Kodin kemikaalikuorman kutistamisesta

En ole erityisen allerginen millekkään, enkä sen puoleen hajusteyliherkkä tai edes sisäilmaongelmien uhri. Siitä huolimatta pyrin välttelemään voimakkampia kodin kemikaaleja aina kun mahdollista, sillä olen huolissani sekä mahdollisesta ajan kanssa tapahtuvan altistuksen aiheuttamasta allergisoitumisesta, mutta myös mahdollisista sivuvaikutuksista, joista ei ole vielä toistaiseksi tarkempaa tutkittua tietoa.

Sekä synteettisinä tuotoksina että luonnossa syntyy sen verran voimakkaita kemikaaleja, että on typerää alkaa edes selittämään ylipäänsä siitä kuinka kaikki luonnollinen on hyvää ja kaikki teollinen pahaa. Laiskuuttani kirjoitan vain “kemikaaleista”, tarkoittaen teollisia synteettisesti vamistettuja kemikaaleja, mutta pitää muistaa, että yhtälailla myös luonnosta löytyy aineita joita ei ole tutkittu tarpeeksi, ja jotka voivat aiheuttaa riskejä. -Anyhuu, tänään vuorossa postaukseni hiukan luomumpaan ja ekompaan kodinhoitoon, pyrkien valitsemaan sekä ympäristöystävällisempiä tuotteita ja herkille ihmisille paremmin sopivia aineita. Tämän lisäksi kiinnostavana lisämotivaattorina projektille on myös se, että suurimman osan siivouksessa käytetyistä tuotteista ollessa mahdollisimman luonnollisia ja normaalista ruokakaapista löytyviä, eläinkokeille ei pitäisi olla juurikaan tarvetta.

Miten sitten välttelen “kemikaaleja” kotonani? 

• En käytä pyykinhuuhteluainetta. En henkilökohtaisesti huomaa mitään eroa pyykin pehmeydessä huuhteluaineella tai ilman, ja vaikka huomaisinkin, jotenkin ero on niin hiuksen hieno, etten vaan jaksa välittää. Myöskin koska suurin osa kosmetiikasta on jo hajustettua varsinaisten parfyymien lisäksi, en näe syytä sille, että pyykinkin tarvitsisi vielä erikseen tuoksua joltakin. Niin kauan kuin pyykki ei tule koneesta pahan hajuisena takaisin, kaikkihan on ihan hyvin.
• Käytän rintaliivien pesuun Marseille saippuaa ensinnäkin sen vuoksi ettei tarvitsisi jatkuvasti ostaa uusia rintaliivejä kun pesukone on pesupussista huolimatta lingonnut kaarituet puukottamaan rintakehää. Tämän lisäksi koska kyse on niin tiukasti iholla olevasta vaatteesta, koen oloni jotenkin luottavaisemmaksi, kun tiedän että ainakaan se ei ole suuri kemiallinen myrsky. Jännänä ideana olen välillä pohtinut voisiko sillä pestä muutakin pyykkiä, mutten ole vielä saanut aikaiseksi selvitettyä.
• Olen vaihtanut astianpesutabletit EUn ympäristömerkillä, Ecolabelilla varustettuihin tabletteihin.
• Olen täyttänyt vanhat käsisaippuapullot luonnonkosmetiikka suihkugeelillä.
• Keittiössä ja muussakin kodin yleissiivouksessa Fairyn tilalla olen käyttänyt Frosch merkin vastaavan oloista tuotetta, joka ainakin markkinointinsa mukaan on valmistettu ympäristöystävällisemmistä luonnollisemmista ainesosista kuin muut tiskiaineet.
• Etikalla ja vodkalla pääsee yllättävän pitkälle. En ole koskaan ollut näppärä tyttö kikkailemaan ruokasoodan kanssa, mutta sen sijaan olen havainnut, että kirkas viina on litrahinnaltaan edullisempaa kuin ikkunanapesuaine (ainakin täällä Virossa). Myöskin jos on mitä tahansa mistä tarvitsisi esim. neutraloida hajua tai kirjaimellisesti räjäyttää lika pois, esim. kylppärissä, aika usein riittää että jättää pesun kohteen muhinaan hetkeksi laimennettuun etikka- tai viinakylpyyn ja sen jälkeen hankaa ja voilá, lika on poissa. Näiden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen jos on esim. tummia tekstiileitä tai herkkiä puupintoja.
• Käytin jossain vaiheessa pesupähkinöitä ja yhden naisen pyykkiin ne toimivatkin loistavasti. Mutta siinä vaiheessa kun miehinen hikoilija tuli elämääni, pesupähkinöissä ei ole riittänyt potku ja ainakin toistaiseksi ollaan siirrytty hajustamattomaan pyykinpesuaineeseen, ennen kuin keksin miten voisin säästää kehoani, luontoa ja kemikaalilastia tinkimättä pyykin puhtaudesta.
• Siinä vaiheessa kun nykyinen IKEAn muovinen tiskiharjani viimein kuluu loppuun, sain Facebookista ihanilta ihmisiltä vinkkejä että joko suomalaiselta Kaarnalaivalta tai Iris Hantverkilta löytyy puisia tiskiharjoja, jotka eivät ainakaan suosittelijoiden mukaan laukea muutamassa viikossa, kuten aiemmin mainitsemani kokemus Hemtexin puisen tiskiharjan kanssa.

Sitten eräänä ikuisen visualistin haavena itselläni olisi luoda siivouskaappiin joku nätti lasipullo viritys jossa olisi etikkaa, viinaa, ruokasoodaa, palasaippuaa ja tiskiainetta, mutta toistaiseksi en ole saanut aikaiseksi, vaan kaikki säilytetään ronskisti alkuperäispakkauksissa. -Muutenkin siivouskamat tuppaavat olemana hiukan levällään kaapeissa aina siellä missä tarvitaan. Mutta se on kai sitä todellista elämää. Ehkä vielä jonain päivänä.

Millaisia kotoa löytyviä aineita olet käyttänyt siivoukseen, tai oletko löytänyt jonkun aivan korvaamattoman mahtavan ekopesuaineen kodin siivoukseen? Kerro kommenteissa ajatuksiasi postauksesta ja omat parhaat kodinsiivous ekoiluvinkkisi 🙂

-Anna

____________________

Luitko jo?

Haaveissa muoviton keittiö

22 vinkkiä zero wasten aloitukseen