Kirjoitin aiemmin postauksen syistä joiden vuoksi ei kannata ryhtyä vegaaniksi. Etenkin sellaisten tyyppien joukossa, jotka eivät välttämättä lukeneet koko postausta, syntyi ehkä pieni väärinkäsitys siitä, että olisin kokonaisuudessaan vegaanisuutta vastaan. -Näinhän ei ole, vaan nostan hattua niille jotka kykenevät kyseistä ruokavaliota noudattamaan ilman joustoa. Kritisoin enemmän yhteisön ehdottomuutta, sosiaalisia paineita ja tapaa keskustella aiheesta kuin ruokavaliota itseään. Tässä postauksessa reiluuden vuoksi käyn läpi, miksi kannattaa ryhtyä kasvissyöjäksi.

Samalla haluan tuoda esiin ja nostaa hattua myös niille kotitalouksille, jotka ovat joko terveyssyistä tai ilmastouutisia kuullessaan lähteneet kasvispainotteisemmalle tielle. Pienistä puroista syntyy meriä, ja jokainen pienikin panostus on arvokas.

“Vuonna 1950 keskimääräinen suomalainen söi lihaa noin 29 kg vuodessa. Nykyään keskimääräinen suomalainen kuluttaa lihaa noin 81 kg vuodessa. Ja kasvu jatkuu.”

Tiesitkö että keskimääräinen suomalainen syö vuodessa 81 kilogrammaa lihaa? Se on aikuisen miehen verran. Vuonna 1950 sama määrä oli tilastojen valossa noin 29 kiloa ja 1970 määrä oli 50 kiloa. Aina sanotaan että “millä sitä muka sitten ennen pärjättiin kun ei ollut kaiken maailman härkiksiä ja nyhtökauroja”, mutta kun miettii ikäluokkia jotka olivat tuolloin ruokaa kuluttamassa, ei sitä lihaa laitettu pöytään kuin sunnuntaisin. Nyt sitä taas syödään 5 aterialla päivässä, leikkeleinä välipaloiksi, eikä lounas tai päivällinen ole olevinaan ateria ollenkaan, ellei siinä ole lihaa jossakin muodossa, oli kyse sitten naudasta, porsaasta, siipikarjasta tai kalasta.

Miksi kannattaa ryhtyä kasvissyöjäksi?

En usko ehdottomuuteen ruokailun kanssa. En ole sitä mieltä että kaikkien olisi ryhdyttävä vegaaneiksi heti juuri nyt. Kuitenkin uuden kokeileminen voi olla myös ihan kivaa puuhaa. Jos esim. pari kertaa päivässä laittaisikin leivälleen jotakin muuta kuin kinkkua, siinä oma lihan kulutus putoaisi jo huomattavasti vuodessa ja “maailma pelastuisi”. Sama sen suhteen jos pari kolme kertaa viikossa söisikin kasviproteiinilla höystetyn lounaan tai päivällisen.

Ei kasvisruokailun tarvitse olla mitään ihmeellistä kikkailua, ovathan perinteiset suomalaiset ruoat kuten hernekeitto, perunarösti ja pinaattiletutkin helposti lihattomia ja myös näppärästi vegaanisinakin versioina toteutettavia. Ei lihattomuuteen tarvitse yhdistää eksotiikkaa jollei niin halua.

Maailman terveysjärjestö WHO on lisännyt punaisen lihan ja prosessoidut lihatuotteet karsinogeenien listalleen, tekemään seuraa mm. tupakalle, asbestille ja dieselhöyryille. On kiintoisaa miten raivokkaan savuttomassa Suomessa harva kokee verrannollisesti yhtä suurta kauhua lihan kulutuksen aiheuttamasta syöpäriskistä, jota voisi helposti alentaa. Esim. yllä linkatussa YLE:n artikkelissa lainatun WHO:n syöpäjärjestön asiantuntijan mukaan jokainen 50 gramman annos prosessoitua lihaa päivässä kasvattaa peräsuolen syövän riskiä 18 prosentilla. -Ehkä skarppaamisen varaa olisi tässäkin asiassa?

Haluan että mahdollisimman moni ihminen löytäisi kasviperäisemmän ruokailun ilot, ja sen vuoksi päätin listata muutan hyvän ja aika isonkin syyn sille, miksi kasvisruokailu joko joustavammin tai tiukemmin, ihan omaan elämäntilanteeseen sopien on aina hyvä idea.

4 syytä joiden vuoksi kannattaa ryhtyä kasvissyöjäksi

1. Kasvissyöjä torjuu ilmastonmuutosta

Sademetsät

Sademetsä on maailman keuhkot. Viimeaikoina olemme olleet kollektiivisesti järkyttyneitä Brasilian metsäpaloista ja maan hallinnon välinpitämättömyydestä asian suhteen. “Meidän maa-aluettamme, teemme mitä haluamme” -tyylistä asennetta, vaikka Amazonin sademetsä vaikuttaa jokaisen maapallon ihmisen hyvinvointiin. EU:ssa pohditaan tuontirajoituksia vastuuttomasti tuotetulle brasilialaiselle lihalle.

Metsää poltetaan jotta kyseiselle maa-alalle saataisiin soijapeltoja, ja sillä soijalla saataisiin ruokittua karjaa, joka taas päätyy lihasta innostuneiden kuluttajien lautasille. Pyrin itse välttämään soijatuotteita joita kasvatetaan samalla myrkyllä joka “tappaa talossa ja puutarhassa”, jota RoundUp Ready soijan kasvatukseen usein käytetään. Voimakkaat torjunta-aineet vahingoittavat ympäristöä ja niiden alueiden asukkaita joilla kyseistä ei-luomua soijaa viljellään.

Kuitenkin jos jo nyt karjan kasvatukseen ja ruokintaan käytetty maa-ala käytettäisiin kasviperäisten proteiinien, kuten papujen, linssien ja muiden vastaavien kasvatukseen, sademetsää ei tarvitsisi pahemmin polttaa. Ilmastonmuutostakin olisi helpompi hillitä kun hiilinieluja ei tuhottaisi. Ja tämä niin yksinkertaisella tempulla kuin lihansyöntiä vähentämällä, vaikkei siitä kokonaan luopuisikaan.

Sademetsien tuhoutuessa myös hurja määrä eläin-, hyönteis- ja kasvilajeja joita ihmiskunta ei ole välttämättä vielä edes löytänyt tuhoutuu samalla. Se, että ihmiset onnistuvat pelastamaan muutaman lajin sukupuuton partaalta ei korjaa sitä hillitöntä tuhoa jonka metsien peltomaaksi muuttaminen aiheuttaa.

“Ihan sama, en syö soijaa enkä brasilialaista lihaa, vaan ainoastaan kotimaisia tuotteita” -Vaikka suomalainen lehmä ei olekaan maailman suurin syntisäkki, Suomessa kasvatettu herkullinen härkäpapu on hiilijalanjäljeltään (ja metaanipieruiltaan ja -röyhtäyksiltään) vielä huomattavasti pienempi pahis. –Suomessakin suurin osa kasvatetuista härkäpavuista päätyy karjan rehuksi sen sijaan, että se löytyisi suoraan lautasiltamme.

Päästöt 

Lihan kysyntä on kasvanut tasaisesti Suomessa siitä asti kun tilastoa aiheesta on pidetty, ja kulutus tulee todennäköisesti vieläkin kasvamaan vaikka väestöennuste vaikuttaa olevan syöksylaskussa. Entistä pienempi määrä ihmisiä onnistuu kuluttamaan vielä nykyistäkin enemmän lihaa. Eivätkä suomalaiset ole ainoita lihansyönnistä huumaantuneita, sillä myös kehittyvissä maissa lihan kulutus nousee väestön vaurastuessa. Kärjistäen voi pohtia onko vastuuttomasti tuotetun lihan syöminen kenenkään meistä oikeus?

Keskimäärin yhden hampurilaispihvin hiilidioksidivaikutus on sama kuin jos ajaisit autollasi yli kolme viikkoa. Luku on aika hurja. Tutkija Boyanin mukaan keskiverto auto tuottaa 3kg hiilidioksidipäästöjä päivässä. Yhden hampurilaispihvin päästöt puolestaan ovat noin 75kg hiilidioksidia. Jos haluaa osittaisen synninpäästön suomalaisen liki pakolliselle autoilulle, ehkä sittenkin kannattaa harkita josko olisi hyvä ajatus ryhtyä kasvissyöjäksi.

WWF:n julkaisussa vuodelta 2016 on todella hyvin sanoitettu nykyisenkaltaisen ruoan tuotannon ja kulutuksen ongelma ilmastonmuutokseen liittyen. ”Ruoantuotannossa ei ole ollut samanlaisia teknologisia parannuksia kuin liikenteessä ja energiantuotannossa. Ruoantuotannossa myös päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ovat rajallisemmat.” Koska tietenkin jos liha olisi ilmastovaikutukseltaan täysin samanlainen tuote kuin vaikkapa suomalainen kaura, silloinhan asialla ei olisi ilmastonmuutoksen kannalta merkitystä syökö henkilö lihaa vai ei.

2. Kasvissyönnin edullisuus

Esimerkki:

• 400g 17% rasvaa sisältävää naudan jauhelihaa maksaa 3,35€.
• 400g broilerin sisäfilettä maksaa 4,69€.
• 400 g linssejä maksaa 1,49€.
• 400g luomu-kikherneitä maksaa 1,79€.

Hinnat stalkattu Prisman foodie.fi verkkopalvelusta lokakuussa 2019.

-Jos harmittaa että ruokalasku on turhan suuri, kannattaa antaa mahdollisuus kasviproteiinille, ja pudottaa aterian proteiinin lähteen kilohinta jauhiksen 8,38€/kg tai broilerin 11,73€/kg:sta esim. linssien 3,72€/kg tai kikherneiden 4,47€/kg hintaan. -Kasvisruokailu ilman kikkailuja on ainakin tällä itse suosimallani kilohinta-logiikalla karkeasti arvioiden noin puolet edullisempaa.

Jos lihasta erityisesti pitää, sitä voi kokeilla laittaa ruokaan myös vain “mausteeksi”, kuten eräät läheiseni ovat ottaneet tavaksi. Jos on aiemmin ostanut jauhelihapaketin ja käyttänyt sen kokonaan, voi koittaa käyttää paketista vain puolet ja pakastaa toisen puolen seuraavaa kokkauskertaa varten. -Jos tuntuu että jää nälkä, annoksen hintaa saa painettua esim. korvaamalla osan lihasta erilaisilla palkokasveilla.

Linsseistä saa vaikka mitä kivaa, itse etenkin syksyisin rakastan aivan älyttömästi Hannamari Rahkosen linssikeittoa joka vie kielen mennessään. Tuolla reseptillä olen tehnyt itse herkkukeittoa jo useamman vuoden. Kikherneistä saa puolestaan tehtyä currya joka sulattaa yhden jos toisenkin herkkusuun sydämen.

3. Kasvissyöjän pienentynyt sairastumisriski

Miten pysyä terveenä? Miten ylläpitää kokonaisvaltaista hyvinvointia?

Kasvisruokavalio on useiden eri yliopistojen tekemissä tutkimuksissa kiistattomasti yhdistetty parempaan terveydentilaan. Terveyshyötyjen saamiseksi ei tarvitse heittäytyä kertaistumalta raaka-vegaaniksi, vaan useita terveyshyötyjä on saavutettavissa myös huomattavasti pienemmillä ja maltillisemmillakin ruokavalion muutoksilla, mikä on tietenkin hyvä uutinen jos silloin tällöin tykkäät myös hemmotella itseäsi vaikka sillä maksalaatikolla tai graavilohella.

• Journal of Hypertension tiedejulkaisussa julkaistun taiwanilais-tutkimuksen mukaan kasvisruokavalio laskee verenpainetta. Tutkijoiden mukaan kasvisruokavalio saattaa ehkäistä verenpainetautiin sairastumista kokonaan.
• Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan, kasvisruokavalio vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
• Kasvissyöjillä on muuta väestöä matalampi sydänkuolleisuusriski.
• Brittiläisessä tutkimuksessa havaittiin, että kasvissyöjien riski sairastua erilaisiin syöpäsairauksiin on lihansyöjiä matalampi.
• Kasvisruokaa suosivilla myös veren kolesteroliarvot ovat tutkitusti matalammat kuin lihaa runsaasti syövillä henkilöillä.
• Kasvissyöjät myös elävät tilastollisesti sekasyöjiä kauemmin.

Jos on oikein jäärä, kiistattomien terveysväittämiin voi vastata “100% raivoraitiista tupakoimattomista vegaaneista jotka harrastavat suositusten mukaisesti liikuntaa kuolee”. Uskon, että ellei käy universumin bingossa tosi huono tuuri, ihmisellä on mahdollisuus itse vaikuttaa terveiden elinvuosiensa määrään. Ja ainakin jos katsoo ylläolevaa listaa, vaikuttaisi kovasti siltä, että kasvisruokailun lisääminen olisi aika hyvä veto siinä bingossa menestymiseksi.

4. Eläinten hyvinvointi ja tehomaatalous

Sitten viimeiseksi siihen perinteiseen kettutyttöjen rakastamaan syyhyn: eläinten oikeudet. Uskon, että vaikka eläin päätyisikin joulukinkuksi, sitä ei saa turhaan satuttaa ja sen elämän tulisi olla edes ihan ok. En näe mitään eroa sillä, että muksut joiden perään ei katsota repivät villieläinten poikasten raajoja irti siihen että tuotantokanojen niskoja murretaan kun ne ovat vielä tajuissaan.

En halua tuottaa ainoallekaan elävälle olennolle turhaa kärsimystä, ja vaikka koenkin olevani ehkä hiukan löperö eläintensuojelumoralisti, koen että onhan eläinrääkkäys silti jokaisella tasolla väärin.

Etenkin liha- ja siipikarjan tehotuotannossa ylilyönnit ovat enemmän osa toiminnan “tehokkuutta” kuin vain satunnaisia ikäviä tapahtumia, sillä tuskin se tuotantonauta tai kana hirveästi elämästään nauttii. Jonkin verran uskon että tässä voi paikata sillä, että jos eläintuotteita haluaa syödä, pyrkii syömään niitä vain luomulaatuisina, jolloin eläin on ainakin elänyt kohtuullisen lajityypillisen “okei”-elämän ennen ruokapöytään päätymistään.

Tähän liittyen kannattaa myös ehdottomasti lukaista Philip Lymberyn kirja Farmageddon – halvan lihan todellinen hinta.

Miksi haluat syödä kasvispainotteisemmin?

Toivon että yllä olevat syyt herättivät ajattelemisen aihetta ja toivon että niistä saadaan myös hyvää keskustelua aikaiseksi. Olen sitä mieltä että joustava syöminen on tärkeää, koska elämä ei voi perustua kielloille ja jatkuvalle rajoittamiselle. Samalla silti jokainen suupala on valinta jonka sinä itse teet, eikä ruoka ilmesty tyhjiöstä jolla ei olisi vaikutusta maailman tilaan.

Edullisten, ilmastonmuutosta hillitsevien, terveyttä ylläpitävien ja eläinten elinoloja kunnioittavien ruokavalintojen tekeminen on täysin mahdollista. Ja niitä valintoja voi tehdä pienin askelin, jotka kertaantuessaan ovatkin jo todella suuria tekoja. Eikö noissa ole jo tarpeeksi syitä, jos ei nyt ryhtyä kokonaan kasvissyöjäksi, niin ainakin harkita kasvispainotteisempaa ruokavaliota?

Oletko muuttanut ruokavaliotasi kasvipainotteisemmaksi? Miten teit sen? Mikä sinua motivoi ryhtymään kasvissyöjäksi tai muuttamaan ruokavaliotasi?

-Anna

_______________________

Luitko jo?

Syitä joiden vuoksi ei kannata ryhtyä vegaaniksi

Farmageddon – Halvan lihan todellinen hinta – Kirja-arvostelu