Jäin harmittelemaan sitä, että niiden aikaisempi omistaja ei ollut vaihdattanut kantalappua ja jatkanut kenkien rakastamista, sillä kulumia syntyy jokaisiin käyttökenkiin, ja niiden huoltaminen on nopeaa, edullista ja helppoa. 

Eihän kukaan käytä yhtä t-paitaakaan viikkoa putkeen, ja heitä sitä pois koska se on rypyssä ja haisee hieltä. Miksi kengät siis heitettäisiin pois pikkuvikojen takia ennen kuin niitä on kunnolla huollettu? Kun kenkiä huolletaan oikein ja säännöllisesti, ne kestävät pitkäaikaista käyttöä, ja tarve ostaa vuosittain (tai edes joka toinen vuosi) uudet vähenee huomattavasti.  

Miten itse pohdin kenkävalintojani?  

Sillä millaiset kengät ostaa on väliä. Vaikka eläintensuojelunäkökulmasta koen, että nahka ei ole maailman eettisin materiaali, pidän laadukasta nahkaa (joka kestää hyvin huollettuna vuosikymmeniä) parempana vaihtoehtona kuin kerran vuodessa uusittavia keinonahkaisia kenkiä.

Useat vaihtoehtoisista materiaaleista valmistetut keinonahkakengät sopivat hyvin leutoon kesäsäähän. Kuitenkin etenkin Suomen talvessa, jossa odotettavissa on loskaa, kuraa pakkasta ja hiekkaa. Ja allekirjoittanut tykkää, että talvikengissä voi rämpiä huoletta metsässä, rannassa ja ojanpenkoilla. Keinonahkaisten kenkien huolto on siinä mielessä haastavampaa. Koen, että etenkin talvikenkien tulee kestää rajummatkin olosuhteet, vaikka “kaupunkikenkien” ei kuuluisikaan.

Vastuullisien kenkien löytäminen vaatii usein hiukan lisävaivaa, mutta on sen arvoista. Jos olet liikkeellä tiukalla budjetilla, kannattaa satsata laadukkaisiin kenkiin käytettynä. Koska jalkoja on eri mallisia, se mikä yhden eteisestä ei päässytkään käyttöön, voi ollakin sinun eteisesi tähtipari. Toinen vaihtoehto on etsiä vastuullisia valmistajia, kuten esimerkiksi kotimainen Palmroth.

Kenkien vettähylkivät tekniset pinnoitteet & perfluoratut yhdisteet

Goretexien ja muiden teknisten pinnoitteiden kanssa puolestaan itseäni huolestaan puolestuttavat polytetrafluorieteenit (eli suomeksi teflon) joiden turvallisuus ihmisen ja ympäristön terveydelle on kyseenalaistettavissa. Perfluorattuja yhdisteitä löytyy useista markkinoilla olevista ulkoiluvaatteiden vedenkestävistä pinnoitteista, ja useimmat vastuulliset ulkoiluvaatteita ja -kenkiä valmistavat brändit välttävät niiden käyttöä tuotteissaan. Tästä syystä pitäydyn mieluummin rasvatussa nahassa.

Mitä huomioida laadukkaita kenkiä ostaessa? 

1. Hinta ei takaa laatua. Kengissäkään.

Kenkä kannattaa tutkia kunnolla läpi ennen ostopäätöksen tekemistä. Kalliskaan kenkä ei ole välttämättä laadukkaasti valmistettu.

2. Onko kenkä hyvä jalassa?

Tietenkin hyvä kenkä joka saa paljon käyttöä tuntuu myös hyvältä jalassa. Jos kenkä tuntuu ikävältä jo kaupassa, se harvoin muuttuu mukavammaksi käytössä. Hyvä kenkä muotoutuu ajan kanssa juuri käyttäjänsä jalkaan, mutta ei sen ostohetkelläkään kuuluisi pahalta tuntua.

3. Sopiiko kenkä käyttötarkoitukseensa?

Sukupuolittuneesti omasta näkökulmastani totean, että aika usea nainen on varmasti joskus elämässä löytänyt itsensä etsimästä arjen kävelykenkiä, ja samalla huokailemasta kauniiden korkokenkien perään. Ainakin minä olen. Jos kenkä ei kuitenkaan sovi parin tai useamman kilometrin kävelyyn, se ei välttämättä ole se täydellinen arkikenkä.

-Eikä tämä tarkoita sitä, että koroilla ei voisi kävellä. Tietyn koron korkeuden jälkeen pidemmällä kävelylenkillä kyse alkaa kuitenkin olemaan enemmän karvaasta urheilusuorituksesta, ja sisukkaasta asenteesta kuin oman päivän piristyksestä. Mieti kenkiä valitessa käyttötarkoitukseen liittyen mm. seuraavia: Luistaako talvikengän pohja? Onko kesäkengän pohja nahkaa, Suomen sateisessa kesässä? Voiko juhlakoroilla kävellä ja seistä lainkaan, vai olisitko loppuillasta paljain jaloin?

Kestävyyden ja hoidettavuuden kannalta suosittelen tarkastamaan kengän materiaalin. Kenkiä valitessa kannattaa huomioida se kuinka paljon materiaalin huoltoon on valmis panostamaan aikaa ja vaivaa arjessa. kaikkia kenkiä joutuu huoltamaan, mutta vaatiiko uusi kenkä erityisiä suoja- ja hoitoaineita tai välineitä joita kotoa ei vielä löydy? Oletko valmis sitoutumaan kengän vaatimaan huoltoon?

4.  Miten kengän päällinen on kiinnitetty pohjaan?

Onko se liimattu vai tikattu? Tikattu päälinen saattaa olla helpompaa korjauttaa suutarilla tarpeen vaatiessa, mikäli nahka ei repeä aivantikkauksen juuresta.

5. Onko kengässä vetoketjuja?

Vetoketjut ovat käteviä tiettyihin tarkoituksiin, mutta ainakin itse välttelen niitä arkikengissä, sillä kovassa kulutuksessa ne tuppaavat hajoamaan. Esimerkiksi saappaan vetoketjun voi vaihdattaa suutarilla vain muutaman kerran, ennen kuin kenkä on pelkän vetoketjun takia entinen. Itse suosin nyörityksiä tai „slip on“ mallia kengissä jotka ovat päivittäisessä käytössä. Myös tarra- ja hakaskiinnitykset kestävät aika hyvin, ja ovat uusittavissa, jos ne sopivat omaan arkeen. 

6.Onko kenkä ajaton ja oman tyylinen?

Älä osta hetken trendikkäintä kenkää. Jos haluat kengän jota aiot käyttää seuraavat kymmenen vuotta, huomioi, että muoti muuttuu, ja silloin parasta on kuunnella itseään siinä mikä näyttää omasta mielestä hyvälle, ja tuntuu omalle. Eikä sen tarvitse tarkoittaa hillittyjä värejä ja tylsiä malleja, vaan jotain mikä on juuri sinua. (Allekirjoittanut vain tykkää tylsistä kengistä itse, ja sekin on ihan okei.) Haluat kengän, joka ei näytä omaan silmään tyhmältä parin vuoden kuluttua, ja jää sen takia käyttämättä.

Miten kenkiä hoidetaan oikein? 

Jokaiselle kengälle tulisi käyttää juuri kyseiselle kenkätyypille suositeltuja suoja- ja hoitoaineita. Jos olet epäileväinen oikean tuotteen löytämisestä, kannattaa kysyä neuvoa kenkäkauppiaalta tai suutarilta. Itse olen helpottanut elämääni panostamalla lähinnä siihen, että kotoa löytyy vain nahkakenkiä ja yhdet kesäiset kangastossut, jolloin nahkatarvikkeet ja saippua riittävät kaikkiin tarpeisiini.

Yleensä kengät kannattaa käsitellä suoja-aineella aina ennen ensimmäistä käyttöä, sillä useimmiten kyseistä käsittelyä ei ole tehtaalla vielä tehty.

Kun kenkiä on jo käytetty, ja alat huoltamaan niitä, kaikista kengistä kannattaa aina harjata lika ensin lika pois, ja sen jälkeen perehtyä siihen miten materiaalia huolletaan. Kengille kannattaa myös varata paikka, jossa ne saavat kuivua ilmavasti huoneenlämmössä. 

Anna kenkien „levätä“

Yleensä suositellaan myös sitä, että arkikäytössä olisi kaksi paria kenkiä, joita olisi mahdollista käyttää vuoropäivin, jotta toinen pari saa „levätä“ eli mm. kuivua, ja kuivuttuaan tulla uudelleen voidelluksi ja/tai suojatuksi käyttöjen välissä. Näin kenkä kestää kulutusta kauemmin, kuin sitä yhtä samaa kosteaa ja kärsivää kenkää ei jauha jalassa päivittäin siihen asti, että materiaali hajoaa.

Kengät haisevat?

Jos kengät alkavat haista, voit kokeilla mm. kenkien pakastamista, täyttämistä soodalla ja/tai kahvinporoilla, sekä pohjallisten vaihtamista. Usein ongelma syntyy etenkin kesäkenkien kanssa kun ei käytetä sukkia. Kannattaa panostaa sellaisiin sukkiin, jotka eivät näy kengän alta, tai hiostavimmilla keleillä suosia ilmavia sandaaleita niin jalkojen kuin kenkienkin hyvinvoinnin takaamiseksi.

Eri kenkämateriaalien hoito-ohjeet tiiviistettynä

Nahka

Puhdistus, lankkaus, voitelu. 

Kiiltonahka

Nihkeällä liinalla pyyhkiminen, kiiltonahalle tarkoitetun voiteen käyttö.

Keinonahka 

Kengän pyyhkiminen nihkeällä liinalla, synteettisille materiaaleille tarkoitetut hoitotuotteet.

Mokka 

Käytä suoja-ainetta, väriä puolestaan voi kirkastaa hoitosuihkeella.

Kangaskengät 

Kengästä riippuen käsinpesu, tai jopa pesu pyykinpesukoneessa matalassa lämpötilassa. Tarkasta hoito-ohje ennen pyykinpesukoneeseen laittoa. Kumiosien puhdistusta voi kokeilla ihmesienellä.

Suutari auttaa kenkien hoidossa ja kunnostamisessa

Suutari on hommansa ammattilainen, jolta löytyy välineet vaikka mihin. Suutarilla kannattaa aina käydä vaihdattamassa kantalaput kun ne alkavat vaikuttaa kuluneilta, usein on mahdollista myös vaihtaa kenkään uusi pohja, tai parannella olemassa olevaa pohjaa, jotta kenkä kestää taas lisää käyttöä. Suutari osaa vaihtaa vetoketjut, liimata irronneet pohjat, ommella rikkoutuneet pääliosat, ja jopa suurentaa hiukan liian pieniä nahkakenkiä. 

Suutarin palvelukset ovat todellinen sijoitus, sillä suutari on se tyyppi, jonka tuella saat kengät kestämään vuosikausia. Suutarikäynnit ovat kuin kenkien hammaslääkäri tai autohuolto. Kannattaa käydä about kerran vuodessa, tai aina kun tulee jotain pientä, sillä pienen fiksaaminen on edullisempaa kuin kokonainen remontti, ja huomattavasti edullisempaa kuin uuden ostaminen. Eikä uusi useinkaan ole yhtä hyvä kuin se jo olemassa oleva ja omaan jalkaan muokkautunut kenkä.

Kokemuksella vinkkaan myös, että jos suutari sanoo, että jotakin ei voi korjata, kannattaa kysyä vielä toiselta suutarilta josko hän pystyisi. Tällä tavoin olen itse onnistunut pitkittämään muutamienkin kenkien elämää, ja ajan kanssa löytänyt luottosuutarini joka osaa hoitaa mahtavalla ammattitaidolla vaikeammatkin potilaat.

Kuinka usein hoidat kenkiäsi? Käytätkö suutaripalveluita, vai ostatko uutta tilalle? Kerro kommenteissa!

-Anna 

___________________________

Luitko jo?

Tiedätkö miten kultakorusi on valmistettu?

Bambu ei ole niin ekologinen valinta kuin kuvittelet

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

The post Näin hoidat kengät oikein – Pieni vaatehuolto-opas Osa #1 appeared first on Ihme ituhippi.

Koen löytäneeni oman tyylini asian suhteen; musta villakangastakki talven peruskivenä on saapunut jäädäkseen. Ensimmäisen mustan villakangastakkini sain joskus ala-asteen viidennellä luokalla, ja hyvin hoidettuna se kesti itselläni vielä yliopistoelämäni ensimmäisen talven loppuun asti. Sanomattakin selvää, että enpä ole mitenkään merkittävästi kasvanut pituutta enää 11-vuotiaana olemisen jälkeen, joten tämä on ollut mahdollista. -Nyt kierroksissa on elämäni toinen parin vuoden ikään päässyt musta villakangastakki, jonka toivon saavani pitää käytössä vielä vuosikausia.

Takkia ostaessani pätee kolme sääntöä:

• Sen täytyy olla musta jotta lika ei näy. Aion anteeksipyytelemättä istua takki päällä bussin penkillä, puistonpenkillä, juoda kahvia joka kuitenkin varmasti läikkyy, kahmaista rapaisen koiran kainaloon… Vaaleissa tekstiileissä tahrat usein näkyvät herkemmin.
• Takissa täytyy olla ajaton malli ja leikkaus. Jos aion käyttää takkia seuraavat 10 vuotta, tämän vuoden trendikkäin kuosi tai leikkaus ei näytä enää kovin hyvältä edes kahden talven kuluttua.
• Takissa täytyy olla vähintään 70% villaa. Villa on materiaalina siitä kiva, että se hengittää, ja varaa ilmaa väleihinsä on sopivan viileä lämpimämmässä säässä ja sopivan lämmin kylmässä. Materiaalina kestävimpiä ovat villasekoitekankaat, sillä pieni määrä muovikuitua kuitenkin vahvistaa kankaan kestävyyttä.

Tänä vuonna sitten viimein kaivoin talvitakin naftaliinista kun Tallinnaan viimein saatiin ensilumi pari päivää sitten ja ensimmäinen reaktioni oli “no johan on pahaksi päässyt”. -Hihat, taskujen suut, kainalot ja kylki jonka puolella usein pidän laukkua olivat nyppyyntyneet härskin näköisiksi. Tähän on onneksi kuitenkin ratkaisu. Seuraa elämäni tehokkain Pirkka-niksi jolla pidentää vaatteen käyttöikää.

Miten saada vanha takki näyttämään uudelta?

1. Tarvitset teippiharjan ja partahöylän.
2. Vedä takki kertaalleen läpi teippiharjalla, jolla saat irti kaiken takin pinnassa vapaana vaeltavan pikkukarvan.
3. Ota höylä kauniiseen käteen, laita kunnon työvalaistus päälle ja hellästi höylää nukka pois kankaan pinnasta.
4. Teippiharjaa irronnut nukka pois.

Mikäli selitys kuulosti hämärältä, Youtubesta löytyy tutorial pätkiä joiden avulla hahmottaa hommaa tarkemmin.

Samaa tekniikkaa olen kokeillut myöskin college-vaatteisiin ja lopputulokset ovat olleet hyviä. Ohuempiin neulevaatteisiin en uskaltaisi partahöylällä kajota, sillä materiaali ei ole useinkaan mielestäni tarpeeksi tukevaa pysyäkseen aloillaan terän alla, ja pelkään että käden tai kankaan vähääkään lipsahtaessa viiltelen reikiä ohuempiin vaatteisiin. Talvitakki puolestaan on sen verran jykevää kangasta, että sen kanssa ei tarvitse olla erityisen huolissaan. -Tällä tavoin olen itse saanut freesattua nyppyyntyvää talvitakkia vaikka kuinka monta vuotta putkeen, ja homma on melkein vastaavaa kuin kenkien lankkaus. Pienellä vaivalla elähtänyt näyttää taas uudelta, eikä ole mitään tarvetta hankkiutua eroon hyvästä takista, joka on vain jäänyt hivenen vaille huoltoa. Myöskin nukkapuimurit ovat hyviä apuvälineitä kyseiseen puuhaan, mutta toisaalta ainakaan itse en ole omistanut vielä niin tehokasta nukkapuimuria, että sen käyttö olisi yhtä nopeaa ja lopputulos yhtä hyvää kuin partahöylällä vetely.

Hyvin huollettu vaate tuottaa iloa pitkään: 1. Ei tarvitse vaivautua kaupoille etsimään uutta talvitakkia vuosittain. 2. Se, että ostaa laadukkaan takin kerralla ja käyttää sitä seuraavat kymmenen vuotta tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin vuosittain uuden takin hankinta. 3. Vaatteesta kunnolla huolehtiminen kutistaa ekologista kuormaasi, kun vaate todella käytetään elinkaarensa päähän asti, jolloin sen valmistukseen käytetyistä materiaaleista ja työstä on viimeinkin mehustettu kaikki käyttötehokkuus irti, eli sitä ei ole valmistettu turhaan.

Näin keskiviikkofiiliksissä käykäämme kunnollisella vaatehuollolla kertakäyttöisyyttä vastaan. 🙂

-Anna

____________________

Luitko jo?

Miten selvitään vuosi ilman uusia vaatteita?

Pikamuotia ja prosenttilukuja

The post Miten saada vanha takki näyttämään uudelta? appeared first on Ihme ituhippi.

Ja ei, minimalismin ei tarvitse olla sitä, että kaikki on mustaa, valkoista ja riemukkaita harmaan sävyjä. Omassa vaatekaapissani näin toki suurimmaksi osaksi on, mutta kyse on vain siitä, että a) koen oloni mukavaksi kyseisissä väreissä, ja b) olen laiska pesemään pyykkiä ja on kiva kun voi vaan pyörittää yhden tummien ja yhden valkoisten pesukierroksen silloin tällöin, eikä tarvitse säännöllisesti ihmetellä päästääkö eksoottisen värinen vaatekappale väriä ja minkä väristen seassa sen uskaltaisi pestä. Mutta minimalismin kannalta ideana on, että värillä ei varsinaisesti ole suurempaa merkitystä, ainoastaan vaatteiden määrällä, koska ylläripylläri, vähemmän vaatteita = vähemmän shoppailuun, vaatehuoltoon ja vaatekriiseihin käytettyä aikaa.

Idioottivarma vaatekaapin minimointilista, joka on luotu huikealla tieteellisellä tarkkuudella:

1. Heivaa ihan ekana vaatteet jotka ovat rikki tai pinttyneet, eikä putsauksesta tai korjauksesta ole enää toivoa. Nämä vaatteet kannattaa viedä joko vaatekaupoissa oleviin kierrätyspisteisiin, erilaisiin lumppujen keräyspisteisiin tai esim. käyttää kodin siivouksessa loppuun ja sen jälkeen hävittää sekajätteen mukana.

2. Seuraavana vuoron saavat vaatteet jotka tuntuvat ikäviltä päällä: ovat liian isoja, pieniä, kutittavia, raapivia, huonosti istuvia… Nämä vaatteet kannattaa lykätä omaan läjäänsä ja viedä kierrätykseen, vaihtoehtoina ovat esim. kierrätyskeskukset, UFFn laatikot tai vaikka nettikirpparit jos haluat tehdä pientä sivutuloa niistä eroon hankkiutumalla.

3.  Jäljelle jääneistä käy läpi ja lajittele omaan läjäänsä vaatteet joista et vaan tykkää. On ihan ok antaa omalle mielivaltaisesti inhokiksi valikoituneelle vaatteelle mahdollisuus uuteen onneen jonkun muun kanssa. Vaatteet joista ei mielivaltaisesti tykkää, kannattaa joko myydä tai lahjoittaa eteenpäin. Esim. yllämainitut kierrätyskeskukset, kirpparit ja UFF-laatikot ovat oivia tapoja päästä eroon siitä inhottavasta vihreästä kukkapaidasta joka tuli ostettua kesällä 2014 auringon lumoamana ja trendin valloissa, ja joka ei ole vaatekaupasta kotiin paluun jälkeen ikinä ollut päällä.

Jäljelle jäi oletettavasti kasa vaatteita, jotka ovat jonkun näköinen sekoitus lempivaatteita ja vaan tylsiä perusvaatteita, jotka on pakko säästää sen takia jos nyt sattuukin tarvitsemaan mustaa t-paitaa, sinisiä farkkuja, tms. Seuraava vaihe yllättäen ei olekaan “mene hakemaan puuttuvat palaset vaatekaupasta”, vaan koita elää uuden karsitun vaatekaapin kanssa parista viikosta kuukauteen ja tunnustele mille tulee käyttöä, ja mille ei. Sitten tee lista. Hanki ajatuksella ja hitaasti vaatekappaleet joita tarvitset. Hyvänä alkuna hommaan toimii ajatusmalli, että on ihan sama mitä haluat, keskity siihen mitä tarvitset. Kun olet hankkinut tarvitsemasi vaatteet, onnittelut, olet teoriassa valmis.

Seuraavaksi vaikea osuus on olla ostamatta mitään uutta “turhaan”. Itse yleensä pyrin käyttämään vaatteen loppuun ennen uuden ostamista, esim. ei uusia mustia farkkuja ennen kuin edelliset on käytetty puhki, ja uuden valkoisen paitapuseron saan hommata kun edellinen on kulutettu loppuun. (Erityisesti valkoisten paitapuseroiden kanssa itselläni on raskasta, mulla on niihin joku mystinen fetissi. Voisin kerätä kivoja valkoisia paitapuseroja kokonaisen armeijan tarpeiksi.)

Kun jotenkin olet saanut tämän tasapainoilun omaan elämäntyyliisi ja vaatemakuusi sopivalle kestävälle pohjalle, voit joidenkin kuukausien kuluttua käydä vaatekaapin uudelleen läpi samalla logiikalla, siltä varalta että missasit aiemmin jotakin. Riippuen siitä minkäluontoinen ihminen olet, koet joko että viimein vaatekaapissasi on jotain järkeä ja tyylisi on selkeämpi kuin koskaan aiemmin. Vaihtoehtoisesti mielestäsi kyseessä oleva lopputulos vähän sama kuin jokaisen aiemmankin vaatekaapin siivouksen jälkeen: kaappi täynnä vaatteita, muttei edelleenkään mitään puettavaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa luultavasti tutkia lähtikö sittenkin liikkeelle joko liian vauhdikkaasti, tai vaihtoehtoisesti kerrata siivous vielä kerran tai pari, ehkä sieltä kaiken tavaran keskeltä paljastuukin punainen lanka lopulta.

Toimiiko vaatekaapin minimointi vain tylsien vaatteiden ystävillä, vai voiko myös muodin rakastaja elää minimalistin vaatekaapilla?  Keskustele aiheesta kommenttikentässä, ja kerro myös mielipiteesi postauksesta!

-Anna

_______________

Luitko jo?

Montako tavaraa minimalisti omistaa?

Mutta neljää en vaihda, ja yksi on kirjat

The post Minimalistin vaatekaapin siivous appeared first on Ihme ituhippi.