Luonnonvarakeskuksen mukaan keskimääräinen kuluttaja heivaa vuodessa 20-25 kiloa syömäkelpoista ruokaa pois. Eli nyt emme puhu homehtuneesta leivänkäntystä, vaan tavarasta jonka olisit oikeasti voinut syödä, mutta syystä tai toisesta et syönyt vaan se päätyi roskiin. Jännintä on, että vaikka sitä aina kuvittelisi, että supermarketit olisivat prosentuaalisesti suurin syömäkelpoisen ruoan poisheittäjä, johtuen niistä hillittömistä volyymeista jota ruokaa on niissä tarjolla, kuluttajilla onkin kaikkein suurin vaikutus ongelmaan. Tämä on siinä mielessä myös lohdullista, että tämä tarkoittaa että kuluttajat ovat myös ongelman ratkaisemisessa avainasemassa. Kun tietää, että vuosittain jokainen meistä heittää pois parikymmentä kiloa ruokaa, useimpia varmastikin kiinnostaa tietää miten vähentää ruokahävikkiä arjessa.
Miten vähentää ruokahävikkiä kotona?
1. Suunnittele viikolle ruokalista ja tee sen mukainen ostoslista
Tällä tavoin kaupasta tulee napattua mukaan vain tuotteita jotka tulevat kulumaan viikon aikana ilman että ne ehtivät pilaantumaan kun “oli tarkoitus tehdä tota ruokaa, mutta unohdin/tuli jotain muuta/unohdin ostaa muuta ainekset ja tämä ehti pilaantumaan”
2. Jämät helpottavat elämää
Kun lykkää tämän päivän jämät jääkaappiin säästöön, ei tarvitse huomenna joko ostaa lounasta töihin kun voi tuoda omat jämät. Tai vaihtoehtoisesti ei tarvitse kokata ollenkaan huomenna kun jääkaapissa on vielä ruokaa. Esim. myös jämistä on helppoa jatkaa esim. kastiketta seuravalle päivälle vain esim. heittämällä mukaan lisää tomaattimurskaa ja keittämällä lisää riisiä.
3. Parasta ennen päiväys ei ole sama asia kuin ruoan viimeinen käyttöpäiväys
Lihan kanssa kannattaa olla tarkkana ruokamyrkytystä loitolla pitäessä. -Mutta useimmiten jos siinäkään ei ole erikoisempaa hajua tai värimuutoksia, se on yleensä vielä ihan syömäkelpoista parasta ennen päiväystä seuraavana päivänäkin (Älkää kertoko äidilleni, että olen tätäkin harrastanut pariin otteeseen). Maitotuotteet myöskin säilyvät usein parasta ennen päivästä vielä eteenpäinkin, kunhan vaan tarkistaa miltä tuote vaikuttaa; haiseeko tai maistuuko se oudolta, tai onko se muodostanut oudon koostumuksen, aika usein se on vielä ihan kunnossa. Näiden kanssa maalaisjärki on hyvä ystävä, jos tuote tuoksuu ja näyttää normaalilta, esim. jos ruoassa on homepilkku, laita se suosiolla biojätteeseen, koska home on levittänyt itiönsä siinä vaiheessa koko annokseen ja vain flirttailet turhaan ruokamyrkytyksen kanssa.
4. Pakastin on paras kaverisi
Kun ruoan viimeinen käyttöpäiväys lähestyy, ja tiedät ettet ehdi kokkaamaan sitä “ajoissa” kannattaa suosiolla heittää ruoka pakastimeen tai pakastelokeroon odottamaan parempaa ajankohtaa. Pakastettuna ruoka säilyy häkellyttävän pitkään, vähän kuin jäädyttäisit ajan kulun. Hedelmien ja vihannesten pakastaminen tuppaa muuttamaan ne hiukan vetisiksi, ja maitotuotteet ainakin oman kokemukseni mukaan nappaavat oudon “pakastimen maun”, mutta lihan kanssa en ole huomannut mitään sen erikoisempaa, ja kuulemma tofu ainakin saa kivan “pöyhkeämmän” rakenteen. Tämä on myös helppo tapa tehdä “eineksiä” pakasteeseen odottamaan sulattamista kiireisen päivän illaksi kun ei ole aikaa tai jaksamista tehdä ruokaa, pakastaa vaan esimerkiksi runsaasta kastike- tei keittolastista sopivan kokoisen annoksen ja laittaa liedelle tarpeen ilmaantuessa.
5. Älä pelästy nahistunutta
Etenkin omenoilla ja porkkanoilla on taipumusta nahistua ei-niin-kauniiksi kun niistä ajan kanssa haihtuu vettä. Jos porkkanoilta toivoo rouskeutta esim. rastetta varten, ne voi laittaa likoamaan vesikulhoon josta ne imevät itseensä jälleen vettä ja palaavat rouskeiksi. Usein esim. ruoan seassa olevista porkkananpaloista myöskään harvemmin kukaan huomaa onko porkkana nahistunut vai ei. Yleensähän ne on kuitenkin keitetty tai muuten kuumennettu pehmeiksi kokkauksen yhteydessä joka tapauksessa. Jos koostumus silti tökkii, esim sosekeittoon saa helposti lykättyä pian pilalle menossa olevia vihanneksia todella näppärästi. Pian henkensä heittävien hedelmien kanssa yleensä tapaan heittää ne smoothien sekaan niin pehmennyttä koostumusta ei huomaa. Myös tummuneiden banaanien tai pehmentyneiden omenoiden kanssa saa helposti puuhattua esim. jälkiruokia, koska nuo ylikypsät epelit tuppaavat olemaan myös kaikkein sokeripitoisimpia. Kokeile tehdä esim. omenapaistosta, uunipäärynöitä tai vaikka banaanilettuja.
6. Yhteisöllisyys on voimaa
Jos tiedät että olet muuttamassa tai vaikka lähtemässä matkoille, etkä pysty yksin tyhjentämään jääkaappiasi tarvittavaan ajankohtaan mennessä, kysy tutuilta jos heitä kiinnostaisi tulla auttamaan itseään sinun jääkaapiltasi ruokahävikin torjumisen nimissä. Lisäksi kannattaa myös tarkistaa sattuisiko kotikaupungistasi löytymään solidaarisuusjääkaappia, jonne voisi jättää omaa ylimääräiseksi jäänyttä ruokaa muille jääkaapilla kävijöille hyödynnettäväksi, tai vaihtoehtoisesti käydä hakemassa ruokaa kyseisiltä jääkaapeilta. Ilahduin kun luin että esimerkiksi Kotkassa tällainen systeemi on toiminnassa. Tämän lisäksi kannattaa myös tsekata löytyykö omalta alueeltasi hävikkiruoalle varattua FB-ryhmää jossa voisi ilmoittaa omasta ylimääräiseksi jääneestä syömäkelpoisesta ruoasta ja lahjoittaa sen jollekulle joka olisi halukas vastaanottamaan. Myöskin kannattaa tsekata ResQ puhelin appi, jonka kautta voit tilata ravintoloiden valmistamaa ylimääräiseksi jäänyttä ruokaa.
Millaisia muita keinoja sinulle tulee mieleen ruokahävikin vähentämiseksi? Jaa kommenteissa parhaat niksisi miten vähentää ruokahävikkiä kotona 🙂
-Anna
____________________
Luitko jo?
Lihan säilyvyys riippuu lihan laadusta. Ohjeen mukaan sianliha säilyy 3-6kk ja naudalihakin 2-9kk (iso vaihteluväli riippuu kuulema esim. siitä onko liha jauhettu myymälässä vai lihateollisuudessa). Lähde: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/keittio/raaka-aineiden-sailytys-kotona/sailyvyystaulukko
Luomupossu meni paistamisen jälkeen pakkasessa huonoksi puolessa vuodessa, mutta kypsentämätön hirvi säilyy 2-3 vuotta pakkasessa! Siis VUOSIA! Mistä tiedän? Hilloan pakastimessa yhtä ruhon osaa aina jouluksi ja jos niitä osia on kaksi tai useampi, se käytetään ens tai sitä seuraavana jouluna. Tietysti haistan ja maistan näitä vanhempia osia ennen valmistusta ja tarjoilua, mutta toistaiseksi ainakin 1 osa oli 3 vuoden jälkeen ihan ok. Oletan, että tämä säilyvyys johtuu vähäisestä rasvaprosentista.
Paras vinkki ruokahävikin taltuttamiseen on vinkkisi nro 1 laajennettuna: käytä ostoslistaa, osta sen mitä syöt.
Tässä opin muuten uutta, että sillä on merkitystä missä liha on jauhettu. Olen aina pohdiskellut tuota kun sanotaan että ruoka säilyy pakastimessa noin vuoden: olen aina kuvitellut, että maailman tappiinhan se siellä säilyy, mutta tämän suhteen silmiä avasi jossain vaiheessa kun innostuttiin vanhempien luona käymään pakastinta läpi ja sieltä löytyi jauhelihakastiketta vuosimallia 2004 joka vaikutti joka suhteessa erikoiselta.
Pakastettuna säilymisajan suhteen tuo rasvaprosentti on myös kiintoisa osatekijä jota en ollut tullut ajatelleeksikaan. Kaikkea tässä oppiikin 🙂
Tää on sellanen aihe, jossa mulla on ihan hirveesti petrattavaa… Oon just tollanen että en jaksanut/kerennyt tehdä jotain ruokaa, tein liikaa tai en saanut aikaan syödä ostettuja kasviksia. Nyt Maarianhaminassa aion tsempata! Kauppareissuja helpottaa se, kun kävellen saa vain rajallisen määrän tavaraa mukaan. Ja täällä ei tule samalla tavalla spontaanisti käytyä syömässä jossain, kun pikaruokavaihtoehtoja ei juurikaan ole.
Onneksi pröbleemin ratkaisemisen ensimmäinen vaihe on aina ongelman tiedostaminen. -Uskon kanssa, että kävellen kauppailu parantaa tuota kuin itsestään, ja tosiaan jos ei ole muita vaihtoehtoja kuin kokata kotona se auttaa jo valitsemisessa. Ootan innolla sun Maarianhaminan kuulumisia ja etenkin kuvia! Vietä ihana kesä 🙂
Hyviä vinkkejä! Nyt kun joku vielä kertoisi, millä taikatempulla lapset saa mukaan ruokahävikin vähentämiskampanjaan 😀 Häpeän tunnustaa, mutta järjestelmällisesti kyllä laitan kompostiin taaperon safkat, jotka ovat joko käyneet suussa ja jääneet silti syömättä, tai sitten vaan muussattu ja muhjattu pitkin lautasta ja jätetty kuitenkin syömättä.
Mun vinkki ois annoskoon pienentäminen taaperolle. Lisää saa aina kuitenkin laitettua
Tai syöttää jämät koiralle, tosin meidän koira sai just käskyn laihtua
Kun oliskin koira. Kissoille ei oikein kasvisruokajämät uppoa.
Toisaalta kun miettii suussa käynyttä ja lautaselle muusattua ruokaa ei se herätä aikuisessa saman ruoan lämmittämiseen varten kovin suurta intohimoa, eli ehkä komposti on kaikkein fiksuin vaihtoehto. Tietenkin yksi vaihtoehto on koira, jos lapsiperhearjen pyörittämisestä jää liikaa aikaa, meillä Lempi-mäyräkoira imuroi lautasilta kaiken muun paitsi leivänkantit ja pastan jämät, ja tiskejä ei tarvitse esipestä kun karvatassu lurpsuttaa 😀