tavaroiden lajittelu säästettäviin ja “pois heitettäviin” vanhassa asunnossa. Näin muuttolastista saa painoa pois. Kerran olen itsekin tehnyt kyseisen järjestelyn kiireessä vasta uudessa kämpässä, mikä ei tietenkään jälkeenpäin analysoituna ollut fiksuin ratkaisu. Mutta tekemällä (tai lukemalla) oppii. Ei kannata kuljettaa turhaa painoa. Uudessa asunnossa tavaraa purkaessakin pääsee helpommalla.
4. Vastuullinen kierrättäminen
Aina välillä sieluni ottaa pienen osuman kun havaitsen kerrostalon roskiskatoksen takana nurmikolle viskatun käytetyn patjan, ja roskiskatoksen sisältä löytyy epämäärinen läjä elektroniikkaa, lasitavaraa, vaatteita, kenkiä sekä pahvia sekaroskiksesta tai lattialta. -Kaikkea ei ole aina mahdollista kierrättää, mutta koen, että tavaraa ostaessani itselläni on vastuu myös tavaran sivistyneestä loppusijoittamisesta siinä vaiheessa kun en sitä enää itse tarvitse. -Myyn kirpputorilla, annan pois ilmaiseksi, vien kierrätyskeskukseen, ja loput romut jotka ovat liian hajalla tai huonossa kunnossa uudelleen käytettäviksi, pistän materiaalin perusteella palasiksi kierrätyspisteisiin, ja loput vien jäteasemalle oikealla tavalla hävitettäväksi. Kannattaa myös ilmoitella omasta romusta Facebookin kierrätysryhmissä. Usein näppärillä ja nokkelilla kanssaihmisiltä löytyy tarvetta vaikka minkälaiselle vanhalle tavaralle uusiokäyttö- ja upcycling projekteja varten.
5. Pesuaineet
Vanha ja uusi asunto täytyy aina siivota ulos ja sisään muutettaessa. Vaikka tavoitteena olisikin räjäyttää edellisen asukkaan lika pois, kannattaa harkita mitä myrkkyä sieltä kaupasta mukaansa kantaa. Kaikki käyttämäsi kemikaalit kuitenkin kulkeutuvat myös asunnosta ulos viemäriputkien kautta. Tämän lisäksi usein pesuaineista jää pieninä jääminä myös pestyille pinnoille. Itse yleensä pyrin käyttämään mahdollisimman luonnonmukaisia kodin pesuaineita, ja ainoastaan muuton yhteydessä pesen vieraan ihmisen käyttämän kylpyhuoneen ja vessan kloori-pitoisella aineella kertaluontoiseksi desinfioinniksi. Koska kyse ei ole julkisesta uimahallista tai kuntosalin suihkutilasta, omaa kotia ei tarvitse kovin usein kloorilla myrkyttää, enkä ainakaan itse tee sitä muuten kuin muuton yhteydessä. Muut pinnat, kuten seinät, lattiat ja kaapit usein selviävät puhtaiksi oikein hyvin esim. vodkalla tai etikallakin.
Onko sinulla muutto tiedossa? Millainen muuttaja olet? Rauhassa tekemisestä nautiskeleva, vai verenmaku suussa raahaava?
-Anna
Kuva: Flickr – Nicholas Huk, Moving Day Boxes
__________________
Luitko jo?
Olen muuttanut niin monta kertaa, että aika vakio on:
– omistan laatikostoja, joten vaatteet/tavarat muuttavat kätsysti omissa laatikoissaa n a paikasta b paikkaan. En ole koskaan ostanut erillisiä muuttolaatikoita.
– miehelläni on ollut kolmessa eri muutossa samat ikean pahvilaatikot. Ei todellakaan ole kertakäyttöisiä. Niitä saa usein otettua ilmaiseksi/ lahjoitettua eteenpäin facen roskalavaryhmissä.
– karsin ja kierrätän tavarat jo vanhassa osoitteessa (monesti pistän facen paikallisryhmään ja joku tulee noutamaan)
– vuokraamme ison muuttopakun jolla saa muutettua kaikki kamat kerralla. Aika on rahaa ja kellään ei ole aikaa ajella edestakaisin muuttokamoja paikkakunnalta toiselle (tai edes saman kunnan sisällä). Yleensä esim. opiskelijaasunnoissamme on riittänyt n. 4h pakuvuokra, eikä enempää aikaa muutolle edes ole kun pitää jo luovuttaa edellinen asunto seuraavalle.
– loppusiivous ja alkusiivous kunnon aineilla. Tämän hetkinen asuntomme luovutettiin niin törkeässä ja likaisessa kunnossa (edelliset saaneet häädön), että etikka ei ihan riittänyt kun ammattimiehet tulivat siivoamaan kunnon myrkyillä asunnon lattiaasta kattoon ja joutuivat vaihtamaan puolet pinnoista pinttyneen lian takia 😀 Kaikki kunnia ekologisuudelle, mutta valitettavasti ihmiset ei enää osaa siivota kunnolla ja jopa materiaalit pilautuu liasta. Eli ekologisempaa huolehtia puhtaudesta kuin joutua uusimaan materiaaleja. Normaalissa ylläpito siivouksessa käytämme itse soodaa, etikkaa jne. Mutta kyllä lähtösiivous jne. hoidetaan tujummilla aineilla (vaikkei se olekaan kivaa kun esim. itse olen allergisoitunut).
– muutossa kannattaa tehdä uuteen asuntoon heti kierrätyspiste, että tulee lajiteltua myös muuton lomassa. Meidän tapauksessa edelliset asukkaat oli jättäneet ihme romua asuntoon ja valitettavasti heitimme kiireessä kaikki vaan sekajätteeseen, että saimme omat kamamme tilalle (aikaraja pakun kanssa).
– uudessa asunnossa olemme hankkineet kaikki tavarat käytettynä pikkuhiljaa. Oikeastaan mitään pakollisia kiire ostoksia ei ollut, joten olimme mm. 4kk ilman ruokapöytää ennen kuin saimme nykyisen pöydän käytettynä ilmaiseksi ja se on juuri sellainen kuin halusimme. Yritämme välttää kiire ja hutiostoksia jota helposti syntyy muuton jälkeen kun “kaikki pitää olla heti valmista” 🙂
On varmasti asioita missä vielä voisi ajatella enemmän ympäristöä, mutta näillä olemme menneet tähän asti 🙂
Itsekin mielelläni kuljetan tavarat laatikostoissa uuteen kotiin, niin pakkaaminen on helpompaa 🙂 Koteihini yksiöihin ja pieniin kaksioihin ei ole toistaiseksi mihinkään mahtunut varastoimaan ylijääneitä pahvilaatikoita, ja kuten olen aiemmin blogissa kertonut, Tallinnassa kierrätykseen tarvittava yhteisöllisyys ei ole ihan samalla tasolla kuin esim. Helsingissä, eli kukaan ei valitettavasti ole halukas ostamaan nimelliseen hintaan tai edes ottamaan ilmaiseksi vastaan vanhoja muuttolaatikoita, mikä on sääli.
Pesen lattiat tilanteesta riippuen etikalla tai ekologisemmalla versiolla Fairysta ja vain kylppärin ja vessan kloorilla desinfiointia varten, ja keittiön desinfioin alkoholilla. En toisaalta näe mitään erityistä syytä myrkyttää uutta tai vanhaa kotia enempää kuin aivan pakollista, ja normaalitilanteessa klooria en juuri käytä, mutta muuttaessa haluan jättää tilat “syväpuhtaiksi” sekä itselleni, että edellisen kodin uudelle asukkaalle. Harvoin asunnoissa kuitenkaan on keittiön ja kylppärin lisäksi paikkoja joista tarvitsisi räjäyttää lika pois noita kovemmilla aineilla.
Tykkään asenteestasti, ettei kannata ostaa kiireessä ja sitten katsella “ok” pöytää, kun kärsivällisyydellä voi saada juuri omaan makuun oikeasti sopivan 🙂
Iso auto kuluttaa suhteessa huomattavasti enemmän bensaa kuin pieni auto. Myöskin isojen autojen polttoaine on joko raskaampaa tai dieseliä jolloin pienhiukkaspäästöt on korkeammat. Nykypäivänä ei diesel saisi enää lupaa käyttöönottoon sen verran on kovat hiukkaspäästöt. Muutama kerta pikkuautolla on huomattavasti ekologisempaa, jos lisää siihen peräkärryn on homma joutuisampaa.
On toki totta että muutto joutuu reippaammin kun ei itse likaa käsiään, mutta siivousfirmojen pesuaineet on sitä luokkaa että ei ole ekologisuudesta tietoakaan. Normi uloste lähtee hyvin hanskoilla ja kloritella.
On toki myönnettävä että onhan se miellyttävää hoidattaa siivous vuokranantajan piikkiin.
Mikä on opiskelijalla niin kiire. Vaikka olisi lapsia jaloissa on opiskelijalla aina enemmän aikaa kuin monilapsisella työssä käyvällä pariskunnalla joka muuttaa isoissa kämpissä joissa sitä tavaraa riittää.
Juuri kiire saa tekemään epäekologisia ja epävakaita päätöksiä. En kutsuisi tuota ekologiseksi elämäntavaksi.
Ekologinen elämäntapa on juuri sitä että on ahkera, työtä/likaa pelkäämätön eikä ratsasta toisten kustannuksella. Se on elämäntapa jota ei tehdä kun huvittaa.
Ekologisuutee tatvitaan hieman muutakin kuin ne etikat ja pahvilaatikot. Tuo on ajatuksen asteella ekologisuutta joka jalostuessaan tulee vielä ihan teoiksi. Sitä odotellessa otetaan rauhallisesti jotta säästetään luontoa ja leuhkitaan hieman vähemmän. Juuri ihmisten näyttämisen halu ja leveily on alunperin johtanut luonnonvarojen tuhlaamiseen.
Itse nautin muutosta hitaasti suunnitellen lajitellen siivoten. Nautin ajatuksesta että pääsen uuteen kämppään sisustamaan koska kaikki kämpät on erillaisia. Voin surutta heittää kolhiintuneet, kuluneet, ajan saatossa kulahtaneet tavarat tai huonekalut jotka eivät enää kuvasta muuttunutta minääni, ne panen kierrätykseen tai roskiin. Uusi kämppä kuvastaa uutta minääni ja kaikkialla on raikasta, puhdasta, siistiä. Mikään ei vielä ole saanut osumia mistään. Itse käytän astioille, kirjoille ja painavalle sälälle muovilaatikoita, pahvilaatikot ei oikein niitä kestä. Kevyet kuljetan pahvilaatikoissa. Ehjäksi jääneet pahvilaatikot käytän varastointiin tai annan pois uusiin muuttoihim mutta niitä ei paljon säästy.
Muuttokuorman vien kerran tai kaksi. Itse tehdään joten ei onneksi tarvitse taistella aikaa vastaan. Lajittelen omasta kämpästäni lähtevät tuotteet kummassakin päässä ja sitten aina asuessani muuten vain välillä koska on asioita joita nyt vain vaihtuu.
On mukavaa, että osaa ottaa muuttamisen rauhallisesti ja oman tahtisesti. Itse yleensä otan ehkä hiukan turhankin paljon stressiä aiheesta ja väännän juurikin veren maku suussa, että saisi homman menemään nopeammin ohi. Rauhallisempi lähestymistapa voisi tehdä prosessista paljon nautinnollisemman 🙂
Pakko kommentoida, että meillä on ollut samat pahvilaatikot käytössä monessa muutossa. Meillä vanhimpia laatikoita on ehditty käyttää jo 6 muutossa. En siis kutsuisi pahvilaatikoita kertakäyttötavaraksi. Muuttojen välilä olemme litistäneet ne laatikot, jotka voi litistää ja säilyttäneet niitä kellari/vinttikomerossa ja osaa olemme käyttäneet kausivaatteiden yms. säilytykseen. Toki vuokratuissa laatikoissa on omat etunsa, mutta niiden ympäristövaikutuksiin täytynee laskea myös laatikoiden noutamisesta, palauttamiseta ja pesusta koituvat päästöt. Kukin varmasti löytää itselleen sen parhaan vaihtoehdon muuttojen toistuvuteen ja säilytystiloihin suhteutettuna – jos muuttaa kerran 20 vuodessa en näe tarvetta vintissä säilytettäville laatikoille toisin kuin vaikka silloin, jos tendenssi on muuttaa useammin (esim. opiskeluaikana, liikkuvassa freelancetyössä, perheen kasvaessa tms.).
Itse olen muutoissa pikemminkin hyvän valmistautumisen kannalla ja koen sen helpottavan huomattavasti paitsi konkreettiista muuttamista ja tavaroiden kantamista myös antavan tilaa ekologisempieb valintojen teolle pitkin matkaa. Toki kukin taplaa tyylillään ja perheen kokooonpano vaikuttaa myös todella paljon siihen millaiset rajat muuton järjestämiselle ja sujumiselle on asetettava. Kesällä oman muuttoni alla kirjoitin blogiin 10+1 vinkkiä onnistuneeseen muuttoon.
Näkökantani pahvilaatikoista pulppuaa menneiden asuntojeni koosta: oli kyseessä sitten pieni yksiö tai suurempi kaksio, ylimääräistä säilytystilaa johon olisi saanut pahvilaatikkoja ei ole missään asunnossani ollut, joten niiden kotona säästäminen ei ole tullut kyseeseen. Sen vuoksi pahvilaatikot ovat säälikseni päätyneet aina kaupan banaanitiskiltä sinne pahvin keräykseen, koska Eestissä paikalliset roskalavaryhmät eivät ole Suomen kaltaisessa kukkeudessakaan, josta ne joku nappaisi matkaansa jälleen uuteen muuttoon. Silloin järkevämmäksi muodostuu jätteen tuoton sijaan vuokrata ja/tai lainata kestoaatikkoja joihin saa asetettua myös herkemmät tavarat.
Käynpä kurkkaamassa tuon sinun postauksesi 🙂
Tuo on kyllä totta tuokin, että se säilytystila niille vaaditaan. Mulla on onnekkaasti ollut aina se tilanne, että asunnon vuokraan on kuulunut myös vintti-/kellarikomero, jonne litistetyt laatikot on mahtuneet.
Näissäkään ei ole yhtä patenttiratkaisua, joka sopisi kaikille.
Banaanilaatikot on ihan kivoja jollekkin todella kevyelle tavaralle. Myynnissä olevat pahviset muuttolaatikot on hyviä ja kestäviä riippuen täysin muuton tekijöistä ja tuotteista joita niihin laittaa sekä millä ja miten kuljettaa unohtamatta säätä joka aurinkoisena pieniä matkoja kuljetettaessa ulkona on ihan jees, mutta muutama ukkosmyrsky eurooppalaisine kaatosateineen ei ole omiaan säästämään laatikkoa ehjänä jolloin on jo pelättävä kuljetettavien tuotteidenkin turvallisen siirron puolesta. Kalliit design astiat kannan kyllä muovi- tai puulastikoissa suojellakseni niitä särkymiseltä. Ystävälläni on ystävä joka käyttää muovilaatikoita kaikkeen tarpeelliseen kotonaan ja jonkun tarvitessa niitä lainaksi hän auliisti lainaa. Ekologistako? Kyllä.
On ihan mielenkiintoista seurata kuinka edistyksellisiä ja ekologisia ihmiset ovat. Näin ekologisiin ihmisiin en missään ole tavannut.
Hyvä että tuttu on keksinyt muovilaatikoille käyttöä myös muuttojen ulkopuolelle! Itsellä asuntoihini ei koskaan mahdu oikein muuta kuin elämän pyörittämisen kannalta pakolliset esineet, joten sen vuoksi mieluummin vuokraan/ lainaan laatikoita tarpeen tullessa. 🙂 –Tosiaan myöskin olen samaa mieltä kanssasi astioiden kuljetuksesta jämerissä laatikoissa särkymisvaaran minimoimiseksi.
Vahat hamppusäkit on meillä olleet tosi kova juttu jo monessa muutossa sekä toki ne iki-ihanat appelsiini laatikot vahvistettuine pohjineen. Alku ja loppusiivous on kätevää etkalla ja pölyhuiskulla. Mihin on kadonnut kätevä sanomalehti ikkunoiden pesusta, sitä saa kätevästi paperinkierrätys pisteiltä. Halvaksi tulee ja kestävää kehitystä
Ihania käteviä niksejä ja neuvoja