Viherpiipertäjän yrttitarha vol.1

Aiemmassa postauksessani haaveilinkin jo siitä, että mitäs kaikkea sitä voisikaan istuttaa ja miten siemenestä idättäminen toimisi. Tietysti istutuksien alkuun saamista viimeisten parin viikon aikana luonnollisesti hiukan hidasti se fakta, että minulta ei löytynyt multaa kotoa, eikä minkäännäköisiä astioita mihin laittaa mitään itämään. Nyt probleemi on ratkaistu pienellä Prisma-visiitillä, ja vuorossa on sitruunasta hamsteroitujen siemenien istutus isompaan ruukkuun niissä toiveissa että siemenet itäsisivät, ja pienempiin paperisiin idätyskippoihin ajattelin sulloa Suomen reissulla mukaani kahmimia ruohosipulin, rosmariinin ja vesikrassin siemeniä.

Eniten koko projektissa ehkä etukäteen hirvittää se, että on olemassa se mahdollisuus että a) mikään ei idä; b) itää mutta mätänee liiasta kastelusta; c) itää mutta kuivuu kastelun puutteesta; tai d) kaikki meneekin ihan hyvin ja jännitin ihan turhaan. Meillä on yksi kohtuullisen valoisa ikkuna jonka eteen ajattelin pienviljelimöni pystyttää, siinä ainakin luulisi saavan valoa, joskin hiukan pohdiskelen myös että mites kun ikkunasta käy kuitenkin aika kova veto vielä tähän aikaan vuodessa. -Auttaisikohan jos laittaisi ikkunan alla olevan lämpöpatterin kovemmalle?

Idättäminen – mitäs meiltä nyt sitten löytyy? 

Rosmariini – Kuulemma tykkää hellästä versojen suihkuttamisesta, eikä rehu siedä lainkaan märkyyttä. Yrttitarha.fi sivuston mukaan tämä kasvis viihtyy näin pohjoisessa paremmin sisäkasvina valoisassa paikassa, koska ressukka paleltuu herkästi.

Ruohosipuli – Idättämistä voi nopeuttaa liottamalla siemeniä noin vuorokauden verran ennen multaan laittamista. Menestyy Anna-lehden mukaan ruukussa puolivarjoisassa paikassa, (mutta ei ilmeisesti säikähdä kunnon auringonpaistettakaan) ja kun taimet ovat saavuttaneet kunnioitettavan viiden sentin korkeuden, ne siirretään erillisiin ruukkuihin. Vaatii kunnon kastelua lurpsahtamisen välttämiseksi, eli on oikeastaan aika vastakohta rosmariinille.

Vesikrassi – Tykkää kosteudesta ja viihtyy varjossa. Välillä vesikrassin idätyskippo pitäisi jopa upottaa veteen, mikä kuulostaa omaan korvaani aika hurjalta, sillä omaan huonoja kokemuksia useamman kasvin vahingossa tapahtuneesta sarjahukuttamisesta. Alan hitaasti ymmärtämään että “VESIkrassi” nimelläkin on tosiaan tarkoituskin tämän vihervän yhteydessä. Lisäksi krassista googlaillessani havaitsin, että joku on tituleerannut sitä jopa superfoodiksi, ja se ei tietenkään ikinä ole huono asia ruokakasvin ominaisuutena.

Sitruuna – Tämä etelän hetelmä tykkää kosteasta, mutta ei liian kosteasta mullasta, ja kun kasvista on muodostunut taimi, se pitäisi siirtää ruukkuun jossa on enemmän leveyttä kuin korkeutta. Sitruuna tarvitsee paljon lämpöä ja auringon valoa. -Luulen että tämä kaveri voisi menestyä hyvin rosmariinin kyljessä.

Koska ikkunalautoja meillä on se yksi ja ylellinen, nyt vain tämän selvityksen jälkeen toivomme, että kaikki neljä vihervää tykkäisivät suunnilleen saman ikkunan tuottamista valomääristä, joka vaihtelee ronskisti sika kirkkaan ja puolivarjoisan välillä. Luulen että tämä tulee menemään ehkä hiukan fifty-fifty, joko sitruuna ja rosmariini selviytyvät hengissä tai ruohosipuli ja vesikrassi nauttivat oloistaan. Toisaalta tämän empiirisen tutkimuksen jälkeen ainakin tiedän varmasti lasketaanko sisäpihan puoleinen ikkunamme aurinkoiseksi vai puolivarjoisaksi paikaksi.

Tähän postaukseen on varmasti tulossa jatkoa, ja kerron miten projekti etenee.

Kaikki kokeneempien viherpeukaloiden vinkit otetaan innolla vastaan! Olen mm. tosi utelias miten kerrostalon minipuutarhassa hoidetaan lannoitus? Karkkipussin kokoisilla kanankakkapusseilla? Kerro kommenteissa miten olet itse tehnyt ja jos olet huomannut jotain käytännöllistä mitä kannattaisi tietää näin alkuvaiheessa, jaa ihmeessä 🙂

-Anna

________________

Luitko jo? 

Wannabe keittiöpuutarhuri

Viherpiipertäjän yrttitarha vol.2

FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN