Tämä onkin aihe, josta minulla on ollut tarkoitus kirjoittaa jo pidempään. Aina sanotaan “osta sertifiouitua asiaa xyz ja olet mukana tukemassa kulutusvalinnoillasi tuotteita ja palveluita jotka on vastuullisesti tuotettu “. Kuitenkin kun alkaa miettimään, niitä kuuluisia sertifikaatteja on ihan järkyttävä määrä. Monen kohdalla tiedän vain “ah okei, kiva juttu” vaikka minulla ei olisi hajuakaan siitä, mitä virallisen sertifikaatti todella vaatii tuottajalta. Tässä postauksessa käydään läpi mitä suurin osa tunnetuimmista sertifikaateista takaa.
Sertifioidusti parempi valinta
FSC sertifioitu puu ja paperi
FSC, eli Forest Stewardship Council on kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on kannustaa metsien kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön. Tuottaja noudattaa lakeja, huolehtii työntekijöiden työolosuhteista, tunnistaa alkuperäiskansojen maankäyttöoikeudet ja kunnioittaa niitä. Metsänomistaja ylläpitää tai edistää paikallisyhteisöjen toimintaa. Metsänomistajan tulee ylläpitää tai edistää metsästä saatavia pitkäaikaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia hyöytyjä.
Metsänomistajan tulee ylläpitää tai palauttaa metsiensä ekosysteemi, siihen kuuluva biologinen monimuotoisuus, sekä luonnonvarat tai maisemat. Metsänomistajan tulee osoittaa sertifiointi-elimelle kehitys tavoitteiden noudattamisessa. -Eli ostamalla FSC sertifioitua puuta ei ainakaan pitäisi aktiivisesti tukea sademetsäkatoa.
EU Ecolabel -sertifikaatti
EU-ympäristömerkki on osa kestävän kulutuksen kannustamisen politiikkaa, ja Ecolabelin saavat tuotteet jotka täyttävät asiantuntijapaneelin asettamat kriteerit, joissa huomioidaan kuluttajajärjestöt ja teollisuuden alan luonne, ja tarkastelemalla koko tuotteen elinkaarta määritetään miten vähennetään jätettä, haitallisten kemikaalien käyttöä, kierrätetään tyhjät pakkaukset, etc. Koska Ecolabel on kriteeristönä tiukan puoleinen, mutta mahdollista myöntää niin kodin kemikaaleille, elektroniikalle kuin hotelleillekin, tarkemmat alakohtaiset vaatimukset oavt löydettävissä linkkiä klikkaamalla, kohdasta “Policies”.
Reilu kauppa -sertifikaatti
Tämä merkki tuotteen kylkeen printattuna tarkoittaa, että tuotteen viljelijät ovat saaneet tuotteeestaan reilun hinnan. Täten tuet paikallista työllisyyttä ilman kiskuruutta ympäri maailman. Tuotteelle on asetettu viljelijää varten takuuhinta joka hänelle maksetaan tuotteesta, jolloin viljelijöitä suojataan maailmankaupan tuottamilta hinnan ailahteluilta. Reilun kaupan tavoitteena on panostaa yhteisöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Reilu kauppa pyrkii välttämään lapsityövoiman käyttöä ja panostamaan lasten koulutusmahdollisuuksiin, sekä parantamaan tuottajien elinoloja ja toimeentuloa tarpeeksi, ettei lapsia tarvitsisi käyttää työvoimana, vaan he pääsisivät kouluun.
Avainlippu -sertifikaatti
Avainlippu on varmaan yksi ensimmäisistä merkeistä ja sertifikaateista joka suomalaisella tulee nopeasti ajatellessa mieleen. Onhan se ollut olemassakin jo 50 vuotta. Avainlippu kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa ja työllistää ihmisiä Suomessa. Tuotteen kotimaisuusaste on vähintään puolet, mutta keskimäärin tuotteiden kotimaisuusaste on huimasti korkeampi kuin vaadittu puolet, jopa yli 80% tuotteesta. Suomalaisiin tuotteisiin ja pelveluihin yhdistetään useimmiten ajatus siitä, että kyseiset ja palvelut on vastuullisesti tuotettu kotimaassa ja ne tukevat myös paikallista taloutta.
Joutsenmerkki -sertifikaatti
Joutsenmerkki on Suomen tunnetuin ympäristömerkki. Se ei sinällään tule kovin suurena yllätyksenä kenellekään. Joutsenmerkin kriteereitä tiukennetaan noin 3-5 viiden vuoden välein, perustuen ympäristöön liittyvän tietouden ja kehittyneemmän tekniikan lisääntymiseen. Tällä tavoin sama tuote voi olla tänään Joutsenmerkitty, olla olematta sitä viiden vuoden kuluttua, mutta potentiaalisesti taas kahdeksan vuoden kuluttua olla jälleen Joutsenmerkitty. Toisaalta mitä tulee merkin jakamiseen, se on aika hissun kissun edistyvä kestävän kehityksen kannattamisen teko. – Nimittäin ainakin nopeasti kurkatessani listaa tällä hetkellä Joutsenmerkityistä tuotteista, ensimmäisenä listalta löytyy Vanish Oxi Action valkaisuaine. Sitä en menisi vahingossa kaatamaan järviveteen ja sanoisi “hups, näitä sattuu, onneksi mitään hurjan ikävää tuskin seuraa”.
MSC, eli Marine Stewardship Council on järjestö joka pyrkii kannustamaan kestävään kalastukseen ja järkevään ekologiseen käyttäytymiseen. Jotta tuote saa tämän sertifikaatin, kalastajan tulee jättää mereen tarpeeksi kalaa lisääntymistä varten, minimoida toimintansa ympäristövaikutukset jotta merielämän monimuotoisuus säilyisi, ja kalastamoiden tulee noudattaa olemassa olevia lakeja. Mitä tulee nykypäivän liikakalastukseen, sitä tulee usein pohtineeksi onko merenelävien kuluttaminen alkuunkaan hyvä idea. Toisaalta jos mereneläviä joka tapauksessa kuluttaa, tässä kohtaa voisi olla hyvä ajatus valita sertifioitu vaihtoehto.
Ecocert -sertifikaatti
Ecocert valvoo tuotantoprosessia, raaka-aineita ja pakkauksia sekä antaa sertifikaatin vaatimukset täyttäville tuotteille. Sertifikaatin saadakseen tuotteessa tulee olla vähintään 95% luonnollisia raaka-aineita. Pakkauksien tulee olla kierrätettäviä tai biohajoavia. Eläinperäiset raaka-aineet kuten maito ja hunaja ovat tuotteiden valmistuksessa kielletty. Sertifikaatti on alallaan yksi suurimmista, sekä Euroopassa että kansainvälisesti.
BDIH – Luonnonkosmetiikan sertifikaatti
BDIH on Saksan teollisuuden ja kaupan liitto. BDIH:lla on kriteerit sertifikaatin saamiseksi luonnonkosmetiikkaa varten. Kyseinen sertifikaatti on Euroopassa yksi yleisimmistä luonnonkosmetiikan sertifikaateista, vaikka onkin Saksasta peräisin. Tuotteiden valmistuksessa raaka-aineiden tulee olla peräisin luonnosta, maitotuotteiden ja hunajan käyttö on ihan ok, mutta kuolleista eläimistä saatavien ainesosien käyttö on kielletty. Tuotteita ei saa testata eläinkokeilla.
NatTrue – Luonnonkosmetiikan sertifikaatti
Eurooppalainen luonnonkosmetiikan sertifikaatti. NatTruen kriteerit vaativat, että sertifioidussa tuotteessa on vain luonnollisia, ja luonnosta saatuja ainesosia. Esim. laboratoriossa ihmisen luomat yhdisteet kuten ensimmäisenä tulisi mieleeni varmaankin muovit ja teolliset säilöntäaineet, ovat kokonaan kiellettyjä NaTrue sertifioidussa kosmetiikassa. NaTrue sertifikaatin sisällä on vielä kolme luokkaa, luonnonkosmetiikka, osittain luomu luonnonkosmetiikka (70% luonnonaineksista tulee olla luomuviljeltyjä) ja luomu luonnonkosmetiikka (95% luonnonaineksista tulee olla luomuviljeltyjä).
Ökö-Tex Standardi
Tällä sertifikaatilla testataan onko tekstiileissä käytetty haitta-aineiksi luokiteltavia kemikaaleja, ja jos tuotteessa ei ole niitä käytetty, se voi saada tämän sertifikaatin. Tuotteessa ei saa olla torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä. Ökö-Tex standardi koskee ainoastaan sitä kuinka paljon tekstiilissä on kemikaalijäämiä, ja esimerkiksi siten se ei ota kantaa siihen onko kyseinen T-paita valmistettu esim. luomusta reilunkapan puuvillasta. Toisaalta ehkä jos itselläni olisi lapsia, saattaisin erityisesti siinä tapauksessa suosia tätä merkkiä huomattavasti aktiivisemmin.
Leaping bunny – Eläinkokeettoman kosmetiikan sertifikaatti
Leaping bunny merkillä varustetut tuotteet ovat varmasti eläinkokeettomia. Tuotetta itseään ei ole testattu eläinkokein, mutta tuotteen valmistava yritys ei saa edes ostaa ainesosia tahoilta jotka eläinkokeita tekevät. Yritykset antavat Leaping bunny järjestölle todisteet siitä, että ne eivät käytä tuotteissaan eläinkokeita tai ainesosia eläinkokeita tekeviltä tahoilta ja Leaping Bunny tarjoaa heille maailman luultavasti tunnetuimmaksi laskettavan eläinkokeettomuus sertifikaatin.
Vaikka EU-lain mukaan eläinkokeet ovat kiellettyjä EU-alueella myytäviä tuotteita varten, esim. ainakin vielä hilajttain Kiinassa on vaadittu eläinkokeita, ja jos yritys myy samaa tuotetta EU:ssa ja Kiinassa, se on joka tapauksessa joutunut teetättämään eläinkokeet Kiinan markkinoita varten. -Toisaalta olin mielestäni kuulevinani juttua, että vasta hiljattain myös Kiinakin olisi hitaasti irtautumassa eläinkokeista, mutta en ole ehtinyt vielä selvittämään asiaa sen tarkemmin, joka tapauksessa siitä aiheesta lisää mm. Bloomberg uutissivustolla.
V-label – Vegaanituotteiden sertifikaatti
Koska lainsäädännöllisesti ei ole olemassa virallista vegetaristisen tai vegaanisen tuotteen määritelmää, kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet ihanan aktiivisesti etenkin vegaanisille tuotteille sertifikaatteja. Euroopan Kasvissyöjien liiton “V-label” on tämän näköinen, ja se takaa että tuotteessa ei ole käytetty mitään eläinperäistä.
Vegan trademark – Vegaanituotteiden sertifikaatti
Vegan Society jakaa tämän näköisiä Vegaanisuus -sertifikaatteja, jotka ovat ainakin itselleni ensimmäisiä jotka tulevat mieleen kun mietin “ah, siis joo, se vegaanisuus sertifikaatti”. Jotta tämän vegaanisertifikaatin voi saada, tuotteessa ei saa olla eläinperäisiä ainesosia, se ei ole saanut kontaminoitua keittiö/labra tai tehdasoloissa eläinperäisillä ainesosilla, sen tulee olla eläinkokeeton ja se ei saa sisältää geenimuunneltuja ainesosia.
Luomusta tulen kirjoittelemaan myöhempänä ajankohtana laajemmin, joten sen vuoksi luomumerkit eivät sisältyneet tähän postaukseen. Toivottavasti postauksesta oli apua ja hyötyä. Ainakin itse jouduin kerrankin selvittämään mitä eroa eri sertifikaateilla on, ja valitettavasti ainakin tällä kertaa olen hiukan pettynyt Joutsenmerkkiin, jonka koko propagandan täytteisen lapsuuteni ajattelin olevan bueno juttu. Vaikka itsekin käytän Vanishia rakkaisiin valkoisiin paitoihini, koska juuri muu ei ole yhtä tujua myrkkyä niitä pelastamaan, Vanish tuotteille ympäristömerkin myöntäminen tuntuu aika samalta kuin lätkäisisi Fazerin sinisen levyn kylkeen “Parempi valinta, Suomen Sydänliitto suosittelee”.
Kaipa se on aina ihan siitä kiinni, että mihin sitä vertaa.
Mikä on sinulle tärkein syy ostaa vastuullisesti tuotettuja tuotteita? Kerro kommenteissa.
-Anna
______________________
Luitko jo?