Etukäteen mainitsen myös, että vaikka jokin tuote olisi omasta mielestäni turha, koska kotoani löytyy jo tavara joka hoitaa saman funktion, se ei tarkoita että tuote on välttämättä ihan kokonaan turha. Ehkä sinulle siitä on oikeasti hyötyä jätteettömämmän ja kestävämmän elämän tavan kanssa.
Kuinka vanha on vanhin omistamasi käyttöesine?
Tämän postauksen ajatus alkoi hiusharjasta. Pesin hiusharjaani, jota käytän päivittäin kuontaloni kesyttämiseen ja aloin pohtimaan, että kuinkahan vanha tämä oikein on? Aloin ynnäilemään, ja kyselin vielä harjan aikanaan ostaneelta äidiltäni, että milloin se on ostettu. Päädyimme perheen sisäisen poikkitieteellisen radiohiiliajoituksen perusteella vuoteen 2000. Hiusharjani on siis 20 vuotta vanha.
Tästä tuli mieleeni, että ehkä siihen on syynsä, etten ole päätynyt hankkimaan instagramia varten “ekoseksikästä” bambuharjaa. Miksi ostaisin, jos olemassa olevassa harjassa ei ole mitään vikaa? On aika hauska ajatus, että automaattisesti usein katsomme jo omistamiamme tavaroita ja ajattelemme, että ne eivät ole ekologisia, ja pitäisi hankkia jotain ekologisempaa. Ellei kyse ole akryylineuleesta (jota pestään ilman mikromuovin sieppaavaa pesupussia), muovia hilseilevästä leikkuulaudasta, tai minibussin kokoisesta katumaasturista jonka tankissa viihtyy lauma viipaloituja delfiinejä, aika usein se jo olemassa oleva tavara on se kaikkein ilmastoystävällisin vaihtoehto, ja siten paras mahdollinen ekotuote.
Usein tärkeintä olisi tunnistaa, ettei oikeasti sittenkään tarvitse yhtään mitään.
Mitä pidempään jokin tuote on käytössä, sitä pienemmäksi sen suhteellinen hiilijalanjälki laskee. Uuden bambuharjan tai kamman on vaikea kilpailla jo valmistetun ja ostetun muoviharjan kanssa, joka on palvellut jo vuosikymmeniä. Haluaisin, että ihmiset puhuisivat enemmän myös niistä “rumista” ekotuotteistaan. Mutta some-narratiiviin siitä miten ekotuotteen tulisi olla tietyn näköinen se ei kyllä sovi. Myös ajatus siitä, että vanha on automaattisesti yhtä kuin ruma on erikoinen.
“ei ole mitään järkeä korvata jo kotona olemassa olevaa toimivaa tavaraa trendikkään zero waste -estetiikan saavuttamiseksi“
Etenkin kauneudenhoitoon mainostetaan kaikkea bambusta tai kierrätysmuovista valmistettua maan ja taivaan väliltä, oli kyseessä hiusharja, meikkisivellin, tai vaikka taskupeilin kansi. Mutta kuinka usein sinulla todella hajoaa meikkisiveltimiä tai hiusharjoja? (Okei, no tunnustan, että yksi hiusharja ja pari meikkisivellintä olen joskus hajottanut.) Mutta siitä huolimatta. Kyseiset tuotteet eivät ole kertakäyttötuotteita, niiden elinikä kestää niin kauan kuin tavarassa on harjakset kiinni, ja oikeanlaisella huollolla ne kestävät liki maailman tappiin. Hiusharjoja ja meikkisiveltimiä löytyy useimmista kodeista myös jo valmiina, joten miksi ostaa uutta niin kauan kuin olemassa olevat toimivat?
Tästä syystä ei ole mitään järkeä korvata jo kotona olemassa olevaa toimivaa tavaraa trendikkään “zero waste estetiikan” saavuttamiseksi. Estetiikka on markkinointia, ja jos omistat jo oikeasti toimivan vastaavan tuotteen, et tarvitse uutta. Voit haluta uuden, mutta et oikeasti tarvitse sitä.
Hiusharjasta pohdintani siirtyi usein kaupattuihin ekotuotteisiin. Jäin miettimään sitä, millaisia tuotteita meille kaupitellaan, vaikka monelta löytyy tuotteelle jo korvike kotoa? Alle kokosin muutaman tuotteen joita en tarvitse, koska kotoani löytyy niille korvike jo valmiiksi.
3 TURHAA EKOTUOTETTA
1. Kestoruokailuvälineet reissun päälle
En oikein ymmärrä mikä idea on markkinoilla olevissa “kestoruokailuvälineissä”. Ainakin itseltäni löytyy kestoruokailuvälineitä keittiön laatikosta, jotka voin laittaa laukkuun. Sitä varten ei tarvitse ostaa tien päälle suunniteltuja lusikoita tai haarukoita. Jos kotona sattuu pyörimään esim. ylimääräinen penaali, tai vaikka vain liina, aterimet on mahdollista pakata niihin, jos ajatus siitä että en pyörisivät laukun pohjalla tuntuu häiritsevältä.
2. Metalliset ja lasiset lounas- ja pakastusrasiat
Omistan lasisia lounas/ pakastusrasioita, ja samalla himoitsen metallisia lounasrasioita niiden keveyden vuoksi. Mutta samalla, en tarvitse enää lisää. Vaikka en itsekään halua ostaa kotiini enää ainoatakaan muoviesinettä, koska uskon, että muovin pehmentimet sekä muut kemikaali ja mikromuovit ovat ongelma, absoluuttisesti kestävin ja ekologisin vaihtoehto on käyttää jo olemassa olevat muoviset keittiötarvikkeet elinkaarensa loppuun asti.
Mitä tulee muovisiin pakastusrasioihin, koen että niiden maine on ansaittua huonompi ja ihmiset konmarittavat niitä menemään usein ehkä hiukan huonoin perustein. Muoviastioihin, kuten esim. pakastusrasioihin ei kannata laittaa mitään lämmintä, ja siinä vaiheessa kun niiden pinta vahingoittuu, ne tulee poistaa käytöstä. Mutta ennen sitä, niitä voi käyttää vielä useaan otteeseen pakastamiseen, ja kylmien asioiden säilyttämiseen, esim. voileivät, salaatit, kylmät kastikkeet, pilkotut vihannekset, yms. Jos kotoasi siis löytyy vielä näitä, käytä muoviset tarvikkeet turvallisesti loppuun ennen uusien ostamista.
3. Silikoniset kestopakastuspussit
Käsi ylös jos kotoasi ei löydy enää ainoatakaan muovi-, tai paperipussia tai vaikka tyhjää pestyä hillopurkkia? Jos todella ei löydy, eikä esim. lasipurkkeja kulkeudu ruokakaupasta kotiin lainkaan jotta niitä voisi säästää, sittenhän silikoninen kestopakastuspussi on hyvä idea. Mutta ainakin itseltäni löytyy useita vuosia vanha hetken mielijohteessa hankittu paketti Ikean minigrip pusseja. Ne ovat teoriassa kertakäyttöisiä, mutta ne ovat niin paksua muovia, että niitä voi käytännössä pestä ja käyttää pakastamiseen uudelleen ja uudelleen, kunnes muovin pinta vahingoittuu. Kestotuotteen ostamisessa ei olisi itselleni järkeä. Ja senkin jälkeen kun koko pakkaus on kulunut loppuun, kaupasta on kulkeutunut kotiin jo aika monta pakastukseen sopivaa maustekurkkupurkkia.
Mikä kesto- tai ekotuote on sinulle täysin turha?
Jos haluat ottaa kantaa turhan ostamisen välttämisen puolesta, jaa instagramissa kuva vanhimmasta vielä käytössä olevasta tavarastasi #rumaekotuote ja kerro tavaran tarina, ja jaan kuvia teidän vanhoista ilmastoystävällisistä tavaroista Ihme Ituhipin Instagram storyssa @ihmeituhippi.
-Anna
_______________________________
Luitko jo?
Kodin kemikaalikuorman kutistamisesta
Soveltuuko oikeasti ne lasiset maustekurkku/kookosöljy/oliivipurkit pakastamiseen!? 😀 Tämä on ihan uusi juttu!
Soveltuu kyllä, varovainen kannattaa olla eikä sovi täyttää kippaa ihan täyteen, ettei poksahda purkissa olevan nesteen laajentuessa jäätyessä.
Kun meillä koko kuusihenkinen perhe harrasti partiota, kaikilla oli omat retkiruokailuvälineet. Siis kahvallinen syvä lautanen, kansi matalaksi lautaseksi (helppo kantaa esimerkiksi sopalla tai puurolla täytetty lautanen pöytään tai missä haluskaan maastossa syödä, kun ruuat ei leviä ja leivät voi olla omalla lautasellaan), muki ja teräksiset lusikka-haarukka-veitsi- setit. Luulen että tässä oli takana se että ei tarvi retkelle lähtiessä penkoa pitkin poikin, kun kaikkien retkitarvikkeet oli valmiiksi pakattuna ja piti vaan ottaa ruokailuvälinepussi naulasta. Eikä äitin tarvinu miettiä häviääkö jotkut vakiokäytössä olevat ruokailuvälineet pitkin metsiä 😀
Mulla on itse asiassa edelleen, näin 25 vuotta myöhemmin ne välineet tallessa! Että kyllä ne nekin aika kestäviä on.
Aamen! Näitä asioita olen itsekin pohdiskellut ja ajatellut että olenko jotenkin vinksahtanut kun kukaan ei tunnu olevan näistä asioista kiinnostunut 😅 kiitos blogistasi, kirjoitat hyvin 😊
Kiitos Sipe! 🙂
Hei,
Kiitos ihanasta blogistasi! Itse vielä aloittelen zero waste -elämäntyyliä ja haluaisinkin heittää tähän postaukseen vastakysymyksenä ylläpitäjälle ja kaikille muillekin, että oletteko korvanneet kestotuotteilla jotain, mitä ette olisi ikinä voinut kuvitella korvaavanne?
Moikka Anna!
Kiitos! Pohdin, että itseäni ainakin yllätti miten hyvin vanhoista lakanoista revityt kestorätit ovat toimineet keittiössä talous- ja vessapaperin sijaan, ja miten paljon olen lopulta tykästynyt kestovanulappuihin Etukäteen ajattelin jotenkin, että siisteyteen ja hygieniaan liittyvissä asioissa vain kertakäyttöinen tuote voisi olla “aidosti” toimiva ratkaisu, ja olen iloinen kun olen tullut positiivisesti yllätetyksi asian tiimoilta.